Ainakin Suomalaisen kirjakaupan ja Akateemisen kirjakaupan verkkokaupoissa osoitteissa http://www.suomalainen.com ja http://www.akateeminenkirjakauppa.fi on samannimistä kirjaa myynnissä, joten teosta voi tiedustella hankittavaksi lähimmästä kirjakaupasta.
Kirjan tarkat tiedot ovat
Sata satua Kiinasta
Guizhen, Zhang
Kuvittaja: Qianhong, Hua
Kääntäjä: Kettunen, Voitto T.
Kustantaja: Litmus kustannus
ISBN: 9529920512
Julkaisuvuosi: 2004
Kieli: mul
Asu: Nidottu, pehmeäkantinen
Sivumäärä: 190
Hinta Suomalaisessa kirjakaupassa 39,80 ja Akateemisessa kirjakaupassa 35,90.
Kirjastot myyvät kokoelmistaan tiettyjen periaatteiden mukaan poistettuja teoksia, mutta niistä ei ole olemassa luetteloa, josta tiettyä kirjaa voi etsiä.
SAP on yritysten ja julkisyhteisöjen käyttämä taloushallintoon liittyvä tietojärjestelmä, jolla voidaan kontrolloida esimerkiksi kirjanpitoa ja varastotoimintoja.
Itse "SAP" on lyhenne saksankielisistä sanoista. Laajemmin se tulee esille SAP-ohjelmistokonsernin koko nimessä: "Systeme, Anwendungen und Produkte in der Datenverarbeitung Aktiengesellschaft", eli alkuosa vapaasti käännettynä "järjestelmät, sovellukset ja tuotteet".
Useissa Puolustusvoimien julkaisuissa esiintyvä numerosarja, "SAP-koodi", liittyy siis Puolustusvoimien omaan julkaisutoimintaan sekä sen taloushallintoon.
Ainakaan HelMet- tai FONO-tietokannasta ei löydy mitään viitettä siitä, että tätä laulua olisi julkaistu suomenkielisenä versiona. Myöskään Viola-tietokanta, joka sisältää tiedot suomalaisista äänitteistä ja nuoteista, ei tunne yhtään suomennosta.
On tietenkin mahdollista, että joku suomalainen esiintyjä on kääntänyt kappaleen itse ja esittää sitä keikoillaan. Mutta näyttää vahvasti siltä, ettei laulusta ole julkaistu suomenkielistä versiota.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto, Tikkurila
heikki.poroila@vantaa.fi
Valitettavasti näillä hivenen hatarilla tiedoilla runon tai sen kirjoittajan jäljitys ei onnistunut. Vaikuttaa ainakin epätodennäköiseltä, että runo olisi julkaistu kirjassa. Ehkä jossakin luonto- tai mielipidelehdessä?
Du kan söka böcker i Plussa mediedatabas som visar också beståndsinformationen på boken. Addressen är http://www.libplussa.fi/#se . Man kan välja avancerad sökning enligt medietyp böcker, ämnesord indianer och avgränsa med ord Nordamerika. Du kan också söka med hjälp av klass 476.7 som innehåller etnografiska verk om indianerna. Så här får du böcker med olika språk.
Tammerfors stadsbibliotekets sida http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset/intiaani.htm kan man hitta indianböcker på finska både fakta och fiction.
Ranskankielisiä satuja ja tarinoita luetaan tänä syksynä Oulun pääkirjastolla lastenosaston satusopessa 20.10. klo 11-12. Tarinat sopivat 3-12 vuotiaille.
Aikuisten ranskankielinen ääneenlukutuokio järjestetään Laiturissa maanantaina 22.10. klo 18.
Tämän vuoden puolella julkaistut uutuusromaanit ovat niin hyvin liikkuvaa aineistoa, etten onnistunut saamaan käsiini potentiaalisista ehdokkaista ainoatakaan, joten jouduin harmikseni jäljittämään kysymyksen romaania kirja-arvostelujen avulla. Tutkimistani lehtiarvosteluista lähimmäs kysyjän ei-sanatarkkaa tekstilainausta päästiin Helsingin sanomissa 5.3. julkaistussa Anna Järvisen "arvoitukselliseksi autofiktioksi" luonnehditun esikoisromaanin Uni viime yönä esittelyssä: "Kaikki tärkeältä tuntuva katoaa herkästi eikä jätä juuri jälkeäkään."
Joudun siis tarjoamaan Järvisen Unta viime yönä, vaikkei se kysymyksessä asetettua ehtoa mieskirjailijasta täytäkään, ja jään odottamaan parempia ehdotuksia kevään...
Mikäli Sinulla on rästissä maksuja Helsingin kaupunginkirjastolle, kannattaa ottaa yhteyttä Helsingin kaupungin pääkirjaston perintään, p. 09 - 310 85307 tai sähköpostitse perinta@lib.hel.fi . Maksuja voi suorittaa pankkitilin kautta; kirjastossa ei ole siis välttämätöntä käydä paikan päällä.
Helsingin kaupunginkirjasto on siirtynyt maaliskuussa 2002 tehoperintään ja perintätoimiston käyttöön, joten kannattaa hoitaa asia nyt hyvissä ajoin pois päiväjärjestyksestä: http://www.lib.hel.fi/ajankohtaista/perinta.htm .
Mirko-nimen merkitystä ja alkuperää on kysytty aikaisemminkin. Vastauksen kysymykseesi löydät täältä:
http://www.biblioteken.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=42…
Yhtenä kirjana ei löytynyt Sarvvikin (Sarfvikin) historiaa. Kirkkonummen kirjastossa (http://www.kirkkonummi.fi/kirjasto ) on Kirkkonummen kotiseutuyhdistyksen kotiseutuarkisto (Kyrkslätts hembygdsföreninges hembygdsarkiv, yhdyshenkilönä Ingalill Ihrcke-Åberg (puh. 050 353 0297)). Kirkkonummen kirjastosta kannattaa varmasti kysyä myös Kirkkonummen historiaa käsitteleviä kirjoja. Tämä edellyttää matkaa kirjastoon, koska kirjojen tiedoissa luettelossa ei mainita tarkkaa sisältöä.
Espoon Leppävaaran kirjaston Uusimaa-kokoelmassa (http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17362 ) on myös Kirkkonummi-kirjoja, esim. Sigbritt Backman: Vanha Kirkkonummi. Julk. Kyrkslätts hembygdsförening, 2006.
Leppävaarassa on myös luettelo vanhoista...
Hei
Kiitos kysymyksestä, johon vastauksena lähetän linkit seuraaviin Eduskunnan kirjaston lainsäädäntöhankkeiden tietopaketteihin. Tietopaketteihin on koottu tietoa lainvalmistelun vaiheista, kansainvälistä vertailua, aiheeseen liittyvää kirjallisuutta sekä uutisointia. Tietopaketteja päivitetään hankkeen edetessä kunnes ne on loppuun saatettu tai rauenneet.
Hankkeista ensimmäisenä Tietoyhteiskuntakaari, joka on loppuun saatettu. Tietoyhteiskuntakaaren myötä toteutettiin sähköistä viestintää koskevan lainsäädännön kokonaisuudistus.
https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/kirjasto/aineistot/kotimainen_oikeus/LATI/Sivut/tietoyhteiskuntakaari.aspx
Seuraavat kaksi hanketta ovat vireillä.
EU:n tietosuojauudistuksen kansallinen...
Keravan kirjastosta kerrottiin, että tällä hetkellä lainaushistoria on käytössä, kun käyttää Keravan verkkokirjastoa. Kirkes-Finna-sivuston lainaushistoria on vasta kehitteillä. Sivustot löytyvät alta. Lainaushistoria on kuitenkin aina aktivoitava, eli se ei näytä lainoja, jotka on lainattu ennen sen käyttöönottoa.
https://kerava.verkkokirjasto.fi/web/arena
https://kirkes.finna.fi/
Voisiko kyseessä olla Suomen muistiasiantuntijoiden julkaisema Miten turvaan tahtoni toteutumisen? Löysin sen Makupalat.fi:n kautta, https://www.makupalat.fi/fi/linkki/miten-turvaan-tahtoni-toteutumisen-o…
Virittäjä-lehden verkkosivuilta löytyy vuonna 1920 julkaistu kielitieteilijä T. I. Itkosen artikkeli Lappalaisperäisiä paikannimiä suomenkielen alueella. https://journal.fi/virittaja/issue/view/1946
Sen paikannimiluettelossa arvellaan utkun olevan muunnos alkuperäisestä sanasta: Utkujärvi, -joki Muonio, Utkusenjärvi Oulun p., Utkonaho Heinjoki, vrt. lpR uđke uusi t. I.utke tapa, elje.
https://journal.fi/virittaja/article/view/27779/43735
Kertomus Salainen ikkuna, salainen puutarha löytyy Stephen Kingin teoksesta Sydänyö (Tammi 1991). Alkuteoksen nimi on Four past midnight. Samassa teoksessa on kolme muutakin kertomusta: Langolieerit, Kirjastopoliisi ja Aurinkokoira.
David Koepp on muuten ohjannut tänä vuonna Kingin kertomukseen perustuvan elokuvan Secret window.
Sydänyö on saatavilla monissa kirjastoissa, katso tarkemmin HelMet aineistohaulla http://www.helmet.fi
Voit toki kysyä lähikirjastostasi, ovatko he kiinnostuneita levyistä. Kirjastot eivät kuitenkaan aina ota vastaan lahjoituksia, esimerkiksi jos niillä jo on kyseiset levyt. Levyjä voi viedä myös Fidan lähetystoreille, Kierrätyskeskuksiin ja kirpputoreille.
Esim. Fidan myymälöiden osoitetietoja löydät täältä:
http://www.lahetystorit.fi/loyda-lahin-lahetystorisi/
Erityisturvavankiloista (englanniksi supermax prisons, super-maximum security prisons, myös max-max) kerrotaan esimerkiksi seuraavissa kirjoissa:
The United States and torture : interrogation, incarceration, and abuse / edited by Marjorie Cohn. New York University, 2011. Erityisesti sivut 215-238 käsittelevät Supermax prisons –eritysturvavankiloita.
Caught : the prison state and the lockdown of American politics / Marie Gottschalk. Princeton University Press, 2015. Kirjan asiasanaluettelossa asiasanan Supermax prisons kohdalta löytyy kuvauksia useiden osavaltioiden erityisturvavankiloista.
Näissä kirjoissa on runsaasti viitteitä muuhun kirjallisuuteen ja lähteisiin. Nämä kirjat on lainattavissa Eduskunnan kirjastossa.
Kattava...
Savon Sanomat on mikrofilmeinä Kuopion kaupunginkirjastossa ja filmit ovat asiakkaiden käytettävissä pääkirjaston lukusalissa - artikkeleista voi tulostaa myös kopioita. Ajan lukulaitteelle voi varata kirjaston asiakaspalvelusta (p. 017 182 318). Mikrofilmejä lähetetään myös kaukolainaksi muualle Suomeen; kaukopalvelupyynnön voi tehdä oman kirjaston kautta.
Vuorolausunnan "Ammattileikki" on kirjoittanut Aino Öljymäki. Se sisältyy hänen kirjaansa "Iloa ja juhlaa. [1], esitystehtäviä koulun pienimmille" (WSOY, 1949; 3. painos 1957). Ammatit ovat leipuri, maamies, seppä, suutari, opettaja, lääkäri ja autonkuljettaja. Loppusäkeistöt lausuvat kaikki yhdessä. Esitys päättyy: "Omaakin onneas', yhteistä myös edistää taidolla tehty työs'."
