Samira on arabialaisperäinen nimi, jonka lähtökohtana on sana samar = huvi.
Arabialaisiin nimiin keskittyneellä verkkosivustolla nimi on käännetty englanniksi näin: "entertaining female companion".
Lähteet:
http://www.sudairy.com/arabic/fem.html#S
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY 1999
Matti Huurre kertoo kirjassaan Kivikauden Suomi (Otava 2001) sivulla 192 seuraavasti: "--- Suomenlahden eteläpuolella, josta vasarakirveskansa tänne tuli, pidettiin jo nautakarjaa, lampaita, vuohia ja sikoja. Eläinten kuljetus meren yli on tuskin ollut ongelma, sillä veneet, joilla ihmiset pystyivät ylittämään meren, olivat varmasti riittävän kookkaita ainakin pienkarjaa ja vasikoita varten." Näin ollen voidaan olettaa, että sika on tunnettu Suomessa jo kivikaudella. Varmoja luulöytöjä on ainakin rautakaudelta (Huurre, Matti: 9000 vuotta Suomen esihistoriaa, s. 188).
Siasta ja sian historiasta löytyi pari erittäin hyvää kuvakirjaa, joista voi olla apua:
- Kotieläinten villi elämä (Stefan Casta - Staffan Ullström, Tammi 1998);
- Svin är...
Mustapään runo Vaatimattomasta hautauksesta julkaistiin alun perin runoilijan vuonna 1927 ilmestyneessä kokoelmassa Laulu vaakalinnusta.
20-luvun kokoelmiensa runoihin Mustapää teki pieniä muutoksia - "muotoseikkojen paikkailemista ja helposti suoritettavaa lyhentelyä" - vuonna 1948 julkaistuun Kootut runot -teokseensa. Joitain runoja hän jätti kokonaan pois, mutta vastaavasti mukaan on lisätty joitain "suunnilleen asianomaisten kokoelmien ilmestymisaikaan" sepitettyjä runoja alkuperäisten kokoelmien ulkopuolelta. Lisää karsintoja ja vähäisiä muutoksia varhaisimpiin runoihinsa Mustapää teki Koottujen runojen korjattuun painokseen (1957). Niinpä se, millaisen Vaatimattoman hautauksen käsiinsä saa...
Carolyn Keene on kirjoittajanimimerkki, jonka alla on esiintynyt useita kirjoittajia. Hyvän suomenkielinen lehtiartikkeli aiheesta löytyy Tyyris Tyllerö -lehden vuoden 1992 numerosta 4 s. 27-30 (Kaisu Rättyä: Kuka oli Carolyn Keene?). Saman kirjoittajan teoksessa Mysteerit ratkaistavana (Kirjastopalvelu 1997) s. 17-28 on artikkeli Carolyn Keenen ja Neiti Etsivän jäljillä. Nämä löytynevät lähimmästä kirjastostasi.
Internetistä löytyi Carolyn Keene -sivusto osoitteessa: http://www.booksnbytes.com/authors/keene_carolyn.html .
Lähin tähti on oma Aurinkomme. Seuraavaksi lähin tähti on Proxima Centauri, noin 4,2 valovuoden päässä. Proxima Centauri on viileän punainen kääpiötähti, joka kuuluu Alfa Centaurin järjestelmään ja on sen kolmas tähti.
Läheisten tähtien etäisyydet saadaan selville trigonometrisesti käyttämällä kolmion kantana Maan radan sädettä eli astronomista yksikköä. Astronominen yksikkö eli tähtitieteellinen yksikkö (AU) on pituuden yksikkö, jota käytetään aurinkokunnan etäisyyksiä ilmoitettaessa. Maan radan isoakselin puolikas eli keskietäisyys Auringosta on yksi astronominen yksikkö. Sen suuruus on 149 597 870 km.
Lähteet:
Garlick, Mark A., Tähtitiede - kiehtova maailmankaikkeus, Helsinki 2006.
Tähtitieteellinen yhdistys URSA:n verkkosivut
https://...
Fono.fi - Äänitetietokannasta löytyi Mariskan sanoittamia levytyksiä yhteensä 349 kappaletta. Hakutuloksissa on paljon päällekkäisyyksiä eli sama laulu on saatettu julkaista moneen kertaan eri levyillä. Todellinen luku on siis huomattavasti pienempi, ehkä noin puolet eli n. 175 kappaletta. Mutta voit selvittää asian laskemalla mukaan vain yhden version jokaisesta laulusta. Laulut tulevat hakutulokseen aakkosjärjestyksessä:
http://www.fono.fi/TekijaHakutulos.aspx?tekija=mariska&rooliText=San.+t…
On myös huomioitava, että Fono.fi sisältää tietoja vain fyysisenä teoskappaleena julkaistuista levyistä. Ulkopuolelle jäävät monet pelkästään verkossa julkaistut laulut. Näistä löytyy tietoja Discogsin kautta:
https://www.discogs.com/...
Luka-nimen merkityksestä on kyselty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitaja -palstalla. Vastauksia voit katsella Kysy kirjastonhoitajalta arkistosta (http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx) kirjoittamalla hakulaatikkoon: Luka*
Väestörekisterikeskuksen sivuilta voi käydä katsomassa nimen yleisyyttä Suomessa:
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Ruotsalaiseen almanakkaan (18.10.) nimi Lukas on otettu v. 2005. Suomalaisessa almanakassa nimi on ollut: 18.10.1326-1905, 17.10.1918-28. Lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava, 2005). Kustaa Vilkunan Suuressa nimipäiväkalenterissa (Otava, 1969) kerrotaan Luukas-nimestä ja sen muunnoksista s. 275-276. Kirjassa mainitaan Novgorodin piispa Luka (1036-1059).
Yliopiston...
Liikenteen historiaa löydät sivulta http://tiira.cedunet.com/~mijuva/vallankumous
Evrekan linkkihakemisto: www.evreka.fi > Matkailu & liikenne > Auto & kuljetus > Liikenteen historia
Makupalojen linkkihakemisto: http://www.makupalat.fi/liikenne.htm
Kirjoja kuljetuksen historiasta:
Ilkka Teerijoki: Postivaunun matkassa : rautatiepostinkuljetuksen historia Suomessa 1862-1995 (Postimuseo 1999)
Ahto-Kustaa Korkeakangas: Kuljetus on kulttuuria : postilinja-autoliikennettä 70 vuotta (Postilinjat 1991)
Suomen kuorma-autoliikenteen historia 1-2 (SKAL-kustannus 1998)
Kirjoja kulkuvälineiden historiasta:
Heikki Immeli & Kari Juntunen: Piletti Pietariin : Suomen kulkuneuvojen 100-vuotistaipaleelta (Suomen matkailuliitto 1991)...
Ainakin YouTubessa on ladattuna kyseisen sarjan kaikki jaksot. Ne löytyvät, kun kirjoitat hakukenttään sarjan nimen. Lisäksi, jos sinulla on käytössäsi dvd-soitin, Helmet-kirjastosta sarja on saatavilla myös dvd:nä.
Lähteet:
Helmet.fi. https://www.helmet.fi/fi-FI
Youtube. https://www.youtube.com/
Olisiko kysymyksessä Goree, pieni kalliosaari Afrikan Dakarin edustalla.
WebFactan mukaan tämän saaren kautta kuljetettiin noin 20 miljoonaa orjaa Atlantin kautta Amerikkaan.
Saarella sijaitsevan Goréen kaupungin perustivat hollantilaiset 1577. Gorée oli 1400-luvulta orjakaupan päättymiseen 1800-luvun alkupuolella Afrikan rannikon orjakaupan suurin keskus Saari on tunnettu matkailukohde ja kuuluu Unescon maailmanperintökohteisiin.
Linkit:
http://www.culturekiosque.com/nouveau/comment/rhegoree.html
http://webworld.unesco.org/goree/
Ainakin Oulun kaupungin kirjallisuusdiplomissa on listoja myös S2-oppilaille. Listat ja lisämateriaalit löytyvät tästä linkistä
https://www.ouka.fi/oulu/kirjastoreitti/s2-oppilaiden-diplomi
Talvisodan aikana ja jatkosodan alkuvuosina käytössä olleen vuoden 1935 lääkärintarkastusohjesäännön mukaan BI 81d:n merkitys on "Isonvarpaan viallisuus, kuten jäykkyys y.m., yhdessä muiden varpaiden puuttumisen kanssa."
Nimi Gether tulee heprean kielestä ja se mainitaan Raamatussa (1. Moos. 10:23 sekä 1. aikakirja 1:17). Suomalaisissa käännöksissä nimi on muodossa Geter. Nimi on kuitenkin miehen nimi. Myöhemmin sitä näytetään antaneen tasapuolisesti miehille ja naisille.
Nimen merkitys on epäselvä. Eri tulkintojen mukaan se viittaa joko pelkoon tai viinikuurnaan ja ymmärtämiseen/etsimiseen.
Lähteet:
https://www.abarim-publications.com/Meaning/Gether.html
Kirjaa ei ole Helmet-kirjastoissa, mutta sen voi tilata kaukolainaksi. Kaukolainamaksu on 4 euroa.
Linkki kaukopalvelupyyntöön löytyy sivulta
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Tässä teoksen saatavuustiedot Finna-palvelussa
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22espoo+art+ry%22&type=Tit…
Hei,Joensuun pääkirjastolta löytyy studio/pianohuone, jossa voi äänittää musiikkia ja puhetta. Tässä linkki tilan tietoihin.https://vaara.finna.fi/FeedContent/musiikkia?element=https%3A%2F%2Fblog.vaarakirjastot.fi%2F%3Fp%3D24450&lng=fiTilaa voi varata kirja. Lisätietoa saat Joensuun pääkirjaston musiikkiosastolta.
Edit Piafin esittämät laulut löytyvät mm seuraavissa nuottijulkaisussa:
- Top Edith Piaf : Paroles et musique avec accompagnement piano / Edith Piaf
- 20 ans de succes 60-80: Collection de 110 succes vol.III
- Les grands succes d'Edith Piaf
- EDITH PIAF CHANTE CHARLES DUMONT
Kannattaa ottaa yhteyttä Tornion kaupunginkirjaston musiikkiosastolle, puh Puh. 016-432 431
Katso lisää
http://www.tornio.fi/kirjasto/musa.htm
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=piaf&m=7&l=&Da=&Db=&b=&SORT=D&…
Melinda-tietokannan mukaan virjan viides painos on lainattavissa Centria-ammattikorkeakoulun, Haaga-Helian, Lapin korkeakoulun, Laurea-ammattikorkeakoulun, Itä-Suomen yliopiston, Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjastoista. Jos tämä uudempi painos käy, voit tilata kirjan oman kirjastosi kaukopalvelun kautta.
Jos ehdottomasti tarvitset neljännen painoksen, voit tilata senkin kirjastosi kaukopalvelun kautta Ruotsissa. Libris-tietokannan mukaan neljättä painosta näkyy olevan ainakin kolmessa ruotsalaisessa kirjastossa. Kirjastot, josta kirjan pitäisi löytyä ovat Högskolan i Halmstad, Linnéuniversitetet, Universitetsbiblioteket Kalmar ja Umeå universitetsbibliotek.
Ota yhteyttä omaan lähikirjastoosi ja pyydä...
Kaikkien suomen kunnan- ja kaupunginkirjastojen kautta saa kaukolainaksi kirjoja ja av-aineistoa niin myös videoita Kajaaniin. Kaukolainapyynnön voit tehdä kirjastossa, sieltä voit myös kysyä, mitä jalkapallovideoita muissa kirjastoissa on olemassa. Videoiden laina-aika on lyhyempi kuin kirjojen, yleensä viikon verran. Jalkapalloaiheisia videoiden nimiä ja paikannustietoja löytyy esim. Yleisten kirjastojen verkkopalvelujen kautta monihaulla, kun asiasanana on "jalkapallo" ja aineistolajina
"video": http://www.kirjastot.fi/monihaku/maakuntakirjastot.htm.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ylläpitää suomalaisen kirjallisuuden käännöstietokantaa. Löydät sen osoitteesta
http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php
Eeva-Liisa Mannerin runoja löytyy espanjaksi kokoelmissa
1993 Poesía finlandesa actual 1993, Poesía nórdica antología 1995, Quimera 1995, 1969 Doce poetas de Finlandia 1969.
Tietokannasta voit myös hakea suomalaisten runoilijoiden espanjankielisiä käännöksia valitsemalla genreksi "lyriikka" ja käännöksen kieleksi "espanja". Saat luettelon espanjaksi käännetyistä runokokoelmista Claes Anderssonilta, Elmer Diftoniukselta, Tua Forssrömiltä, Paavo Haavikolta, Pentti Holapalta, Lars Huldenilta, Tomi Kontiolta, Pentti Saarikoskelta, Solveig von Schoultzilta, Eita Stenbergiltä, Edith Södergranilta,...
Suomen yleisten kirjastojen tilastot -sivustolta löytyy monenlaisia kirjastotilastoja:
http://tilastot.kirjastot.fi/fi-FI/
Tilaston mukaan kuntien asukkaista lainaajia on 2 070 298 eli 38,53 %:
http://tilastot.kirjastot.fi/fi-FI/tilasto.aspx?QueryId=7ca918d0-3d5b-7…
Tilastokeskuksen Tieto & trendit -julkaisun mukaan 15-74-vuotiaista suomalaisista kirjastokortti oli vuonna 2005 78 prosentilla. Luvuista puuttuvat siis lapset, jotka monesti lainaavat vanhempiensa kortilla. Artikkeli on luettavissa myös verkossa:
http://www.stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/ta_03_05_kirjastot.html
