Saatavuus kirjastoista näyttää todella huonolta, ainakaan Frank-monihaun (http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/)tai yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindan (http://finna.fi ei löytynyt yhtään viitettä kysymäsi kirjailijan teoksiin.
Suomalaisten kirjakauppojen tietokannoissakaan ei löydy hänen kirjojaan englanniksi tai saksaksi, mutta Amazonilta sentään näyttää löytyvän mainitsemasi saksankielinen käännös.
Voit silti tiedustella kirjaa omasta kirjastostasi. Kaukolaina ulkomailta saattaisi olla mahdollinen, tai sitten voit tehdä kirjasta hankintapyynnön. Mikäli olet Turun kaupunginkirjaston tai jonkin muun Vaski-kirjaston asiakas, linkit sekä kaukolaina- että hankintapyyntöön löytyvät myös verkosta osoitteista https://www....
Sinulla täytyy olla kirjastokortti voidaksesi varata teoksen Turun yliopiston kirjastosta. Kirjastokortin saat maksutta mistä tahansa Turun yliopiston kirjastoyksiköstä. Kirjastokortin saaminen edellyttää henkilöllisyystodistusta ja Suomessa olevaa kotiosoitetta.
Ohessa tietoa kirjastokortista ja varaamisesta http://www.utu.fi/fi/yksikot/kirjasto/lainat/Lainaa/kirjastokortti/Sivu…
Voit tilata kirjastokortin oheisella lomakkeella http://www.utu.fi/fi/yksikot/kirjasto/lainat/Lainaa/kirjastokortti/Sivu… ja lähettää sen lisäksi sähköpostilla kirjavarauksesi sähköpostiosoitteeseen lainaus@utu.fi (koska sinulla ei vielä ole korttia eikä tunnuksia). Sähköposti pitää olla ennen klo 16 perillä, että se ehtii seuraavan päivän varastohakuun. Oman...
Aivan tällaista näytelmää emme onnistuneet löytämään. Ruotsalaisen Carin Mannheimerin Viimeinen valssi -näytelmässä esitetään Terry Gilkysonin sävelmää Vihreät niityt. Voisiko tama olla muistamasi? Alla linkit yhteen näytelmät esittelyyn ja laulun sanoihin:
http://teatteri.ouka.fi/ohjelmisto/poistuneet/viimeinen-valssi
http://www.lyricshall.com/lyrics/Kari+Tapio/Vihreat+Niityt/
Babesiat ovat alkueläimiä, jotka ovat läheistä sukua malariaa aiheuttaville Plasmodium-loisille. Babesia-loisia esiintyy useilla eläinlajeilla, mm. karjaeläimillä, joista ne voivat punkkien välityksellä siirtyä ihmiseen ja aiheuttaa babesioosin (eli piroplasmoosin). Suomessa babesioosia ei ole esiintynyt.
Babesioosista kerrotaan lyhyesti Punkki.netistä löytyvässä Jarmo Oksin
artikkelissa http://www.punkki.net/art2_muut.html .
Teoksessa Infektiotaudit (2. uud. p. 1998, toim. Eskola, Huovinen ja Valtonen)
on Hannu Kyrönsepän artikkeli Malaria ja babesiaasi, s. 551-556.
Myös teoksessa Lääketieteellinen mikrobiologia (8. uud. p. 1998, toim.
Tiilikainen, Vaara ja Vaheri) on lyhyesti kerrottu babesioosista.
Kaikissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa on mahdollisuus käyttää tietokonetta, joissa on tekstinkäsittelyohjelma. Et mainitse kysymyksessäsi, missä kirjastossa haluaisit käyttää konetta. Mikäli kirjastokorttiisi on liitetty pin-koodi, voit varata koneen itsekin täältä: https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx Varausjärjestelmästä näet heti, missä kirjastossa on vapaita aikoja.
Voit myös soittaa suoraa siihen kirjastoon, jossa haluaisit käyttää konetta. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot. http://www.helmet.fi/fi-FI
Kyseessä on varmaankin Phyllis Rootin ja Jill Bartonin kuvakirja Auton rämä (Rattletrap car, 2001). Kirja ilmestyi vuonna 2004 Taija Mårdin suomentamana.Kirjaa näyttää olevan huonosti saatavilla Suomen kirjastoissa, mutta voit tehdä kirjasto kaukolainapyynnön oman kirjastosi kautta.https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/koko.htmhttps://finna.fi/
Voit tarkastaa kausikorttien tilanteen helmet.fi -verkkokirjastosta hakusanalla "Kausikortti PK-35 Vantaa".
Kausikortteja on lainattavissa kaikissa Vantaan kirjastoissa pl. Pähkinärinne, Hakunila ja kirjastoauto.
Kausikorttien laina-aika on viikko, joten kortti on mahdollista hakea n. viikko ennen peliä. Eräpäiväksi tulee pelin jälkeinen ensimmäinen arkipäivä. Kausikortti pitää palauttaa siihen kirjastoon, josta se on lainattu.
Vihdin kunnassa on 86 järveä ja ne näkyvät Järvi-meriwikissä kartalla. Järvi-meriwikiin on koottu tiedot kaikista vähintään hehtaarin kokoisista järvistä Suomessa. Vihti – Järvi-meriwikiOsa Vihdin järvistä on listattu Wikipedian artikkeliin. Luokka:Vihdin järvet – Wikipedia
Sekä Wasa fruntimmersskola 1857-1893 että Vasa fruntimmersskola 1893-1917 ovat olemassa Kansalliskirjastossa lukukappaleina. Lainattavia kpl ei pääkaupunkiseudulta löydy. Kirjat voi saada kaukolainaksi esim. Vaasan kaupunginkirjastosta. Kaukolainapyynnön voit tehdä linkistä http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp. Kaukolaina maksaa € 4,00/kirja.
Aiheesta on vuonna 2007 ilmestynyt myös kirja Visst gick också du i Flickis? minnen 1857-1974 från Wasa svenska fruntimmersskola, Vasa svenska flickskola, Vasa svenska flicklyceum Forna Vasa svenska flicklyceister ; [redigering: Meta Sahlström, Vivan Lygdbäck], joka löytyy myös Vaasan kaupunginkirjastosta.
Koulusiivous -nimistä kirjaa ei löydy, mutta Marjatta Lausjärveltä on ilmestunyt kirjanen (15 s.) Koulu- ja päiväkotisiivous (1998), joka löytyy Turun ammattikorkeakoulun kirjastosta http://aura.amkit.fi/webvoy.htm
Lemminkäisenkadulta http://www.turkuamk.fi/kirjasto/turku-lemminkaisenkatu/
Vanhojen rahojen arvoja on kyselty tällä palstalla aiemminkin. Kolikkojen kunto ja mahdolliset lyöntivirheet ratkaisevat niiden arvon, joten rahoja näkemättä yksiselitteistä vastausta ei voi antaa. Hintatietoja löytyy esim. kirjasta Suomen rahat arviohintoineen 2005. Lisätietoja rahojen kuntoluokista ja huutokauppojen tuloksista löytyy numismaatikkoliiton sivuilta http://www.numismaatikko.fi.
Porvoon kaupunginkirjastossa on nyt paikalla vain 2002 painos em. kirjasta. Sen mukaan ko. kolikon arvo oli silloin kunnosta riippuen yhdestä eurosta sataan euroon. Yleisin hinta oli 1,50 €.
Kiitos kysymyksestä, jonka ansiosta tuli ilmi tapahtunut virhe.
Kaupunginkirjaston kotisivulle www.lib.hel.fi oli valitettavasti päässyt virheellisesti muotoiltu aukioloaikatiedote. Mitkään Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteet eivät ole avoinna 24.-26.12., ei siis myöskään Etelä-Haaga eikä Kirjasto 10.
Tiedotteen sanamuoto on nyt korjattu. Pahoittelen virheestä mahdollisesti aiheutunutta harmia.
Yashar Kemalista (Yasar Kemal) löydät tietoa internetistä sivuilta, joiden osoite on: http://www.unionsverlag.ch/authors/kemal/kemhome.htm
Näiltä sivuilta löytyy myös luettelo Kemalin saamista palkinnoista ja arvonimistä: http://www.unionsverlag.ch/authors/kemal/bio-engl.htm
Valitettavasti sivut ovat saksan- ja englanninkieliset.
Kannattaa tutustua myös seuraavaan kirjaan, jota useissa suomalaisissa kirjastoissa on saatavana: Nousiainen, Mervi : Turkin kirjallisuus kirjailijoita ja teemoja (1997) Nobel-ehdokkaana Kemal ei tiettävästi ole ollut.
Ilpo Tiihosen runo Herätä minut sisältyy kokoelmiin Tähtipumppu (1992) ja Lyhyt oodi kaikelle : valitut runot 1975-2000 (2000).
Teokset kuuluvat kirjastoalueesi kokoelmiin.
https://www.finna.fi/
Metsoloiden jaksossa 14 harmonikkayhtye soittaa häävalssina Jörgen Petersenin sävellystä Vanha kirjeenkantaja. Sävelmä toistuu taustalla jaksossa 15 siellä täällä. Sen sijaan jakson kohtauksessa, jossa Kim Floor laulaa ja säestää itseään kitaralla lauluna on Uralin pihlaja (säv. Jevgeni Rodygin).
Vanhan kirjeenkantajan levytti Irmeli Mäkelä single-levylle v. 1962. Laulun sanat kirjoitti Liisa Kersti (=Lasse Liemola). Kirjastojen kokoelmissa levyä ei ole. Instrumenttiversio kappaleesta julkaistiin kokoelma-LP:llä Nonstop (1977, BLULP 210). Tämä albumi on kuunneltavissa Spotifyssa. Youtubestakin se löytyy tästä linkistä, itse kappale täytyy selata esiin soittolistalta.
Vanhan kirjeenkantajan nuotinnos on julkaistu Mitä missä milloin...
Kaikki Singer-ompelukoneiden sarjanumerot löytyvät sarjanumerotietokannasta osoitteesta http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-sewing-machine-serial-number-database.html
Auvo Kostiaisen Loikkarit: Suuren lamakauden laiton siirtolaisuus Neuvostoliittoon (Otava, 1988) -kirjan mukaan vuoden 1922 lokakuun ja 1926 joulukuun välisenä aikana saatiin maahantuloanomuksia 429 040 kappaletta pääasiassa Yhdysvalloista, Kanadasta, Saksasta ja Tšekkoslovakiasta. Ainoastaan noin 20 000 sai luvan. 1930-luvun maahanmuutossa on erotettavissa kolmenlaista tyyppiä: Ulkomailta värvätty spesialistien, erityisalojen ammattimiesten ja asiantuntijoiden joukko, poliittiset pakolaiset (erityisesti Natsi-Saksan terroria paenneet kommunistit) sekä laittomat siirtolaiset, näistä monet laman alta lähteneitä, lähimaiden asukkaita.
1940- ja 1950-luvuilla muutto oli pitkälti maan sisäistä, mm. työvoiman uudelleensijoitusta. 1960...
Omia sukujuuriaan voi etsiä esimerkiksi sivustolla https://fi.geneanet.org/. Hakuun voi syöttää sukuun kuuluvan nimen mielellään sadan vuoden takaa ja tuloksista voi nähdä esivanhempien nimiä, perhesuhteita, syntymä- sekä kuolinajat. Myös muiden sivustojen kuten esimerkiksi https://www.myheritage.fi tai https://www.familysearch.org/fi/ avulla voi etsiä sukulaisia, tosin osa palveluista vaatii rekisteröitymisen ja osassa on lyhyt ilmainen kokeilujakso, jonka jälkeen palvelu on maksullinen.Lisätietoa sukututkimuksesta kannattaa kysyä Suomen sukututkimusseurasta ja sivustolla kerrotaan myös hyviä vinkkejä kuinka päästä alkuun. https://www.genealogia.fi/
