Inarilainen kollega ehdotti, että kyseessä voisi olla runo nimeltään Lasisilmät, löytyy ainakin Pieni
aarreaitta III (Runoaitta) s. 85.
Pohjanmaalla kaukaisella
asui vanha eukkonen... Toinen ehdotus olisi Minna Kron Silmälasit, joka löytyy Kotipiirin kirjasta (Otava 1910).
Tilastokeskuksen rahanarvonmuuntimen mukaan vuoden 1969 rahamäärää 1 200,00 markkaa vastaava rahamäärä vuonna 2022 oli 2 012,60 euroa.
Lähde: Tilastokeskuksen rahanarvomuunnin: https://www.stat.fi/tup/laskurit/rahanarvonmuunnin.html
Tilastokeskuksella on tilastoja myös palkoista: https://guides.stat.fi/kotimaisentilastotiedonopas/palkatjatyovoimakust…
Lume-sana on johdos samasta vartalosta, josta on muodostettu verbi lumota.
Sana lume on tullut käyttöön 1800-luvun jälkipuoliskolla. Se on esiintynyt nimenomaan sanonnassa "silmän lumeeksi". Elias Lönnrotin sanakirja kertoo, että monikollisena sana on merkinnyt noitakeinoja tai silmänkääntötemppuja.
Verbillä lumota on vastineita muutamissa lähi- ja etäsukukielissä (esimerkiksi viron lummata ja marin lumas). Sanalle on esitetty myös germaaninen lainaetymologia, jolloin sanan lainalähteenä olisi muinaisgermaanin klumo(ja)n.
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
https://kaino.kotus.fi/ses/
Harvaanasutuin alue (prefektuuri) Japanissa on vuoden 2015 väestölaskennan mukaan Hokkaido, jossa oli 69 henkilöä neliökilometrillä. Japanin väestöntiheys prefektuureittain löytyy Japanin tilastoviraston tilastopalvelun Excel-tiedostosta Area and Population Density - Japan and Prefectures (1920 to 2015) välilehdeltä 006-02.
Juutalaista kulttuuria ja uskontoa esittelevistä kirjoista löytyy vähän myös suhtautumisesta terveyteen, sairauteen ja kuolemaan. Seuraavissa kirjoissa oli aiheesta jotakin:
Levinson: Mitä on juutalainen usko, 1992 (Luku Lääketiede ja etiikka)
Ikkuna juutalaisuuteen, 2003 (ympärileikkaus)
Juutalainen maailmani, 1997 (Sairaala ja vanhainkoti)
Laukkanen: Monikulttuurinen kuolema, 2001 (Juutalainen seurakunta)
Lisäksi Suomen lääkärilehdessä 2000, nro 11 on artikkeli Juutalaisen perinteen terveysohjeet. Lähetän artikkelin sinulle erillisessä viestissä liitteenä.
Löysin Ristiseiska.fi sivustolta vastauksen."Peli voi päättyä kahdella eri tavalla. Peliä voidaan pelata niin kauan kuin enää yhdellä pelaajalla on kortteja. Ristiseiska voi myös päättyä niin, että kun ensimmäinen pelaaja saa korttinsa pelattua, peli lopetetaan. Pelin lopettamisesta on aina sovittava ennen sen aloittamista." Linkki sivulleSamaa mieltä on myös toinen korttipelisivusto Korttipelit.net. Linkki sivulle.Lopetuksen voi siis sopia pelin alussa.
Kirjaudu Kyyfi.Finnaan kirjastokortin numerollasi ja tunnusluvulla. Valitse oma tili-valikosta omat tietosi ja klikkaa sieltä tee osoitteenmuutospyyntö. Sen alta löytyy myös kohta, jossa voi ehdottaa uutta varaustunnusta.
Oiva Paloheimon runo Auttamaton Pekka on kuultavissa Yrjö Jyrinkosken lausumana ainoastaan äänilevyllä Oivalluksia : Oiva Paloheimon runoja kokoelmista "Vaeltava laulaja", "Elopeltojen yli" ja "Pan kuuntelee virttä" ; esittää Yrjö Jyrinkoski (1980). CD-tallenteilla Jyrinkosken tulkintaa Auttamattomasta Pekasta ei valitettavasti ole..
https://finna.fi/Record/vaari.2133512
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/vaari.2133512
https://finna.fi/
Alueenne kirjastoissa kyseistä äänitettä ei ole lainattavissa, mutta voitte tilata sen kaukolainaan muualta Suomesta omaan lähikirjastoonne. Kaukolainapyynnön voitte tehdä kirjastossa tai verkkokirjastossa.
https://satakirjastot.finna.fi/Content/asiakkaana#interlibraryloans
Kyseessä on Anne Kinnusen lyhyt, kolmirivinen runo Kevät. Runo on luettavissa teoksesta Runoja sinulle (1979, toim. Maria Ahlstedt ja Marita Kansikas-Koivunen)
Saat runon sähköpostiisi.
Kysymyksiä on niin paljon, että vastaukset ovat lyhyitä, ja osasta on vain linkki sivustolle, josta asiaa voi itse selvitellä.
- Suomen yleisten kirjastojen tilastojen mukaan vuonna 2017 yleisten kirjastojen kokoelmissa oli kirjoja 35 193 917 kappaletta
- Vantaan kaupunginkirjastossa oli samana vuonna 333 986 kirjaa.
Alla linkki kirjastotilastoihin:
http://tilastot.kirjastot.fi/?orgs=2%2C449%2C557%2C578%2C598%2C604%2C613%2C634%2C638%2C661&years=2017&stats=183
Tämän lisäksi kirjoja on myös tieteellisissä kirjastoissa, oppilaitosten kirjastoissa ja monissa erityiskirjastoissa. Myös ihmisten kotikirjastoissa on laskematon määrä kirjoja, joten todellista lukua lienee mahdotonta edes arvioida.
Tässä linkki...
Kyseessä on todennäköisesti suomalainen teatteriohjaaja ja teatterinjohtaja Vivica Bandler (5.2.1917 – 30.7.2004), joka johti Lilla Teaternia vuosina 1955 – 1967. Lasse Pöysti kirjoittaa hänestä muistelmateoksessaan Jalat maahan: ” Vivica oli kauan unelmoinut teatterista. Hän oli opiskellut elokuvaa Jacques Feyderin ja Maurice Clochen assistenttina Pariisissa. Vivica luki agronomiksi. Opiskelu ei ollut helppoa harjoittelukesinä haravakoneen satulassa. Sellaista heinänuhaa kuin Vivicalla en ole nähnyt kenelläkään.”
Vivica Bandler puolestaan muistelee Tove Janssonia kirjassa Toven matkassa, Resa med Tove : en minnesbok om Tove Jansson: ”Epävarmuus leimasi voimakkaasti sekä Toven että minun nuoruutta. Epävarmuuden syitä ei kuitenkaan voi...
Kannattaa kokeilla Helsingin tietokeskuksen arkistoa Kallion virasto-
talossa. Toinen paikka missä saattaisi olla tietoa on Töölö-seuran
kokoelmat, kun kyse on töölöläisestä talosta.
http://www.hel2.fi/Tietokeskus/kaupunginarkisto/index.html
http://www.kaupunginosat.net/toolo/
Alla muutamia kiinnostavia 1800-luvulla eläneiden naisten elämäkertoja:
Anna-Liisa Amberg: Piireissä : Mascha von Heiroth 1871-1934 (Siltala, [2016])
Eeva Hurskainen: Tunnet sen sydämessäsi : Aurora Karamzin ja äidin tehtävä (Kirjapaja, 2008)
Sirpa Kivilaakso: Satukuningatar Anni Swan : elämä ja teokset (Atena, 2009)
Minna Maijala: Herkkä, hellä, hehkuvainen : Minna Canth (Otava, 2014)
Merete Mazzarella: Fredrika Charlotta, o.s. Tengström : kansallisrunoilijan vaimo (suomentanut Raija Viitanen, Tammi, 2007)
Outi Pakkanen: Aino Ackté, Pariisin primadonna (WSOY, 1988)
Kirsi Vainio-Korhonen: Sofie Munsterhjelmin aika : aatelisnaisia ja upseereita 1800-luvun Suomessa (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2012)
...
Kappaleen nimi on Judith jätskibaarin tyttö ja sen on säveltänyt Kauko Käyhkö ja Kipparikvartetti levytti sen jo vuonna 1953. Sanat on tehnyt Aune Haarla, myös Ala-Tuuhosena tunnettu. Sanoja en saanut jäljitettyä ja molemmat Kipparikvartetti - muistoissamme-äänitteet vuodelta 1993 ovat "kadonneet" pääkaupunkiseudun kirjastoista - sekä kasetti että cd-levy. Jos äänitteen saa jostain käsiinsä, voi sanat kuunnella siltä.
Seuraavasta nettiosoitteesta http://www.tohtori.fi/laakarikirja löytyy lääketieteen sanasto. Lähde: Kustannus Oy Duodecim, Lääketieteen termit. Sanasto sisältää noin 30.000 hakusanaa selityksineen. Useimmille termeille on vastineet myös englanniksi, ruotsiksi ja latinaksi.
Teatterin tiedotuskeskuksen (TINFO) ja Teatterimuseon ylläpitämästä ILONA-tietokannasta voit hakea listan Minna Canthin näytelmän Työmiehen vaimo esityksistä. ILONA-tietokannassa ovat Suomen ammattiteattereiden esitykset 1800-luvulta tähän päivään.
http://ilona.tinfo.fi/default.aspx?lang=fi
http://ilona.tinfo.fi/esitys_lista.aspx?lang=fi
http://ilona.tinfo.fi/esitys_lista.aspx?lang=fi&p=2
Tuorein esitys näyttäisi olleen keväällä 2014 teatteri Avoimissa Ovissa Helsingissä.
Elokuvaa Canthin näytelmän pohjalta ei ole tehty.
Sain yhteyden Risto Rantaan Topos ry:n kautta, joka on julkaissut hänen rentoutumislevyjään. Hän kertoi, että häneltä ei ole julkaistu tuon nimistä levyä. Yhteystiedot: http://www.topos.fi/
Etsin tietoja myös äänitteen nimellä, mutta en löytänyt mitään. Etsin Fennicasta, josta löytyy tiedot suomalaisesta julkaisutuotannosta, Frank-monihausta josta löytyy tiedot lähes kaikkien avointen suomalaisten kirjastojen aineistosta, Kansallisen ja Akateemisen kirjakaupan nettisivulta sekä googlesta.
Risto Rannan rentoutumislevyjä löytyy kuitenkin Vaski-kirjastojen kokoelmista.
Teoksesta PORTER, Lindsay: The complete trailer manual : [repairing, maintenance, how to build your own, choosing & using] voisi löytyä sopivaa tietoa. Teoksen saatavuuden voi tarkistaa aineistotietokannasta esim. monihaun kautta http://monihaku.kirjastot.fi .
Lisäksi Koneviesti- lehden numerossa 7/2003 on artikkeli "Heppu PLL 750: Perävaunu rakennussarjana".
