”Sweet Valley High” –sarjan kirjoja on ilmestynyt suomeksi 56 kappaletta. Otava lopetti kirjasarjan kustantamisen ja julkaisemisen vuonna 2002. Tähän päädyttiin, koska sarjan suosio alkoi laskea, ja yli 50-teosta kattava kirjasarja koettiin Suomen oloissa jo nyt poikkeuksellisen kattavaksi. Kokonaisuudessaan kirjasarja kattaa yli 150 teosta.
Täydellinen luettelo kirjasarjasta ja osien englanninkielisistä nimistä ilmestysjärjestyksineen löytyy esimerkiksi seuraavilta www-sivuilta: http://www.angelfire.com/il2/svhsenioryear/list.html ; ja http://www.fantasticfiction.co.uk/p/francine-pascal/
Turun kaupunginkirjaston Aino-tietokannasta http://www.turku.fi/aino löytyy 7 kappaletta englannin-kielisiä ”Sweet Valley High” –sarjan kirjoja. Nämä...
Hei!
Löysin adoptioperheet.fi -sivulta Juuret -oppaan
https://adoptioperheet.fi/wp-content/uploads/2019/08/sivut_fin_adoptiop…
Oppaan mukaan (sivu 16) kannattaa ottaa yhtettä adoption hoitaneeseen järjestoon tai syntymäkunnan sosiaalitoimeen, jos adoptio on hoidettu sitä kautta. Adoptioasiakirjoja säilytetään ainakin Pelastakaa lapset ry:n arkistossa vähintään 100 vuotta.
Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkelista löytyy melko hyvin tietoa myös Kari Levolasta. Osoite on http://www.nuorisokirjailijat.fi/levolakari.shtml
Sivun alareunassa on myös Levolan sähköpostiosoite.
Toinen hyvä nettiosoite on Helsingin kaupunginkirjaston Sanojen aika -sivuilla: http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=5&pid=303&lang=FI
Tältä sivulta löytyy kirjailijan henkilötiedot, tuotanto, lähteitä ja tekstinäyte.
Kari Levolasta on kirjoitettu teoksissa Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 1, 2 ja 3.
Kirsi-Marja Niskasen teos Lätkäjätkiä kertoo 13-vuotiaasta Aatusta. Aatu pelaa jääkiekkoa Karhut-joukkueessa ja kirjassa seurataan joukkueen poikien arkea. Joukkueen tavoitteena on päästä uuteen sarjaan ja voittaa tulevassa turnauksessa ruotsalaisjoukkue Djurgården.
Valitettavasti emme löytäneet teosta, jossa kyseinen runo olisi. Katsoimme https://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/, josta näkyy käännösrunoja. Vaskin runoteoksia on myös hyvin avattu sisällön suhteen, mutta Hollandilta ei tullut yhtään osumaa. Netistä runo löytyy, mutta ei kääntäjää eikä teosta. Myöskään Fennicasta ei löytynyt tekijältä mitään suomenkielistä.
Verkossa luettava Saanan Luontopolku -kirja on Metsäntutkimuslaitoksen ja Kilpisjärven biologisen aseman yhteistyönä syntynyt kirja, jonka Tarut ja uskomukset -luvussa taruista voi lukea. Kirja löytää alla olevasta linkistä:
https://docplayer.fi/4417875-M-e-t-s-a-n-t-u-t-k-i-m-u-s-l-a-i-t-o-s-saanan-luontopolku-1.html
Kirjassa Tarujen tunturit (teksti Asko Kaikusalo, kuvat:Yrjö Metsälä, 1974, 2. p. 1979) on tarinoita Lapin tuntureista, mm. Saanasta. Kirjan saa lainaan muutamasta Helmet-kirjastosta:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1327275__Starujen%20tunturit__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
I am sorry to say I was not able to find record that simply lists public libraries located in shopping malls. To form the answer would require gathering the address of every library and finding out whether there is a shopping mall or not. According to the website Kirjastot.fi (Libraries.fi) there is at least one library in every municipality which makes the total amount of public libraries nearly 800 (mobile libraries not included). Here is a link to the website's statistics page https://www.libraries.fi/statistics. You will also find there access to the whole statistics database of public libraries.
However, in general, there is an ever rising trend whenever a new public library is established or an old one...
Valitettavasti Gunnar Nordström on eräs niistä kirjailijoista, joista ei tunnu löytyvän mitään tietoja. Hänen suomalainen kustantajansa on Karisto. Kariston sivuilla ei ole tietoja tästä kirjailijasta. Google-haku tuottaa etupäässä ruotsinkielisiä viitteitä, eikä mikään niistäkään kerro paljoa kirjailijasta. Jos ruotsin kieli sujuu, voit katsella Googlesta laittamalla kirjailijan nimen hakusanaksi. Kirjailija toimii NHL-asiantuntijana ruotsalaisille tiedotusvälineille on ainoa löytämäni tieto, ja sen tiesit jo itsekin.
Riippuu aivan kirjasta! Miljööhän tarkoittaa tarinan tapahtumaympäristöä: aikaa ja paikkaa, johon kirjan tapahtumat sijoittuvat.
Jännityskirjallisuudessa on useita alalajeja, joista löydät enemmän tietoa vaikkapa Kirjasammosta tai Anna-Maria Toivosen Kieli- ja kirjallisuus -blogista. Klassisten salapoliisiromaanien (esim. Agatha Christie) tapahtumapaikkana on usein maaseutu tai yläluokkainen kartano, nk. kovaksikeitetyt dekkarit (esim. Raymond Chandler) tapahtuvat yleensä suurkaupungin sykkeessä ja moderni rikoskirjallisuus voi sijoittua melkeinpä mihin tahansa.
Sukututkimusseuran sivuilta löytyy tieto, että hautakivitietokanta on siirretty osaksi SukuHakua vuoden 2021 lopussa ja vanha hautakivitietokanta on poistunut käytöstä. SukuHaku-palvelussa kerrotaan, että se on pääosiltaan Suomen Sukututkimusseuran jäsenetu. Ainoastaan jäsenet näkevät palvelun kaiken sisällön. Tällä hetkellä palvelussa ei ole kaikille vapaata aineistoa. Sivusto on osoitteessa https://www.genealogia.fi/hautakivitietokanta
Hautakivitietokannan ylläpidosta vastaa ja hautamuistomerkkien tallennustyön koordinaattorina toimii seuran asiakasneuvoja, joka neuvoo mm. tietokannan käytössä. Yhteystiedot löytyvät täältä: Yhteystiedot | Suomen Sukututkimusseura (genealogia.fi)
Tässä asiantuntijan (lääkärin) vastaus kysymykseen.
Kieli on ihmisen vahvin lihas. Se muodostuu kielen ulkoisista ja sisäisistä lihaksista, jotka risteävät eri suuntiin. Kielellä on monta tärkeää tehtävää. Se osallistuu ruuan jauhamiseen ja ruuan kuljetukseen suuontelosta nieluun, se osallistuu puheen muodostukseen ja hengitykseen ja sillä on tärkeä tehtävä vauvan imemisprosessissa. Useat hermot osallistuvat kielen hermotukseen. Kielen sisäiset lihakset saavat aikaan kielen muodot, esim. kielen pistämisen rullalle. Kaikki eivät siinä kuitenkaan onnistu. Kielen saa rullalle 75% ihmisistä ja 25% ei. Olisiko syynä yhdessä geneettiset tekijät sekä harjoituksen tulos? Myös kielen alla oleva jänne voi lyhyytensä takia vaikeuttaa kelen...
Netistä tuo 21. osa löytyy ainakin sivulta http://en.wikipedia.org/wiki/The_Threat_%28Animorphs%29 ,
tai siis tiedot tuosta osasta
Suomen kirjastoista tuota "uhkaa" näyttää olevan mahdoton löytää, pääkaupunkiseudun tietokannassa, Helmetissäkin on kyllä osat 20 ja 22 englanniksi, mutta juuri tuo osa puuttuu.
Arvo riippu täysin kunnosta. Hintoja voi etsiä esim. Suomen Numismaattisen Yhdistyksen laatimasta "Suomen rahat arviohintoineen 2005" -teoksesta, jota voi tiedustella kotikunnan kirjaston kautta. Hintaesimerkkejä voi löytää myös www.huuto.net "osastokohtainen haku". Lisäksi tietoa eri aikojen rahoista löytyy mm. Suomen numismaattisen yhdistyksen ja Suomen numismaatikkoliiton sivuilta:
http://www.snynumis.fi/
http://www.numismaatikko.fi/
Tarkan hinnan saatte viemällä rahan rahaliikkeeseen arviointia varten.
Ruokaviraston sivuilla kerrotaan, että monet pavut sisältävät proteiineihin kuuluvaa myrkyllistä lektiiniä (fytohemagglutiniinia). Useat pavut sisältävät lisäksi yhdisteitä, jotka estävät proteiinien hajoamista ruoansulatuskanavassa.
Lektiinit ovat valkuaisaineita, jotka tuhoutuvat vain kunnon lämpökäsittelyssä. Huolellinen huuhtelu ja liotus sekä riittävän pitkä keittäminen ovatkin papujen sisältämien myrkkyjen vuoksi erityisen tärkeitä nimenomaan kuivatuissa pavuissa. Tuoreetkin pavut tulee aina kypsentää ennen käyttöä.
https://www.ruokavirasto.fi/henkiloasiakkaat/tietoa-elintarvikkeista/elintarvikkeiden-turvallisen-kayton-ohjeet/elintarvikkeiden-luontaiset-myrkyt/papujen-lektiini/
Sanasto on kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö, joka edustaa tuhansia suomalaisia kirjallisuuden tekijöitä: kaunokirjailijoita, tietokirjailijoita, kääntäjiä, runoilijoita ja oppikirjailijoita.
https://www.sanasto.fi/miksi-liittya/
Lainauskorvaus on tekijänoikeuskorvaus, jota maksetaan teosten kirjastolainaamisesta. Se on korvaus teosten ilmaisesta käyttämisestä ja siitä tekijälle aiheutuvasta tulonmenetyksestä. Lisää lainauskorvauksesta https://www.sanasto.fi/lainauskorvaus/
Koska vastausta on kommentoitu paljon, kysyimme tarkennusta Sanastosta. Tässä vastaus:
Yksinkertaisuudessaan vastaus kuuluu näin:
Oikeus lainauskorvaukseen syntyy ETA-maista peräisin oleville tekijöille, joiden on luonnollisesti haettava korvauksia aina...
Ilkka Remes syntyi vuonna 1962 Etelä-Karjalassa, Luumäellä. Hänestä löytyy tietoa esim. Ari Haasion kirjasta Suomalaisia dekkarikirjailijoita (2001).
Netistä tietoa Remeksestä löytyy hänen omilta kotisivuiltaan osoitteesta http://www.ilkkaremes.com/tyohuone/biografia.html ja Sanojen aika -tietokannasta http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=5&pid=42&lang=FI
Seuraavissa lehdissä on artikkeleita Remeksestä:
Tuntematon Remes, Kodin kuvalehti 17/1999 s. 14-16
Ilkka Remes : vetävän tarinan koukussa, Anna 31/1999 s. 92-94, 98
Emme ole löytäneet nöösi-sanan alkuperästä mitään tietoa. Arvelusi siitä, että se juontaisi juurensa englannin newsie-sanasta kuulostaa kyllä hyvin järkeenkäyvältä. Halutessasi voit tiedustella asiaa vielä Kotimaisten kielten keskuksesta http://www.kotus.fi/ .
Torjunta-aineet eivät ole kovin valikoivia, eikä lupiinille ole kehitetty omaa myrkkyä. Jos et jaksa kaivaa lupiineja ylös, voit niittää kasvuston muutaman kerran kesässä ja näin käydä väsytystaistelua. Lupiini leviää siemenistä, joten niittäminen kukintavaiheessa estää leviämisen. Torjunta-aineiden käyttöä kannattaa välttää viimeiseen asti kotipihassa ja muuallakin. Täältä löydät Helsingin kaupungin ohjeet vieraslajien torjumiseen: https://www.hel.fi/static/hkr/julkaisut/ohjeet/vieraskasvien_torjunta.p…
