Kirjasta näyttää tosiaan olevan painos loppu ja siksi fyysistä kappaletta ei saa ostettua kirjakaupoista. En myöskään löytänyt sitä myynnissä nettiantikvariaatteista (19.8.2021 klo 15:20). Uudesta painoksesta voi laittaa toivetta kustantajalle, joka on WSOY.
Helmet-kirjastosta kirjan saa lainaksi https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2155407
Auli Eho on kirjoittanut kolme historiallista romaania: Kohtaamme Mattilassa (2011, Anna Olsoni (2016) ja Kuninkaan Gustafva (2019). Lisäksi Eholta on ilmestynyt kaksi tietokirjaa: Perttilä, talo kylän laidalla : "Montaa lajii ku Pertlan pöksyis" (2011) ja Postlarista Rientolaan (2021) sekä Kotitalousopettajienliiton historiikki Sata vuotta vaikuttamista ja yhteistyötä : Kotitalousopettajien liitto - Hushållslärarnas förbund ry 100 vuotta 1918-2018 (2018).
Auli Ehon teokset historiikkia lukuunottamatta ovat lainattavissa kirjastoalueesi kokoelmista.
https://kirkes.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22eho+auli%22&type=AllF…
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/eho%20auli
Jos kyseessä on Sauli Viitalan säveltämä "Salla-valssi", löytyy nuotteja, joissa on melodia ja sointumerkit. Seppo Leinon (myös salanimellä Soile Noppe) säveltämä valssi "Sointuja Sallasta" löytyy harmonikkanuotinnoksena esimerkiksi Veikko Ahvenaisen nuottikokoelmasta Giulietti soi 1.
Nämä kirjat löytyivät pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta:
Cook: Illustrated Jaguar buyer's guide (Hakunilan kirjasto), Lademanns bil-lexikon - Jaguar (Martinlaakson kirjasto), Lyons: Jaguar - Performance and Pride (Leppävaaran kirjasto), Whyte: Jaguar (Rikhardinkadun kirjasto), Harvey: Jaguar (Itäkeskuksen kirjasto). Whyten kirja on lainassa tällä hetkellä. Näistä kirjoista yksi on ruotsinkielinen ja muut englanninkielisiä. Kirjastojen yhteystiedot ja puhelinnumerot löytyvät osoitteesta: http://www.kirjastot.fi/kirjastot/kirjastohaku.asp?hid=
Asian voi varmistaa vain käymällä siinä kirjastossa, joka on kortin aikoinaan myöntänyt. Kirjastokortit eivät ole yleensä voimassa ikuisesti, mutta riippuu jokaisen kirjastojärjestelmän omista ratkaisuista, kuinka pitkään ns. passiivisia kortteja pidetään järjestelmässä.
Helsingin kaupunginkirjastossa aineiston lainassaoloa on tilastoitu kirjojen osalta 25.9.1996. Pääkirjaston aikuistenosaston suomenkielisestä kirjallisuudesta lainassa oli tuolloin 47,96%, josta kaunokirjallisuuden osuus oli 44,84%, tietokirjallisuuden 49,71%. (Yrjö Lindegren, Kirjat aiheittain Helsingin kaupunginkirjastossa, tilastoja vuosilta 1995 ja 1996)
Suomen yleisten kirjastojen tilastoja on nähtävillä www-sivuilla osoitteessa http://tilastot.kirjastot.fi/?langId=fi .
Mikkelin kaupunginkirjastosta löytyy tämä selkokielinen kirja Excelistä:
Sainio, Ari
Microsoft Excel : taulukkolaskentaa selkokielellä / [alkuperäinen käsikirjoitus: Petri Ilmonen] ; [mukautus selkokielelle: Ari Sainio] ; [... piirrokset: Pekka Rahkonen]. - [Helsinki] : Kehitysvammaliitto, oppimateriaalikeskus Opike, [2003] (Tampere : Tammer-paino). - 136 s. : kuv. ; 21 x 29 cm. - (Tikas-sarja) (Opike-sarja)
Selkokirja
ISBN 951-580-368-3 (rengaskirja)
atk-ohjelmat : Excel ; taulukkolaskenta
Kirja on pääkirjastossa selkokirjahyllyssä luokassa 51.5.
"Kysy kirjastonhoitajalta" on kirjastojen tarjoama palvelu, jossa voi todellakin periaatteessa kysyä ihan mitä vain. Vastaamme parhaan kykymme mukaan. Pyrimme myös ohjaamaan kysyjää niille tiedon lähteille, joista vastauksia löytyy.
Suomen psykologiliiton nettisivuilla sanotaan, että "työikäisiä laillistettuja psykologeja on Suomessa kaikkiaan noin 5 400. Heistä parhaillaan psykologina tai psykoterapeutteina toimivia on noin
4 500. Joka vuosi valmistuu noin 200 uutta nuorta psykologia kuudesta eri yliopistosta."
Tarkempia kysymyksiä Suomen mielenterveyspalvelujen tarjonnasta kannattanee kysyä psykologiliitosta. Liiton internet-sivujen osoite on www.psyli.fi.
Muut yhteystiedot:
Suomen Psykologiliitto ry
Bulevardi 30 B 3, 00120 Helsinki...
Teoksessa Martikainen, Unto: Teräslinnun korkea laulu : Joensuun lentoaseman historia, Ilias, 2006, kerrotaan sivulla 113, että Joensuun ilmailukerhon hankkima Stieglitz -merkkinen moottorikone saapui Joensuuhun 5.6.1961, Unto Martikainen on käyttänyt lähteenä mm. Joensuun lentoaseman vuosikertomuksia vv. 1957-1967.
Teoksessa NURMI, ISMO: JOENSUUN ILMAILUKERHO 1923-1998, JOENSUUN ILMAILUKERHO, 1999, mainitaan sivulla 69, että Georg von Hellens toimi Stieglitzin hinauslentäjänä ja Mauno Koljonen ohjasi Vasamaa Jämijärvelle marraskuussa 1962; lentoon liittyi välilasku ja tankkaus Jyväskylässä.
Elokuvatietokanta Elonetin mukaan Lintumies elokuvan (1978) alun lentonäytöksessä nähdään mm. Joensuun Ilmailukerhon kaksitaso FW-44J Stieglitz (OH-...
Hei,
mukavaa, että lukeminen taas kiinnostaa. Suosittelisin sinulle kotimaisia kirjailijoita, joiden teokset sijoittuvat sujuvasti maaginen realismi -kategoriaan.
Palkittu Pasi Ilmari Jääskeläinen nimittää omia kirjojaan reaalifantasiaksi mikä lienee kutakuinkin sama asia kuin maaginen realismi. Hänen 2006 ilmestynyt, Kuvastaja-palkinnon saanut esikoisromaaninsa Lumikko ja yhdeksän muuta on tutustumisen arvoinen.
Suosittelen tutustumaan myös Tuomo Jänttiin,jonka esikoisromaani Talven hallava hevonen sopii hyvin maaginen realismi -genreen.
Lisää kirjavinkkejä löydät Kirjasampo-palvelusta. Maaginen realismi -hakusanalla löytyy runsaasti mistä valita.
http://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/%22maaginen%20realismi%22
Samaa hakusanaa voit...
Kielitoimiston sanakirjan mukaan adjektiivi viskoosinen taipuu yksikön partitiivimuodossa muodossa "viskoosista", eli vaihtoehto c on oikein. Alla linkki sanakirjaan:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?ListWord=viskoosinen&SearchWord=viskoosinen&dic=1&page=results&UI=fi80&Opt=1
Yleistä tietoa -oosinen – -öösinen, -oosi , -öösi -loppuisten adjektiivien taivutuksesta kielenhuollon tiedotuslehti Kielikellon artikkelista (1/1968):
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=51
Ensimmäinen tunnusluku täytyy käydä hakemassa kirjastosta henkilökohtaisesti. Tunnusluvun saat mistä tahansa HelMet-kirjastosta esittämällä kirjaston hyväksymän voimassaolevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Kun tunnusluvun on kerran saanut, sen voi vaihtaa itse sähköisesti omien tietojen kautta.
Kirjastokortin ikä ja tunnusluku eivät ole sinänsä yhteydessä toisiinsa, myös aivan uuteen korttiin se täytyy erikseen asentaa ja vastaavasti se voidaan liittää vanhaankin korttiin, kunhan kortti itse on edelleen voimassa. Tämä tapahtuu normaalisti kortin myöntämisen yhteydessä. Kirjasto ei tiedä tunnuslukua, se salataan myös henkilökunnalta.
Heikki Poroila
Essi Outinen on tehnyt Helsingin yliopistoon pro gradu-tutkielman "Muinaissuomalaiset henkilönnimet nykykäytössä. Käyttö, assosiaatiot ja asenteet" (2018), jossa on tutkittu mm. nimeä Paju.
Outisen mukaan Paju on muinaissuomalainen luontoaiheinen henkilönnimi. Se herättää mielleyhtymiä pajupuusta ja pajupuun ominaisuuksista, esimerkiksi pajupuun sitkeydestä ja taipuusuudesta. Nykyisin nimeen voi liittyä mielikuvia kokonaisesta elämäntavasta ja ajatusmaailmasta, jota nimenkantajien ajatellaan edustavan. Henkilömielikuvissa Paju mielletään usein nuoreksi aikuiseksi tai lapseksi.
Outinen kirjoittaa: " Etunimi Paju ei esiinny tutkimissani kirkonkirjoissa kertaakaan. Myöskään Väestönrekisterikeskuksen tiedoissa ei ole...
Voisiko kyseessä olla Anna König, Anna und Reza : eine deutsch-iranische Liebe https://www.worldcat.org/title/anna-und-reza-eine-deutsch-iranische-lie… on kuvausta saksan kielellä Hallo Münchenin artikkelissa, https://www.hallo-muenchen.de/muenchen/ramersdorf-perlach-berg-am-laim/…
Lisäys 28.9.2020: Kirjailija löytyi, hän on Hera Lind.
Varmaa vastausta ei löytynyt, mutta kyseessä mahdollisesti on ryijyn tai vastaavan ompeluun tarkoitettu apuväline. Lanka, josta ryijyn nukka syntyisi, kieputettaisiin levyn ympärille ja ommeltaisiin koneella levyn raosta. Epäselvää kuitenkin on, miksi levyssä näyttäisi olevan kaksi erikokoista puolta.
Vertaa "Apupatentin" käyttöohjeeseen https://digi.kansalliskirjasto.fi/pienpainate/binding/343204?term=Kelim… tai nykyaikaiseen ryijyn ompeluohjeeseen https://www.meillakotona.fi/artikkelit/tee-itse-ryijymatto
'Pippan laulu' Elina Vaaran suomentamana sisältyy Robert Browningista kertovaan osuuteen Vappu Roosin kirjassa Dantesta Dickensiin : maailmankirjallisuuden suurimpien mestarien elämäkertoja. Vaaran runokokoelmissa on joitakin hänen maailmanrunouden käännöksiään, mutta Pippan laulua ei ainakaan tutkimiini kirjoihin sisältynyt, eikä Roosin Browning-teosten ja -suomennosten listauksessa mainita, mistä Vaaran Pippa-katkelma on peräisin. Tämän enempää ei Browningin draamarunoelmaa Pippa passes näytä suomeksi tulkitun. Alkukielisenä sen voi lukea esimerkiksi Google-kirjoista: Pippa passes. King Victor and King Charles. The return of the Druses. A sou... - Google Books
Erillisiä kirjoja pelkästään Birminghamista ei näyttäisi löytyvän, mutta sen sijaan jonkin verran tietoa löytyy Ison-Britannian matkaoppaista. Suomenkielistä tietoa tosin näyttää olevan vaikea löytää. Pari esimerkkiä tuoreista ja laajoista teoksista, joissa myös Birminghamia käsitellään:
-Britain & Ireland 2002. Sarja :Let's go. Macmillan, London, 2002. 0-333-90581-4
-Independent traveller's Britain and Ireland 2002--the budget travel guide. Thomas Cook, Peterborough, cop. 2002. 1-841571-04-0
-Tell, Johan :England, England - guiden!--från whisky till curry, från öde hed till storstadsdjungel - nyfikna resor i det nya Storbritannien. Dagens Nyheter, Stockholm, 2001. 91-7588-391-0
Maakuntakirjastojen yhteistietokannasta Mandasta löytyy...
Kysymänne teos on varmaankin Salomaa, Arvo: Lähetyssaarnaaja Yrjö Roiha: elämänvaiheet ja kirjeitä, Helsinki 1956. Teos on omakustanne ja löytyy Helsingistä Eduskunnan kirjastosta (mutta tarkkaa tilatietoa ei ole saatavana) sekä varmemmin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastosta, os. Hallituskatu 1, HKI, puh. (09)13123272. Kirja on tällä hetkellä siellä paikalla ja sen laina-aika on 28 vrk. Sijainti ilmoitetaan näin: S Kd.B1 ROIHA,YRJÖ Salomaa.
