Emme ole löytäneet nöösi-sanan alkuperästä mitään tietoa. Arvelusi siitä, että se juontaisi juurensa englannin newsie-sanasta kuulostaa kyllä hyvin järkeenkäyvältä. Halutessasi voit tiedustella asiaa vielä Kotimaisten kielten keskuksesta http://www.kotus.fi/ .
Jerry Scottin käsikirjoittamaa ja Jim Borgmanin kuvittamaa Jere-sarjakuvaa ei näytä suomenkielisenä löytyvän netistä. Muutama englanninkielinen strippi löytyy näiltä sivuilta:
http://seattlepi.nwsource.com/fun/zits.asp
http://www.washingtonpost.com/wp-srv/artsandliving/comics/king_zits.htm…
http://www.kingfeatures.com/features/comics/zits/about.htm
http://www.arcamax.com/zits
Jereä julkaistaan monissa sanomalehdissä, ainakin Aamulehdessä, Forssan lehdessä, Hämeen sanomissa ja Turun sanomissa.
Jere-sarjan sarjakuva-albumeita kustantaa Arktinen Banaani:
http://www.sarjakuva.com/jere_teinin_elamaa.html
Löydät niitä varmasti omasta kirjastostasi.
Kirjastoista löytyy useampiakin asiakirjaoppaita, jotka sisältävät mainitsemasi asiat; esimerkiksi Solveig Lehrerin kirja Affärsbrev - Liikekirjeitä - Business letters, Utbildningstyrelsen.1996.
Perusteellisimmat ohjeet ovat ruotsiksi, mutta sanastoa ja malleja on myös englanniksi ja suomeksi. Voikin olla, että joudut turvautumaan useampaan teokseen löytääksesi tarvitsemasi tiedot.
Liikekirjeenvaihtoa käsitteleviä kirjoja voit etsiä pääkaupunkiseudun Plussa-aineistohausta, http://www.libplussa.fi/. Valitse asiasanahaku ja käytä asiasanana liikekirjeenvaihto tai luokkaa 675.3. Voit rajata hakutulosta valitsemalla kieleksi vuorotellen ruotsin, englannin tai suomen. Näin tulosten selaaminen on vaivattomampaa. Plussasta näet myös missä...
Tarkkaa määritelmää oli vaikea löytää, mutta ehkä kaunokirjallisuuden asiasanaston Kaunokin käyttämät termit selventävät, minkätyyppistä kaunokirjallisuutta jännityskirjallisuus on:
kovaksikeitetty rikoskirjallisuus (teokset, jotka kuvaavat yleensä yksityisetsivän työtä ja joissa rikoksen selvittämiseen liittyy yleensä yhteiskuntakuvaus ja kritiikki)
oikeudenkäyntikirjallisuus (rikoskirjat, jotka kuvaavat rikoksen selvittämistä oikeudenkäyntinä)
poliisikirjallisuus (rikoskirjat, jotka kuvaavat poliisin suorittamaa rikoksen selvittämistä ja poliisin työtä)
psykologinen jännityskirjallisuus (teokset, joissa jännityselementin lisäksi on korostettuna ihmisten ja heidän motiiviensa psykologinen kuvaus)
rikoskirjallisuus (teokset, jotka...
Kyseessä on Pekka Simojoen säveltämä ja Anna-Mari Kaskisen sanoittama laulu "Jäähyväiset". Nuotti löytyy ainakin kirjoista:
-Simojoki, Pekka: Tänään Häneen uskon : kootut laulut
Suomen Lähetysseura, 1996.(sointumerkit)
-Nuoren seurakunnan veisukirja 2005. 8.laitos. Helsinki :
Nuorten keskus : Lasten keskus, 2005.
(kitaran sointuotteet)
-Laulutuuli Toim. Jari Kovalainen. Helsinki : Lasten
keskus, 2003.(sointumerkit)
Selvää määritelmää käsitteelle sosiokulttuuri ei löytynyt saatavilla olevista lähteistä. Osoitteessa https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/5703/suomalai.pdf?sequence=1
on Johanna Holopaisen Helsingin yliopistoon tekemä sosiaalipsykologian pro gradu –tutkielman, joka käsittelee sosiokulttuurista sopeutumista (Suomalaisissa yliopistoissa työskentelevien ulkomaalaisten psykologista ja sosiokulttuurista sopeutumista selittävät tekijät). Tässä on tutkielmasta tekstinpätkä, jossa käsitellään sosiokulttuuri-käsitettä:
”Psykologinen sopeutuminen tarkoittaa yksilön emotionaalista hyvinvointia ja yleistä tyytyväisyyttä elämäänsä, kun taas sosiokulttuurinen sopeutuminen liittyy uuteen kulttuuriin sopeutumiseen käyttäytymisen tasolla (Ward &...
Eeva Riihosen kirjassa Mikä lapselle nimeksi? sanotaan nimestä Julia seuraavasti: "Latinan Juliuksen sisarnimi (nuorekas). Ortodoksisessa kalenterissa Julia tulkitaan komeaksi. Nimen teki erityisen tunnetuksia Shakespeare näytelmässään Romeo ja Julia, jossa hän kertoo nuorten romanttisesta rakaudesta."
Lahden kirjastossa on myös muita nimikirjoja, mm. Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja sekä Kustaa Vilkunan Etunimet. Näistä on mahdollista löytää enemmän tietoa nimestä, joten suosittelemme tulemista paikan päälle kirjastoon.
Malli avoimesta asianajovaltakirjasta löytyy näistä osoitteista:
http://www.lakiopas.com/asiakirjamallit/avoin_asianajovaltakirja/
http://www.lakineuvo.net/pdf/Avoin_asianajovaltakirja.pdf
Kustaa Vilkunan Etunimet-teoksen mukaan 17.1 oli jo 1400-luvun pyhimyskalenterissamme varattu apotti Antoniukselle. Pyhä Antonius eli noin 250-356. Meillä häntä palvottiin keskiajalla sikojen suojelijana. Kalannin ja Mynämäen kirkoissa on muistomaalauksia. Anton on alkujaan kreikkalais-latinalainen sukunimi Antonius. Nimen merkitys on epäselvä, mutta siitä on Vilkunan mukaan monia tulkintoja. Kirjastoissa on Vilkunan teosta ja sen monia painoksia runsaasti saatavana.
Suomalaisessa paikannimikirjassa (2007) on seuraava selitys:
"Kaleton: kyläkunta Keuruulla Keski-Suomessa. Varsinkin Kalaton-nimiset pikkujärvet ovat tavallisia koko maassa Pohjanmaata lukuun ottamatta. Kaleton - Kaletonlampi -nimisiä lampia on Suomessa puolensataa. Niitä on erityisesti Keski-Suomessa, Pohjois-Savossa ja Kainuussa, ja niitä on selitetty kalattomuudella tai vähäkalaisuudella. Keuruulla ei Kaleton-nimistä järveä tunneta; ehkä nykyisen Ilvesjärven vanha nimi on ollut Kaleton. Kylän nimi perustuu talon nimeen, talo sijaitsee Ilvesjärven eteläpäässä."
Tellervo Kijanen on tehnyt laudatur-työnsä Ruoveden vesistönnimistöstä, mutta siitä ei löytynyt ko. nimeä.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus tutkii ja huoltaa nimistöä, tuottaa...
Henna on kutsumamuoto Johannasta ja myös Helenasta. Myös Henriikka ja Henrietta ovat Hennan kantamuotoja. Nimien alkuperistä kertovat mm. teokset Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja (1999) ja Kustaa Vilkuna, Etunimet (1996). Lisää löydät esim. Riihimäen kirjaston verkkokirjastosta asiasanalla etunimet.
http://194.137.230.34:8005/Intro?formid=find2
Sana henna puolestaan tarkoittaa Afrikassa ja Aasiassa kasvavaa hennapensasta, jonka versoista saadaan hiustenkin värjäykseen sopivaa väriainetta. Suomalaisen etunimen merkitykseen tällä ei kuitenkaan ole yhteyttä.
Tuija Lehtinen on paitsi nuortenkirjailija myös naistenviihteen taitaja. Lisää viihdekirjallisuudesta ja Lehtisenkin tuotannosta voit lukea esim. seuraavasta kirjasta: Kotimaisia naistenviihteen taitajia, toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa, BTJ Kirjastopalvelu Oy 1999.
Lääketieteellisen latinan sanasto löytyy ainakin Lääkäriseura Duodecimin sivuilta osoitteesta http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_teos=ltt .
Emilia on roomalaisesta Aemelius-sukunimestä lähtevän Emilin sisarnimi, joka yleistyi erityisesti 1700-luvulta lähtien monissa Euroopan maissa. Suomen almanakassa se oli 1851 muodossa Emelia, Emilia on ollut siinä 1852, 1864-1928 ja uudelleen vuodesta 1950 19.5. Keskieurooppalaisperäinen Emilie oli Pietarin suomalaisessa almanakassa 1807 22.5. Englanninkielisissä maissa yleisin muuntuma on Emily.
Gabriella on italiasta ja ranskasta periytyvä Gabrielin sisarnimi. Suomen ruotsalaisessa almanakassa Gabriella on Gabrielin rinnalla 24.3. Nimen muita kirjoitusasuja ovat mm. Gabriela, saksan ja englannin Gabriele ekä ranskan Gabrielle.
Katolisissa maissa on kolmesta nimeä kantavasta pyhimyksestä tunnetuin ranskalainen karmeliitta Gabriele Croissy...
Kysy kirjastohoitajalta -palstalla on aikaisemminkin vastattu kysymykseen kiinalaisista kirjaimista (aakkosista). Arkistosta voi etsiä valmista vastausta erilaisiin kysymyksiin asiasanan, hakusanojen tai fraasien avulla.
Esimerkiksi asiasanalla "kiinan kieli" löytyy vastaus kysymykseen "Mistä löytäisin kiinalaiset aakkoset..." vastaus sopinee tähänkin kysymykseen:
(suora lainaus)
"Kiinan kieli kuuluu sino-tiibetiläisiin kieliin. Kiinan kieli on ainoa elävä kieli, jonka kirjoitusjärjestelmä on ei-aakkosellinen. Kielen kirjoittaminen perustuu kirjoitusmerkkeihin (hanzi). Kiinan kielessä on lukuisia murteita, mutta kirjoitusjärjestelmä on kaikille yhteinen, mutta ääntäminen vaihtelee.
Kirjallisuutta aiheesta: Huotari, Tauno-Olavi, Kiinan...
Ehkäisypillereitä pidetään hyvin varmana ehkäisymenetelmänä, joten raskauden mahdollisuus on epätodennäköinen, jos kuukautiset jatkuvat runsaina.
Alkuraskauden verenvuoto ei ole harvinainen oire. Usein vuoto on niukkaa, kivutonta ja vaaratonta. Verenvuoto voi kuitenkin olla merkki poikkeavasta raskaudesta. Runsaampi verenvuoto viittaa keskenmenon mahdollisuuteen. Voimakkaat alavatsakivut taas voivat viitata kohdunulkoisen raskauden mahdollisuuteen. Vähintään joka kymmenes raskaus päätyy keskenmenoon, yleensä raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana.
Niukka alkuraskauden verenvuoto ajankohtana, jolloin kuukautisvuodon pitäisi alkaa ("valekuukautiset"), on tavallinen oire, sitä esiintyy joka neljännellä naisella. Jos vuoto on...
Liikenteen historiaa löydät sivulta http://tiira.cedunet.com/~mijuva/vallankumous
Evrekan linkkihakemisto: www.evreka.fi > Matkailu & liikenne > Auto & kuljetus > Liikenteen historia
Makupalojen linkkihakemisto: http://www.makupalat.fi/liikenne.htm
Kirjoja kuljetuksen historiasta:
Ilkka Teerijoki: Postivaunun matkassa : rautatiepostinkuljetuksen historia Suomessa 1862-1995 (Postimuseo 1999)
Ahto-Kustaa Korkeakangas: Kuljetus on kulttuuria : postilinja-autoliikennettä 70 vuotta (Postilinjat 1991)
Suomen kuorma-autoliikenteen historia 1-2 (SKAL-kustannus 1998)
Kirjoja kulkuvälineiden historiasta:
Heikki Immeli & Kari Juntunen: Piletti Pietariin : Suomen kulkuneuvojen 100-vuotistaipaleelta (Suomen matkailuliitto 1991)...
Magnetoituvia aineita ovat mm. rauta, nikkeli ja koboltti, joita kutsutaan ferromagneettisiksi. Heikommin magnetoituvia aineita ovat paramagneettiset aineet, kuten mm. alumiini ja platina. Diamagneettiset aineet pyrkivät magneetin läheisyydestä pois. Niitä ovat mm. sinkki, lyijy, hiili, hopea ja kupari. Kuumennettaessa ferromagneettiset aineet muuttuvat paramagneettisiksi. Samannapaiset magneetit hylkivät toisiaan.
Lähteenä on käytetty Galilei 7 : sähkömagnetismi sekä
http://www.edu.fi/julkaisut/iloailmioista.pdf
