Kirjaudu ensin Helmet-sivustolle kirjastokorttisi numerolla ja tunnusluvullasi.
Etsi sitten Suuri käsityölehti:Vantaa tietue.
Klikkaa tietueen vieressä olevaa varaa-painiketta.
Valitse haluamasi nide (vetovalikko on hyvin tasaisen harmaa, mutta tartu tummemman harmaaseen kuutioon ja vedä sitä ylös tai alas)
Klikkaa niteen vieressä vasemmalla olevaa pampulaa.
Tarkista varauksen noutopaikka ja paina lähetä painiketta. Varaus lähtee Tikkurilaan.
Lorcalta suomennetut valikoimat ovat yksikielisiä. Mutta voisit varmaan lukea rinnakkain suomen- ja espanjankielistä kirjaa. Pääkaupunkiseudun kirjastoista on saatavana espanjaksi kokoelma ”Poema del cante jondo”, joka on suomennettu nimellä ”Runoelma cante jondosta”, sekä kokoelma ”Romancero gitano”. Kirsi Kunnaksen suomentama valikoima ”Mustalaisromansseja” sisältää lähes kaikki ”Romancero gitanon” runot.
Suomennoksia on olemassa useimmilla kirjastoilla, espanjalaisia alkuteoksia vain muutamilla. Näet tilanteen Helmet-tietokannastamme. Esim. Helsingin pääkirjastolla on kirjaa, jossa ”Poema del cante jondo” ja ”Romancero gitano” ovat samoissa kansissa.
Lisäksi kirjastoissa on kokoelmaa ”Poet in New York”, jossa on rinnakkaisteksti...
Kuningas ja kuljeksiva soittaja on vanha kansansatu eli sillä ei ole osoitettavaa yhtä tekijää.
Satu on löydettävissä Rudolf Koivun satukirjasta hänen kuvittamanaan.
Saatavuuden pääkaupunkiseudulla voitte tarkistaa seuraavasta linkistä:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/trudolf+koivun/trudolf+koivun/1%2C9…
Osia 8-11 i ole suomennettu, ruotsiksi niitä löytyy Helmet-kirjastoista. Osien nimet ovat
Komma tillbaka / Bengt-Åke Cras Södergårdens hockey club ; 11
Slashing, Södergårdens hockey club ; 10
Hårda bud, Södergårdens hockey club ; 9
Under isen Södergårdens hockey club ; 8
Voit varata ne itsellesi ja noutaa lähikirjastoistasi, Vantaalla varaukset eivät maksa, tee varaus verkkokirjastosi kautta joka teokseen erikseen http://www.helmet.fi .
Suomalaisen paikannimikirjan mukaan Vieremän kylän ja kunnan nimi perustuu Vieremänjärven nimeen, joka taas lienee saanut nimensä viereisen mäen mukaan. Nimellä on ilmeisesti haluttu haluttu kuvata mäen järveen tai lampeen viettävää rinnettä. Nimen taustalla on vieremä-sanan yleiskielinen merkitys 'joen tai mäen rinne, vieri, reuna, äyräs, viettävä maa'.
Hevosten osuudesta kansalaissodassa ei helposti löydy tietoa. Tästä linkistä löytyy hieman : http://www3.lappeenranta.fi/museot/verkkonayttelyt/heihoplaa/sivut/Hist…
Kirjassa Suomenhevonen - arjen sankari (Amanita 2014) on sivuilla 173-179 Sari Savikon artikkeli "Sisällissodan myötäkärsijä". Jos ko. kirja sinua kiinnostaa, voit tilata sen noudettavaksi Mäntsälän kirjastosta maksutta (on Keravalla).
Sari Savikko: Suomenhevonen - isänmaata rakentamassa ja puolustamassa on kirja, jossa saattaisi olla jotain. En valitettavasti saa sitä käsiini juuri nyt tarkistusta varten, mutta tämänkin kirjan voit halutessasi tilata maksutta omaan kirjastoon.
Tutkimissani ko. aikakauden historiaa käsittelevissä kirjoissa on lähinnä vähäisiä...
Hei!
Kysyin vastausta YLEn tietopalvelusta. Leena Korsumäki vastasi näin:
Ohjelmaa on esitetty 1985 (ensilähetykset) neljä osaa nimellä Kadonnut norsu. Neljännen osan aiheselosteesta löytyi tieto "Animaatio
Nusku-nimisestä tytöstä ja hänen norsustaan, jonka norsukateellinen kaveri pienentää kirpun kokoiseksi."
Tämä näyttäisi olevan ihan kotimaista tuotantoa, mutta ei Ylen omaa.
Tuotanto on Ateljé Seppo Putkisen (http://mattijamiisu.fi/tuotannot.htm).
Kajaani-nimi on venäläistä alkuperää. Kainuun Sanomien artikkelissa professori Reijo Heikkinen kertoo, että "Kainuu oli alun perin Venäjälle kuuluva alue ja sitä kutsuttiin tuolloin nimellä Kajanskaja Zemlja eli Kainuun alue. Siitä nimi vääntyi suomalaisten suussa muotoon Kajaani". Kajaanin kaupungin syntyhistoriasta löytyy yksityiskohtaista tietoa kirjasta Kajaanin kaupungin historia I (1931).Uusi podcast nostaa kotiseututuntemusta – Ensimmäinen jakso vie Kajaanin keskustan historiaan | Kainuun Sanomat
MTV/Elisan asiakaspalvelusta kerrottiin, että MTV:n sopimus Stephen Colbert -show'hun on loppunut, eikä sarjaa tulla ainakaan toistaiseksi esittämään MTV:n kanavilla.
Ymmärsinkö oikein, että etsit 200-luvulla eläneen Diogenes Laertios -nimisen kreikkalaisen filosofin Etsin ihmistä -nimisen runon suomennosta?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Diogenes_Laertios
Diogeneen runoista on suomennettu vain muutamia. Pentti Saarikoski on suomentanut muutaman runon kokoelmaansa Jalkapolku: runoja kreikkalaisesta antologiasta. Osa runoista on julkaista myös Parnasso-lehdessä (1977, numeroissa 1 ja 4). Etsin ihmistä -nimistä runoa näissä ei ole. Tiedot löytyvät Linkki maailman runouteen -tietokannasta:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.aspx?SearchTerm=diogenes&AuthorID=&LanguageID=&Country=
Vai etsitkö suomalaista Diogenes-nimistä runoa? Tämänniminen runo on Otto...
Vuoden 1970 väestölaskennan mukaan (Osa 7A, SVT C:104) 20-24 -vuotiaiden (syntymävuodet 1946-1950) ikäryhmästä 29 % oli suorittanut ylioppilastutkinnon ja 20 % keskikoulun.
Vaasan läänin seutukaava-alueella vastaavat luvut olivat yo-tutkinto 37 % ja keskikoulu 22 %.
Muun, lähinnä yleisivistävän, koulutuksen osuus oli 7 %.
Kiinan kielellä kirjoittamisesta on kysytty usein aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla. Vanhoja vastauksia voit hakea arkistosta hakutermillä "kiinan kieli".
Tässä yksi vastauksista:
Varsinaisia kiinalaisia aakkosia ei ole olemassa, sillä kiinan kieli perustuu kirjoitusmerkkeihin (hànzi). Jokainen kirjoitusmerkki edustaa puhutun kiinan yhtä tavua. Jokaisella merkillä on myös oma merkityksensä. Näin ollen suuri osa kirjoitetun kiinan "sanoista" muodostuu kahdesta tai useammasta kirjoitusmerkistä.
Voit katsoa myös seuraavat linkit:
http://www.chinese-tools.com/names/search.html http://www.mandarintools.com/chinesename.html http://www.omniglot.com/writing/chinese.htm
Valitettavasti en löytänyt Matokankaan uudistilan sijaintia. Pentti Virrankosken kirjasta Kokkolan pitäjän yläosan historia, 1961, s. 312 löytyi teksti:
"…Tällaisia uudistiloja perustettiin Perhoon runsaasti vielä vuosina 1847-60, … Perhonjoen varrelle Kellokosken ja Sahibackan välille perustettiin Kalliokoski, Laajala, Matokangas ja Annala…"
Ainakaan märkien puiden polttamista ei voine suositella, koska kosteaa puuta poltettaessa jopa kolmannes lämpöenergiasta menee hukkaan. (ks. Ylen uutinen)
Myös Kestävä energiatalous -sivulla on käsitelty tätä aihetta.
Hei,
kyseessä saattaisi olla Walt Disneyn kokoelmiin kuuluva Leevi, lauhkea leijona, josta on julkaistu useampi painos. Yksi näistä painoksista on vuodelta 1986, mikä vastaa arvioimaasi ikää.
Kirja on saatavilla isommista kirjastoista esimerkiksi kaukolainana. Kirjan tarkempia saatavuustietoja kannattanee käydä tiedustelemassa lähikirjastossasi ja tehdä kaukolainavaraus.
Kirsten Larsen -nimisiä kirjailijoita on useita maailmalla. Jos etsit sitä Kirsten Larsenia, joka kirjoittaa Terri Minskin luoman tv-sarjan pohjalta Lizzie McGuire -sarjaa kirjoiksi yhtenä monista kirjoittajista, hänestä eivät Suomen tietopalvelut
löydä julkista tietoa netistä. Sen sijaan mainittuun sarjaan liittyvää kirjoittamista löytyy maailmalta kylläkin. Lizzie McGuirea kirjoittavan kirjailijan kustantaja on nimeltään Simon & Schuster, jonka kirjailijaesittelyistä Larsenia ei netistä löydy. Jos mainitsemani Larsen on se, josta olet kiinnostunut, voit lähestyä tuota kustantajan sivun alalaidassa on "Contact us"-mahdollisuus:
http://www.simonandschuster.com/
Ikävä kyllä ei löydy meiltä eikä muualtakaan. Lapinlahden lintujen tuotannosta ei ole julkaistu nuotinnoksia. Asian vahvisti Timo Eränkö, yksi Linnuista.
Terveisin,
Marika Nikula
Kallion musiikkiosasto
Kysymyksestä ei voi varmuudella tietää, kysytäänkö teknisiä ohjeita HelMet-tietokannassa olevien bibliografisten tietueitten siirtämiseksi Refworks-ohjelmaan vai kysytäänkö, onko tämä sallittua, joten vastaan varmuuden vuoksi molempiin,
HelMet-tietokanta on julkaistu avoimena datana, joten sen käyttö on vapaata. Yksityiseen käyttöön sen hyödyntäminen olisi muutenkin vapaata. Lisätietoja löytynee täältä: http://www.hri.fi/fi/dataset/helmet-kirjastojen-aineistoluettelot. Kannattaa ehkä myös ottaa yhteyttä järjestelmäpäällikkö Susanna Aakkoon (susanna.aakko@hel.fi).
Heikki Poroila
Iloinen lorukirja (toim. Martti Haavio ja Aale Tynni-Haavio, 1985) sisältää runot Kissa ajaa autoa (alkaa sanoin "Pikku kissa killinen autollansa ajaa", I Wallerströmin mukaan) ja runon Rumpumpel (kirj. Paula Dehmel).
https://finna.fi/Record/kirkes.6595
Lastenloruantologiaa, jossa olisivat sekä nämä edellä mainitut että loru itikan rättisitikasta ei valitettavasti löytynyt.
Loru, joka alkaa "Olipa kerran itikka, jolla oli rättisitikka", löytyy teoksista Västäräkki vääräsääri ja yli 600 muuta suomalaista lastenlorua, kansanrunoa ja hokemaa (toim. Mervi Koski, 2004). Teoksessa ei ole mainittu lorulle kirjoittajaa.
https://finna.fi/Record/kirkes.269236
https://lastenkirjainstituutti.fi/
https://prettylib....
