Vaikea kysymys.
Goldingin Kärpästen herra ilmestyi suomeksi ensimmäisen kerran 1960. Siitä on ilmestynyt useita arvosteluja tuolloisissa sanomalehdissä.
Kajaanista löytyy esim.
Parnasso 1961 nro 11, sivut 51-52 (Eila Pennanen)
Esseitä William Goldingin tuotannosta:
Syrjä, Juhani: Se mitä kaikki haluavat. Parnasso 5/1984, s. 290-297.
Tämä essee sisältyy myös teokseen
Syrjä, Juhani: Aurinkovuoren pirut: esseitä. Gummerus 1988.
(löytyy Kajaanin kaupunginkirjastosta).
Syrjä pohtii mm. syytä siihen "..miksi Goldingin palkitsemiseen on suhtauduttu ikään kuin se olisi ollut Ruotsín Akatemialta pienoinen työtapaturma."
Uusin Goldinginsta julkaistu elämäkerta on
John Carey: William Golding: The Man Who Wrote Lord of Flies, 2009
Kirja löytyy...
Verkossakin julkaistu Iso suomen kielioppi (SKS, 2004) sanoo suomen kielen infinitiiveistä näin: ”Infinitiivejä on kolme, ja niitä nimitetään tunnustensa mukaan A , E- ja MA-infinitiiveiksi, sekä huomauttaa, että tässä kieliopissa on luovuttu infinitiivien perinteisistä nimityksistä 1., 2. ja 3. infinitiivi. Teoksessa ei myöskään katsota aiempien kielioppien mainitsemia 4. ja 5. infinitiiviä infinitiiveiksi. 4. infinitiivistä teos sanoo näin: ” 4. INFINITIIVIKSI on kutsuttu verbikantaisen minen-substantiivin muotoa vähäkäyttöisessä olla-verbillisessä verbiliitossa, jossa se toisin kuin substantiivina voi saada objektin: Sitä ei käy kieltäminen.”
Kysyin asiasta vielä Kotimaisten kielten keskuksesta, ja sieltä vahvistettiin infinitiivien...
Turussa lainat voi palauttaa lähimpään mahdolliseen kirjastoon tai kirjastoautoon, joka käy myös suljettuina olevien kirjastojen alueilla. Kirjastoauton pysähdyspaikat ja aikataulut näet täältä:
https://www.turku.fi/turun-kaupunginkirjasto/aukioloajat-ja-yhteystiedot/kirjastoautot
Saat lainattua kirjat omalle kortillesi ilmaisen Taskukirjastosovelluksen avulla. Teillä molemmilla täytyy olla se ladattuna puhelimeen ja sinne täytyy kirjautua kirjastokortin numerolla ja PIN-koodilla.
Ohjeet lainaukseen:
Kirjautukaa Taskukirjastoon ja menkää osioon Kaverilaina.
Avautuvaan kenttään lainaaja skannaa tai kirjoittaa kaverilla lainassa olevan kirjan kirjastoviivakoodin (ei kustantajan koodia) ja painaa enter.
Sovellus ottaa yhteyttä lainan antajaan (voi kestää hetken) ja pyytää hyväksyntää lainalle. Jos aikaraja ylittyy, kirjoita viivakoodi uudelleen.
Hyväksynnän jälkeen sovellus päivittää lainan kaverin kortille ja lainaan tulee uusi eräpäivä. Luetun kirjan voi palauttaa normaalisti kirjaston palautusautomaattiin...
Ilmari Turjan kuvauksen mukaan kenraali Airon vankeusaikanaan huopaan kirjailemat sanat olivat seuraavanlaiset:Loimena nukka / kuteena sukka / oma huopa jaaritteli / vaeltajaa maanitteli / nukkumaan / unholaan / unissasi askeleella / olet Ristintaipaleella [näiden kahteen palstaan jaettujen rivien yläpuolella oli vielä signeeraus "1945 AFA"]Airo selvitti säkeiden taustaa Turjalle näin: "Se on muisto piinaviikoilta Valpon sellissä. Minun hermoni oli päätetty murtaa ja pakottaa olemattomiin tunnustuksiin riistämällä minulta kaikki vangin oikeudet. Minulta otettiin pois kello, kynät, paperi, tulitikut, tupakka ja yleensä kaikki, millä hiukankin voisi aikaansa kuluttaa. Kun olin sairaana ja kuumeessa, toi vaimoni minulle tämän huovan,...
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämän Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannan mukaan vietnamiksi on käännetty muutama suomenkielinen kaunokirjallinen teos. Nämä ovat Aleksis Kiven Seitsemän veljestä, Bảy anhem (2015) Mika Waltarin Sinuhe egyptiläinen, Dâu chân trên cát (2000) , F. E. Sillanpään Ihmiset suviyössä, Người trong đêm hè (2016), Katja Ketun Kätilö, Bà đỡ : Tình yêu ngày tận thế (2018). Kalevalasta on kaksi vietnaminnosta Calêvala : truyên dân gian Phân Lan (1986) ja Kalêvala (1994) ja myös osa Kantelettaresta on käännetty vietnamiksi, Tiêng đàn Kantele (1990). Lisäksi vietnamiksi on luettavissa kokoelma suomalaista runoutta ja lyhytproosaa (ks. linkki...
Joensuun kaupunginkirjastosta löytyy Napoleonista elämäkertoja: Aubry, Octave: Napoleon ihmisenä, 1948 ; Maurois, Andre: Napoleon : kuvitettu elämäkerta, 1964; Emerson, Ralph Waldo: Suuria miehiä, 1964. Syventävää tietoa löytyy kirjoista: Forshufvud, Sten: Kuka murhasi Napoleonin? 1964; Caulaincourt, Louis de: Napoleonin mukana Venäjällä, 1998 sekä lehtiartikkeleista:
Danielsen, Hanne-Luise: Napoleonin murheellinen meritaistelu
Tieteen kuvalehti 2000 ; 2 ; 65-71
Husain, Mahmu: 1789 aate joka muutti maailman : Kotka ja sfinksi
Unesco-Kuriiri 1989 ; 7 ; 24-29
Internetistä löytyy sivustoja Napoleonista mm. osoitteesta: http://www.napoleonbonaparte.nl/
Hei
Kariston sivuilta löytyy suomeksi kirjailijasta
http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/kirjailijat/?aid=363&…
Kirjailijalta löytyy omat englanninkieliset nettisivut
http://www.suelimb.com/
Englanniksi löytyy muiltakin sivustoilta tietoa
http://www.fantasticfiction.co.uk/l/sue-limb/
Valitettavasti kirjailijasta on hyvin vähän tietoa suomenkielellä.
Kekri-lehtiä on Kansalliskirjaston lisäksi Oulun yliopiston kirjastossa, samoin Suomen mehiläishoitajain liiton julkaisemaa Mehiläistä. Siipikarja-lehteä on Kansalliskirjaston ja Hgin yliopiston kirjaston lisäksi Åbo Akademin ja Turun yliopiston kirjastossa sekä Jyväskylän yliopiston ja Oulun yliopiston kirjastossa.
Kaikkien kolmen lehden numeroita on myös digitoitu. Digitoidut lehdet ovat luettavissa vapaakappalekirjastojen vapaakappaletyöasemilta.
Lisätietoa : http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/digitaalisetkokoelm…
Luettelo Kansalliskirjaston digitoimista aikakauslehdistä: http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/digitaalisetkokoelm…
Hei!
Varmimman vastauksen saisi varmaankin Tiimari-liikkeistä.
Suomen kielen perussanakirjan mukaan tiima tarkoittaa tuntia, tuokiota, tovia ja hetkeä. Itse kuvittelisin, että Tiimari-kaupoissa
olisi ajateltu, että siellä voi piipahtaa nopeasti.
HSY:stä eli Helsingin seudun ympäristöpalveluista kerrottiin, että suurilla pintavesilaitoksilla käytetään otsonointia pääasiallisena vedenpuhdistusmenetelmänä. Pääkaupunkiseudun kolmella laitoksella se on käytössä kaikilla. Nämä laitokset puhdistavat 22 prosenttia suomalaisten talousvesistä. Suomessa on myös paljon pieniä pohjavesilaitoksia, joissa otsonointia taas ei käytetä. Varsinaisia tilastoja asiasta ei ole.
Tietoa HSY:n vedenpuhdistuksesta täältä:
http://www.hsy.fi/vesi/juomavesi/nainpuhdistammejuomavetta/Sivut/defaul…
Tietoa myös Vesilaitosyhdistyksen sivuilta:
http://www.vvy.fi/vesihuolto_linkit_lainsaadanto/talousvesi
Yritin kovasti löytää jotain tietoa siitä, mistä voisi olla kyse. Vuosi 1979 oli kansainvälinen Lapsen vuosi, sillä tuli kuluneeksi 20 vuotta lastenoikeuksien hyväksymisestä YK:ssa. Tähän on varmasti liittynyt useita erilaisia kampanjoita, mutta en löytänyt tarkempaa tietoa liittyikö niihin tavaralahjoja.
13. toukokuuta 1979 on ruotsin prinssi Carl Philipin syntymäpäivä. Hän oli syntyessään ruotsin kruununperillinen eli tuleva hallitsija (kruununperimysjärjestystä muutettiin v. 1980 prinsessa Victorian eduksi). Tähän on saattanut liittyä jonkinlaista muistamista samana päivänä syntyneille ainakin Ruotsissa, mutta tästäkään en valitettavasti löytänyt lisätietoa. Näin ollen joudun toteamaan, että ainakaan toistaiseksi tämä ei...
Kenraali K.L. Oeschista löytyy monenlaista kirjallista aineistoa suomeksi, ruotsiksi, saksaksi ja jopa italiaksi, mutta ei nähdäkseni englanniksi Wikipedia-artikkelia laajempaa elämäkerrallista tekstiä:
Karl Lennart Oesch - Wikipedia
Oeschista on muuten mainintoja jatkosotaa englanniksi yleisellä tasolla käsittelevissä teoksissa, joista hyödyllisiä voisivat olla esim. seuraavat:
Kinnunen, T., & Kivimäki, V. (toim.) (2012). Finland in World War II: History, memory, interpretations. Brill.
Nenye, V. et al. (2016). Finland at war: The Continuation and Lapland Wars 1941-45. Bloomsbury Publishing PLC.
Vehviläinen, O. (2002). Finland in the Second World War: Between Germany and Russia. Palgrave.
Ensimmäiseen kysymykseen on vastattu aiemminkin tällä palstalla. Tässä vastaus:"Tilastokeskuksen sivuilla kerrotaan, että ensimmäisen kerran Suomen hallituksessa oli enemmän naisia kuin miehiä vuonna 2007 Vanhasen II hallituksessa. Tämä tieto löytyy koosteesta, jonka Tilastokeskus on julkaissut naisten päivän kunniaksi: Kansainvälinen naistenpäivä | Tilastokeskus (stat.fi)"Nykyisen hallituksen kokoonpano löytyy valtioneuvoston verkkosivuilta: 77. Orpo - Valtioneuvosto. Naisia on kaksitoista, miehiä pääministerin lisäksi kuusi.
Hannele Huovin runo "Jätti-ihme" alkaa: "Rantaan pärskii pullea nuppu". Runo sisältyy hänen kirjaansa "Ihme juttu! : runoja isoista ja pienistä ihmeistä" (Kirjapaja, 2012). Kirjan on kuvittanut Karoliina Pertamo.
Kysymyksesi laajudesta johtuen kehottaisin sinua menemään lähimpään
kirjastoon paikan päälle selvittelemään asiaa.
Jämsänkosken kaupunginkirjastosta löytyy ainakin seuraavat teokset:
- Suomen taloushistoria 1 (1980)
- Suomen taloushistoria 2 (1982)
- Vainionpää, Jussi: Markkinat Suomessa keskiajalta talvisotaan (1994)
- Ahvenainen, Jorma: Suomen sahateollisuuden historia (1984)
- Rautkallio, Hannu: Kaupantekoa Suomen itsenäisyydellä (1977)
Torinon 2006 talviolympialaisten avajaisten ohjelmajärjestys kertoo seuraavaa ohjelmanumerosta Italian passion / Flag wawers:(Olen kääntänyt tämän vapaasti englanninkielisestä tekstistä. Katsoin itsekin avajaiset ja näin tämän ohjelmanumeron.):
Yhteenveto: Lipunheiluttajat (koreografia: Stefano Mosele)
(musiikki: traditionaalinen vanha musiikki, 48 muusikkoa, rummut ja trumpetit)(pukusuunnittelu Gabriella Pescucci).
"Lipunheiluttajat tulevat areenalle, he tulevat taitoineen eri puolilta Italiaa. He täyttävät soljuvalla taidollaan "lavan" samalla kun lippujen värikkyys ja vanhan musiikin rytmi rumpuineen ja trumpetteineen säestää heitä. He esittävät lipunheilutustyyliä, joka lähtee aivan keskiajalta renessanssiin ja siitä pienempimuotoisiin...
Siimeksen teos Politiikan julkisivu on jo varattavissa pääkaupunkiseudulla. Oman tunnusluvun avulla varauksen voi tehdä itse osoitteessa www.helmet.fi. Jos tunnuslukua ei ole kannattaa käydä kirjastokortin kanssa lähimmässä kirjastossa. Tällä hetkellä kirjaa on Vantaalla ja varauksia on kertynyt jo 28 kpl. Espoon ja Helsingin kappaleet tulevat kirjastoihin lähiaikoina.
Omalta laitteelta tulostaminen on tosiaan aluksi harmillisen monimutkaista, sillä toimintatapa riippuu siitä, onko sinulla kirjastokortti vai ei. Ongelma voi olla myös sähköpostiosoitteessa.
Oletan, että olet rekisteröitynyt print.lib.hel.fi-sivulla ja luonut omat tunnukset? Jos on näin, niin tulostaaksesi sinun tarvitsee vain lähettää sähköpostiviesti, johon olet liittänyt tulostettavan dokumentin, osoitteeseen print.helkir@gmail.com. Vahvistusviestin jälkeen voit noutaa tulosteen mistä Helsingin kirjaston monitoimilaitteesta kirjautumalla siihen omilla tunnuksillasi. Jos tämä ei kuitenkaan onnistu, kannattaa kysyä asiaa suoraan lähimmästä kirjastostasi, jossa voidaan tarkistaa järjestelmässä olevat sähköpostiosoitteet....
Äidin isän sisar on sinulle isotäti, ja hänen lapsensa on isotädin lapsi. Muuta nimitystä tälle sukulaisuudelle ei löydy ainakaan Tuomas Salsteen tekemästä kaaviosta, johon voit tutustua tästä linkistä: Sukulaiset (salste.net)
