Asiasanalla zimbabwe löytyi pääkaupunkiseudun aineistohausta seuraavat äänitteet:
Bhundu Boys: Muchiyedza - Out of the dark; Mapfumo, Thomas: Chimurenga; Maraire, Dumisani: Shona spirit; Mapfumo, Thomas: Chimurenga forever; Mukwesha, Virginia: Farai; Bhundu Boys: Friend on the road; Balafon: Marimba ensemble; Mtukudzi, Oliver: Shoko; Maraire, Dumisani: Chaminuka.
Saatavuustietoja voit katsoa osoitteessa: http://www.libplussa.fi/ (Voit myös itse tehdä haun kirjoittamalla asiasanaksi zimbabwe ja valitsemalla valikosta: näytä vain cd-levyjä.)
Kirjassa Helsinki ennen meitä (tekijät Asmo Alho & Uljas Rauanheimo) on sivulla 93 kuva Waseniuksen kirjakaupasta sekä ulkoa että sisältä. Kuvatekstissä todetaan, että vanhoista kuvista tarkkaa ikää on hyvin vaikea päätellä, tsaarinajan upseereita näyttäisi ainakin Pohjois-Esplanadi 25:n edessä kävelevän. Kirjan saatavuustiedot www.helmet.fi.
Helsingin kaupunginmuseon kuva-arkistosta saattaa löytyä muitakin kuvia: http://www.hel2.fi/kaumuseo/suomi/kuvaarkisto.html
Kirjasto- ja tietopalvelualaa voi opiskella
yliopistossa (Tampere, Oulu, Åbo Akademi Turku),ammattikorkeakoulussa (Oulu, Seinäjoki, Turku omana koulutusohjelmana) ja ammatillisessa koulutuksessa tai suorittaa ammattitutkinnon (Kerava, Seinäjoki, Helsinki, Heinola, Valkeakoski). Lisätietoa koulutuksesta ja kelpoisuusvaatimuksista löydät Opetusministeriön sivuilta:
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi
Ainakaan osassa ammatillisen koulutuksen koulutuspaikoista ei vaadita ylioppilastutkintoa, mutta ei siitä haittaakaan ole. Lukion käyminen ei siis ole pakollinen kirjastovirkailijaksi aikovalle, ammatillisen tutkinnon voi suorittaa peruskoulun käytyäänkin.
Kirjastoalan koulutuspaikoista ja pääsyvaatimuksista...
Frank monihaulla löytyi yliopistokirjastoista 10 viitettä Sapere-menetelmästä. Hakuehdot: Sapere (Avainsana) Kaikki (Aineistolaji)
http://monihaku.kirjastot.fi/
Peda-netistä löysin myös tietoa Saperesta.
http://peda.net/veraja/projekti/saperemenetelma/english
Arja Lyytikäinen ja Aila Naalisvaara näyttävät olevan henkilöitä, joihin kannattaa olla yhteydessä kun aihetta tutii.
Onnea tiedonmetsästykseen.
Suomeksi aiheesta on julkaistu lähinnä televisiosarjan oheistuotteena syntynyt Downton Abbey : ohjeet palvelusväelle (Readme.fi, 2015). Kirjan teksti mukailee sarjan kuvitteellisen kartanon toimia ja henkilöhahmoja, mutta perustuu tosiasioille. Kirjan lopussa on lähdeluettelo.
Englanniksi kirjallisuutta on luonnollisesti saatavilla enemmän. Lucy Lethbridgen Servants : a downstairs view of twentieth-century Britain (Bloomsbury, 2013) on saatavissa kaukolainana Suomen yleisistä kirjastoista. Muita aiheesta kertovia kirjoja ovat esim. Alison Maloneyn Life Below Stairs: True Lives of Edwardian Servants ja Pamela Hornin Life Below Stairs: The Real Lives of Servants, the Edwardian Era to 1939. Emily Postin Etiquette in...
Kirja kannattaa palauttaa lähikirjastosi henkilökunnalle. On mahdollista, että kirjan lainausvaiheessa on tapahtunut jonkinlainen häiriö, jonka vuoksi kirja ei ole rekisteröitynyt järjestelmään. Kirjan tiedot todennäköisesti löytyvät edelleen kirjaston järjestelmästä, tosin se on saatettu merkitä järjestelmään kadonneeksi. Siitä, että lainaus on epäonnistunut, ei koidu sinulle seurauksia.
Maailman suurin aavikko on Etelämanner eli Antarktis.Lähteet ja lisätietoaMTV Uutiset: Mikä maailman kaupunki sijoittuu kahteen maanosaan? 12 uskomatonta faktaa – jos tiesit nämä, olet aikamoinen maantietoguru https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/mika-maailman-kaupunki-sijoittuu-kahteen-maanosaan-12-uskomatonta-faktaa-jos-tiesit-nama-olet-aikamoinen-maantietoguru/7409130GeoJango: 5 Largest Deserts In The World https://geojango.com/blogs/explore-your-world/largest-deserts-in-the-wo…Wikipedia: Luettelo aavikoista pinta-alan mukaan https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_aavikoista_pinta-alan_mukaan
Outi Pakkasesta löydät tietoa esim. seuraavilta sivuilta.
Dekkarinetti http://www.tornio.fi/DekkariNetti
Otava-kustannus http://www.otava.fi -> yleinen kirjallisuus -> kirjailijat -> kotimaiset kirjailijat sekä Sanojen aika-kirjailijatietokanta http://kirjailijat.kirjastot.fi josta valitset alasvetovalikosta a-ö Pakkanen, Outi.
Rebekka-nimi on lähtöisin heprean kielestä, mahdollisesti hiehoa merkitsevästä sanasta. Raamatussa Rebekka on patriarkka Isakin vaimo. (Lähde: Kustaa Vilkuna, Etunimet. Otava 1999)
Maalinauhan käytön lopettaminen liittyy siihen, että yleisurheilukisoissa siirryttiin sähköiseen ajanottoon. Sähköisen ajanoton avuksi kehiteltiin maalikamerat, joiden avulla pystyttiin huomattavasti tarkempaan aikojen erotteluun kuin käsiajanotolla. Maalikamerat yleistyivät voimakkaasti 60-70-luvun taitteessa. Meidän lähteistämme ei valitettavasti löytynyt tarkkaa tietoa siitä, milloin maalinauhan käyttö suurimmissa arvokisoissa lopetettiin. Eri lähteistä käy ilmi, että maalinauha oli käytössä vielä Meksikon olympialaisissa sekä 1971 Helsingissa pidetyissä em-kisoissa. Sen sijaan nauhaa ei enää käytetty vuoden 1972 Münchenin kesäolympialaisissa. Tarkempia tietoja aiheesta voi tiedustella Helisingin olympiastadionilla toimivasta urheiluun...
Hirsirakentamisen tekniikasta Japanista on vaikea löytää tietoja. Muutamat suomalaiset hirsirakentajat toimivat myös Japanissa. Ehkä kannattaisi kääntyä heidän puoleensa.
Tekniikka ja talous -lehdessä on artikkeli suomalaisista hirsirakentajista, jotka toimivat myös Japanin markkinoilla . Artikkelissa mainitaan mm. Anaika, joka valmistaa hirsirakennusten runkopuuosia. Anaikan tuotannossa ova esimerkiksi "mabashirat", ulkoseinän pilarilinjalle sijoitettavat välitolpat, joista on apua maanjäristyksen sattuessa. http://www.anaika.com/en/Company.html
Hirsirakentamisesta maanjäristysalueelle on tehty opinnäyte http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/9525/Lakua.Laura.pdf?seque…
Myös Honkarakenne on tehnyt Japaniin hirsirakennuksia,...
Kirjaa ei ole Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmissa. Sitä ei löydy myöskään Tritonian kokoelmista, joten , mikäli haluat, voit kaukolainata kirjan Vaasan kaupunginkirjaston kautta joko käymällä jossain kirjaston toimipisteessä täyttämässä kaukolainahakemuksen tai tekemällä kaukolainatilauksen netin kautta kirjaston kotisivulla https://kirjasto.vaasa.fi/kaukolainat. Kaukolaina tulee maksamaan tämän kirjan tapauksessa 2 euroa.
Kansainvälisestä elokuvatietokannasta IMDb:stä ei löydy tietoja siitä, että Alistair MacLeanin esikoisteos HMS Ulysses olisi filmatisoitu. Elokuvan filmatisointia kyllä suunniteltiin pariinkin kertaan. Teos on muokattu radiokuunnelmaksi BBC:lle ja esitettiin vuonna 1997.
https://richardedwards.info/2015/01/18/alistair-macleans-hms-ulysses-an-improbable-debut-novel-60-years-ago-for-the-worlds-greatest-thriller-writer/
https://en.wikipedia.org/wiki/HMS_Ulysses_(novel)#Film,_TV_and_theatrical_adaptations
https://www.imdb.com/
Tauskin "Haavemaa" kappaleessa on tuota muistuttava säe: "Mielestä häivy se ei kuinka kiirehdin toisen luo".
Laulu löytyy usealta Tauskin levyltä ja kokoelmalta:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Stauski%20haavemaa__Orightr…
Laulu löytyy myös monista verkon striimauspalveluista.
En löytänyt tietoa vuodelta 1831 asti, mutta vuonna 1840 Uudenmaan läänin asukkaiden osuus on ollut 10,4% koko Suomen suuriruhtinaskunnan väestöstä, eli 150 000 asukasta. 1800-luvulla Uudenmaan alue on ollut suunnilleen kolme kertaa tiheämmin asuttu kuin muu Suomi keskimäärin ja 1900-luvulle tultaessa Uusimaa oli jo kymmenisen kertaa tiheämmin asuttu verrattuna muuhun Suomeen. 1900-luvun alussa Uudenmaan läänin väestön osuus koko Suomen väestöstä on ollut yhdeksäsosa eli noin 11% eli 281 000 asukasta.
Lähteet:
Suomen tilastollinen vuosikirja 1932 - Doria
Suomen tilastollinen vuosikirja 1936 - Doria
Uudenmaan maakunta – Wikipedia
Lukuvinkkejä:
Suomen väestö (2007)
Finlandia : Otavan iso maammekirja. 1, Uusimaa (1983...
Aarni Penttilän Hyvästi, aapiskukko! -kirjassa on lyhennelmä Zacharias Topeliuksen tarinasta Kunnioita isääsi ja äitiäsi (s. 190). Kyse lienee tästä tarinasta. Kirja ei ole ensimmäinen aapinen, vaan "alakansakoulun toinen lukukirja". Kirjan kuvitti Asmo Alho.
Hyvästi, aapiskukko! ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1939 ja sen jälkeen siitä on otettu uusintapainoksia. Helmet-kirjastojen kokoelmissa on lainattavissa vuoden 1946 painos sekä näköispainoksia vuoden 1939 painoksesta.
Kokonaisuudessaan tarina sisältyy Topeliuksen teokseen Lukemisia lapsille 3. (1922) ja Lukemisia lapsille. Toinen osa (näköispainos,1982),
https://www.kirjastot.fi/kysy/topeliuksella-on-tarina-pojasta-joka
Tarkennetussa Helmet-aineistohaussa voi etsiä vaikkapa sanoilla ”lastenkirjallisuus” ja ”metsät”, ”lastenkirjallisuus” ja ”ympäristökasvatus” tai ”lastenkirjallisuus” ja ”luonto” ja tutkia, löytyykö tuloksena lisää mieluisia kirjoja.
Tässä joitakin esimerkkejä eri aiheista:
Roskaaminen ja kierrätys
Günther Jakobs: Rikas, rakas metsä
Emilia Erfving: Roskakasa
Metsämarja Aittokoski: Pidä metsä siistinä, Pikkuli
Tiina Sarja: Kuka vei roskat?
Retkeily
Marjo Nygård: Reippureissulle!: siilin retkikirja
Maria Kuutti: Onni ja Aada metsäretkellä
Josefine Sundström: Tam-Tam metsäretkellä
Eppu Nuotio: Metsäretki
Metsä, lajit ja elinympäristöt
Emilia Erfving: Kasa
Sanna Pelliccioni: Metsämuistikirja
Jenni Erkintalo: Ystäväni puu: lasten oma...
