Kysymäsi kirja on kuvauksesi perusteella todennäköisesti Veera Niemisen esikoisromaani Avioliittosimulaattori (Tammi 2013). Siinä tosin kohtaavat vilkas itäsuomalainen ei taida kohdata ihan pohjanmaalaista, mutta Länsi-Suomessa kuitenkin ollaan ja kuvaamaasi tilannetta eletään. Niemiseltä on myöhemmin julkaistu kirjat Ei muisteta pahalla ja Kottikärrykaruselli.
Little Hercules hakusanalla löydätte Googlesta paljon sivuja ja jopa videoita Richard Sandrak-nimisestä lapsivoimailijasta:
Kotisivu löytyy mm. osoitteesta http://www.richardsandrak.com/
ja artikkeli englanninkielisestä WIKIPEDIAsta sivulta
http://en.wikipedia.org/wiki/Richard_Sandrak
Suomeksi löytyy Internetistä sangen vähän tietoa, joten kuulumiset täytyy lukea englanniksi.
Toimin kaksi vuotta oppisopimuskoulutuksessa (Suomen Liikemiesten Kauppaopisto) olleen työkaverini ohjaajana, hän valmistui tänä keväänä. He eivät käyttäneet mitään oppikirjoja kirjastoalan opiskelussa. Joitain kielten tehtäviä tms. oli monistettu oppikirjoista, mutta en muista mitään nimiä. SLK:n koulutus on kaksivuotinen, ensimmäisenä vuotena suoritettiin merkonomitutkintoon kuuluvat yleisopinnot (kirjanpitoa, markkinointia jne.) ja toisena vuonna kirjastoalan aineopinnot.
Oppisopimuskoulutuksessa opiskelu tapahtuu nimenomaan työssä oppien, ei kirjoista lukien. Siksi oppisopimuskoulutuksessa on eduksi työkokemus alalta. Osaaminen todistetaan kirjoittamalla omista työtehtävistä raportteja näyttökansioon, joka käydään läpi oppilaitoksen...
Asiakkuudenhallinnan englanninkielinen termi on customer relationship management, josta käytetään lyhennettä CRM. Suomenkielinen kirjoitusasu vaihtelee: asiakkuuden hallinta, asiakkuudenhallinta, asiakkuuksien hallinta ja jopa asiakkuuksienhallinta. Internetissä kannattaa kokeilla Googlella http://www.google.com/ näitä termejä eri taivutusmuodoissa. Esim. asiakkuuksien hallinta tuottaa ainakin yhden mielenkiintoisen linkin Turun kauppakorkeakoulun sivuille.
Asiakkuudenhallinnasta on tulossa uusi kirja (Mäntyneva, Mikko: Asiakkuudenhallinta, WSOY), jonka ennakkotietojen mukaan asiakkuudenhallinta liittyy asiakassuhteiden, laadun, keston ja kannattavuuden kehittämiseen.
Näitä asioita käsitellään mm. teoksissa
-Asiakkuuden arvon lähteillä (...
Kajaanin kaupunginkirjastosta löytyy seuraavanlaisia teoksia, joista tietoa kannattaa etsiä: Suomen maatalouden historia, osat 1-3, sekä Niemelä: Talonpoika toimessaan : Suomen maatalouden historia.
Suomen maatalouden historia 1-3 kattaa aikakaudet esihistoriasta 1870-luvulle (osa 1), 1870-luvulta 1950-luvulle (osa 2) ja jälleenrakennuskaudesta EU-Suomeen (osa 3). Jokaisessa osassa käsitellään karjataloutta ja jalostuksen muotoutumista vaiheittain, joten suoraa vastausta ensimmäiseen kysymykseen on vaikea antaa, koska tarkka aikakausi ei ole tiedossa.
Osasta kolme löytyy vastaus keinosiemennykseen ja myöskin osittain omistuskysymykseen: "Keinosiemennys merkitsi suurta murrosta karjanjalostuksessa. Suomessa keinosiemennystoiminta alkoi...
Mervi Hongiston ja Merja Pihlajamäen teoksesta Saunan salaisuus löytyy tietoa hoitoturvetuotannosta ja turvehoidoista. Liisa Kinnusen teoksessa Äiti Maan parantavat hoidot tekijä kertoo itse kehittämästään hoitoturpeesta ja sen vaikutuksista eri vaivoihin. Tieteellisempi lähestymistapa löytyy Harry Uosukaisen teoksesta Turpeen balneologinen käyttö (Oulun yliopisto, 2001. 46 lehteä)
Historiallisen aikakauskirjan numerot vuodelta 1949 ovat tilattivissa ja luettavissa Helsingissä Pasilan pääkirjastossa lehtialueella. Niitä ei anneta lainaksi, mutta artikkeleista voi ottaa kopioita. Samoin lehti on luettavissa myös Kansalliskirjastossa ja siellä myös digitaalisena kulttuuriaineistojen työasemilla. Tosin Kansalliskirjasto on tällä hetkellä peruskorjauksen alaisena, tietoa palveluista tarkemmin: http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/korjaushanke.html.
Vuoden 1949 numeroita voi myös kaukolainata kirjastojenn toimipisteistä Varastokirjastosta Kuopiosta. Kaukolainaus on maksullista.
Ilmeisesti tarkoitat paperin kuivaamista sen valmistuksen yhteydessä. Ainakaan itse en löytänyt Internetistä mitään matemaattista kaavaa, mutta seuraavassa osoitteessa on selostettu kuivaamisen tekniikkaa http://www.sceg.com/sce&g/business_solutions/technology/ezipdry.htm .
Voisit myös etsiä kirjoja Teknillisen korkeakoulun kirjastosta http://www.hut.fi/Yksikot/Kirjasto/.
Suomenniemen kunta liittyi osaksi Mikkeliä vuoden 2013 alusta. Suomenniemen kirjasto on nykyisin yksi Mikkelin seutukirjaston lähikirjastoista ja edelleen nimeltään Suomenniemen kirjasto. Aukioloajoista ja muutenkin Mikkelin seutukirjastosta lisää tietoa löytyy kirjaston omilta sivuilta: http://kirjasto.mikkeli.fi/aukioloajatjayhteystiedot/
On vaikea sanoa, mitä on tapahtunut, jos ei oikeita painikkeita tule näkyviin. Ohjeissa kehotetaan painamaan Kuuntele -nappulaa, kuten kirjoititte, https://www.ellibslibrary.com/fi/instructions. Jos tilanne toistuu, voisitte ehkä käydä kirjastossa paikan päällä kysymässä neuvoa, https://hausjarvi.fi/palvelut/vapaa-aika-kulttuuri/kirjasto/paakirjasto/ tai lähettää kuvan näytöstä, jonka saatte, kun kuuntele -nappula puuttuu. Myös Ellibisistä voi kysyä, https://www.ellibslibrary.com/collection.
Suuri Käsityö -lehti kuuluu useiden Helmet-kirjastojen kokoelmiin. Mikäli korttiisi on liitetty PIN-koodi, voit tehdä varauksen lehden numeroon 9/2020 ja lehti toimitetaan lähikirjastoosi. Jos sinulla ei ole PIN-koodia, voit vaikka soittaa johonkin Helmet-kirjastoista ja pyytää henkilökuntaa tekemään varauksen puolestasi.
Ohjeet lehtien varaamiseen löydät alla olevasta linkistä.
https://kirjtuo1.helmet.fi/help*fin#lehtienvaraaminen
Singer-ompelukoneet, joiden sarjanumero on tyyppiä Y-, on valmistettu vuosina 1920-35. Y-4859488 kuuluu Singer 15K -mallin 250 000 koneen sarjaan, jonka valmistus on aloitettu elokuussa 1927. Singer 15 oli yhtiön pisimpään valmistuksessa ollut malli. K-kirjain mallin numeron perässä ilmaisee, että kone on peräisin Singerin Kilbowien tehtailta Skotlannista.
http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-y-series-serial-numbers.html
https://www.singersewinginfo.co.uk/kilbowie/
Löytyy, kylläkin kiinnostus Itä-Karjalaa kohtaa oli suurempi vuosikymmeniä sitten. Niinpä monet kirjatkin ovat vuosikymmeniä vanhoja.
http://tinyurl.com/Viena-Karjala-ja-Aunus
Mutta uudempiakin löytyy, jotkut näistä ovat tutkielmia.
http://tinyurl.com/Finna-Ita-Karjala
Klassikon määritelmä on melko hankala. Onko klassikko kirjallisuudenhistoriaan päätynyt teos, vaiko merkittävä aikalaiskertomus?Puhutaanko aikuisten, nuorten vai lasten klassikoista?Minkä maanosan maailmankirjallisuuden klassikoita tarkastellaan?Valitsin hieman tuoreempia klassikoita meiltä ja maailmalta.Suomi:Aleksis Kivi: Mansikoita ja mustikoita II -albumissa julkaistut runot, 1860. Linkki Aleksis Kivi korpukseen.Juhani Aho: Siihen aikaan kun isä lampun osti, 1883. Linkki Juhani Aho-seuran sivuille.Väinö Linna: Päämäärä, 1947 . Linkki kansallisbibliografiaan.Yrjö Kokko: Kotieläin – Anatomia ja fysiologia kouluja ja itseopiskelua vasten, 1932, Linkki Wikipediaan.Veikko Huovinen: Hirri, 1950. Linkki Sotkamo.fi sivustolle.Fredrika Runeberg...
LINDA, yliopistokirjastojen yhteisluettelo, on hyvä tiedon lähde
http://finna.fi
- kuten myös Suomen kansallisbibliografia FENNICA,
http://finna.fi
ja kotimainen artikkeliviitetietokanta ARTO
http://finna.fi
Nämä tietokannat ovat käytettävissä vain kirjastoissa, esim. Turun kaupunginkirjastossa tai Turun yliopiston kirjastossa.
Turun kaupunginkirjaston verkkokirjastosta voi hakea osoitteessa
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form1
Voit aloittaa seuraavilla asiasanoilla: koira, poliisi, poliisikoirat, poliisilaitokset
Kannattaa varmaan ottaa yhteyttä myös Turun poliisilaitokseen.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy mm.
Jermo, Aake: Poliisikoira Lex (67.451)
Sandström, Tuula: Sankarikoira Aku (67.451)
Jos CD-levyä ei ole enää musiikkiliikkeiden kautta hankittavissa, levyn kappaleet ovat ladattavissa hintaa vastaan esim. MTV3 Storen kautta: http://download.mtv3.fi/album/Tarja_Lunnas/Kunsiltaa/D24FE7A1-9809-4002… , jos sinulla on sellaiseen mahdollisuus.
Kirjaston kautta CD-levyn voi saada kaukolainaksi.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/ mukaan Essi-nimi annettiin
vuosina 1940-1959 39:lle naiselle. Tämän tarkemmin ei tämä palvelu kerro, koska "yksityisyydensuojan turvaamiseksi palvelussa ei näytetä etunimien tarkkaa lukumäärää eriteltynä, jos nimiä on vähän."
