Hei!
Jyväskylän kaupunginkirjastossa ei ole vanhoja Hevosviesti-lehtiä, mutta niitä saatavissa Jyväskylän yliopiston kirjastosta. Lehdet on digitoitu Kansalliskirjaston kokoelmaan ja digitoitua aineistoa pääsee tutkimaan Yliopiston kirjastossa. Kannattaa ottaa yhteyttä Jyväskylän yliopiston kirjastoon: https://kirjasto.jyu.fi/
Tekstinäytteen perusteella laulu on Jari Pulkkisen kappale "Sade". Viola-tietokannan mukaan kappaletta ei ole virallisesti julkaistu nuottina eikä äänitteenäkään. Laulun sanat ja säestyssoinnut löytyvät kuitenkin Pulkkisen kotisivulta kansiosta Laulut ja sieltä edelleen aakkosellisessa osiossa kohdasta R,S.
Kirja on tulossa Helmet-kirjastojen kokoelmiin ja sen voi jo varata tämän linkin kautta: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2431219?lang=fin. Voit toki myös soittaa minkä tahansa Helmet-kirjaston asiakaspalveluun tai käydä kirjastossa paikan päällä, jolloin henkilökunta tekee varauksen puolestasi.
Ludvig XIV:stä on kirjoitettu paljon kirjallisuutta. Niissä arvioidaan hänen merkitystään monesta näkökulmasta:
https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&look…
Suomeksi on tarjolla esim.
Lindqvist, Herman, Aurinkokuningas Ludvig XIV ; Sahlberg, Asko, kääntäjä. WSOY 2012, https://www.finna.fi/Record/anders.1295824
Cronin, Vincent, Ludvig XIV : kuningas ja ihminen; Numminen, Inari. Otava 1969, 2. painos 2006. https://www.finna.fi/Record/helka.9920226323506253
Tikanoja, Tuomas, Ludvig XIV:n politiikka Espanjan perintökysymyksessä 1697-1702. 1996, https://www.finna.fi/Record/jykdok.723463
Asiaa on kysytty palvelustamme aiemminkin, mutta varmaa vastausta ei löytynyt: https://www.kirjastot.fi/kysy/tiina-kirjoista-on-joskus-tehty?language_….
Vastauksessa mainittu Ester Karilaan satukokoelma Pientä ja suurta väkeä on julkaistu vuonna 1923. On toki myös mahdollista, että Polva on sepittänyt samasta aihelmasta oman versionsa Tiina-kirjaan, eikä sitä juuri sellaisena ole julkaistu missään.
Sinikka Luja-Penttilä on toiminut sekä ministerinä että kansanedustajana. Hän on kirjoittanut romaani nimeltä Venla.
Tietoa Sinikka Luja-Penttilästä Eduskunnan sivulta:
https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/910091.aspx
TIetoa Sinikka Luja-Penttilästä Valtioneuvoston sivulta:
https://valtioneuvosto.fi/tietoa/historiaa/hallitukset-ja-ministerit/raportti/-/r/m2/274
Venla-romaani Helmetissä
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1383401?lang=fin
Valitettavasti Johannes R. Becherin runosta Es sind die alten Weisen (Die alten Weisen) ei löydy suomennosta.
https://finna.fi/
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbibliografia
Kevään 1997 reaalin ylioppilastehtävät löytyvät teoksen Realis : uudistetun reaalikokeen opas (1997) liitteestä (s. 189-2007).Vaski https://vaski.finna.fi/Record/vaski.311243?sid=5117375382
Rahoja koskevia kysymyksiä on tullut runsaasti "Kysy kirjastonhoitajalta"-palveluun ja tutustumalla niihin ja vastauksiin löytyy paljon yleistä tietoa ja linkkejä.
Ottamalla suoraan yhteyttä Suomen Numismaattiseen Yhdistykseen saanet helpoiten vastauksen kysymykseesi. Kansallismuseossa on numismaatikkaan keskittynyt rahakammio, josta voi kysyä löytyneestä rahasta.
http://www.snynumis.fi
http://www.nba.fi/fi/skm_rahakammio
Esim. seuraavista teoksista saattaisi olla hyötyä:
Kiiskinen, Kyösti: Rautahevon kyydissä - junamatka Matin ja Liisan päivistä Pendolinoon (Gummerus, 1996)
Silvasti, Eero: Väylät ja valta - liikenteen historiaa, historian liikettä (Atena, 2001)
Tuhat vuotta tiellä, kaksisataa vuotta tielaitosta, osat 1 (tiet, liikenne ja yhteiskunta ennen vuotta 1860) ja 2 (1860-1945) (Tielaitos, 1999)
Tie yhdistää (Tiemuseotoimikunta, 1986)
Vakkilainen, Matti: Vanhoilla valtateillä - kruununteiden ja kansanpolkujen vuosisataisia vaiheita (Scan-Auto, 1982)
Olisiko kysymyksessä Hankasalmen kirja vuodelta 1966. Siinä on 617 sivua ja se sisältää tekstin lisäksi kuvia ja karttoja. Hankasalmen historiaa käsittelee kirja Hankasalmen historia, osa 1 : Esihistoriasta vuoteen 1918 (2004). Kumpaakaan kirjaa ei löydy Kymenlaakson alueelta Kyyti-kirjastoista, mutta ne on mahdollista tilata kaukolainaksi. Kaukolainamaksu on 3 euroa / kirja.
Ilmoitatteko suoraan kirjaston sähköpostiin (kirjasto@kotka.fi) jos haluatte tilata ko. kirjoja kaukolainaksi ja samalla myös kirjastokorttinne numeron sekä puhelinnumeronne tai sähköpostisoitteenne.
Kyllä Helmet-kirjastojen verkkopalveluissa käyttäjätunnuksena on edelleen kirjastokortin numero. Mikäli ongelma jatkuu ja salasananne kuitenkin toimii lainausautomaateissa, kannattanee olla yhteydessä lähimpään Helmet-kirjastoon, jotta asiaa voidaan tutkia lähemmin.
Etsin sanaa "patajeesus" sekä painetuista sanakirjoista että urbaanin sanakirjan nettisivuilta. Patajeesus-sanaa ei löytynyt. Otin yhteyttä Suomen murteiden sanakirjan toimitukseen, ja sain seuraavan vastauksen:
"Sanasta patajeesus ei murretietoja ole lainkaan, ei Kainuusta eikä
muualta.
Sanaa pata käytetään kyllä vahventavana alkuosana sellaisissa
adjektiiveissa kuin patalaiska_ 'hyvin laiska', patavanhoillinen_
'äärivanhoillinen', patajuoppo 'aivan juoppo', patatyhmä 'täysin
tyhmä'. Tällainen _pata-sanan käyttö on saanut alkunsa sanasta
patamusta 'pikimusta', alkuaan 'musta kuin pata', ja levinnyt
sellaisiin sanoihin, joilla ei ole mitään tekemistä padan kanssa. Sana patajeesus ei kuitenkaan sovi tähän joukkoon.
Heikki Paunosen...
Koska kohdistit kysymyksesi Oulunsalon kunnankirjastolle, oletettavasti etsit langaton viestintä yrityskäytössä -koulutuksen harjoittelupaikkaa Oulun seudulta.
Lähiseudun kirjastoista Oulun kaupunginkirjastolla on käytössään langatonta viestintäteknologiaa. Lisätietoja aiheesta voi kysyä kirjastotoimen apulaisjohtaja Maija Sarasteelta, maija.saraste@ouka.fi tai 040-7037316.
Oulussa on myös useita yrityksiä, esimerkiksi Nokia jossa tehdään langattomaan viestintään liittyvää tuotekehittelyä. Yrityshakemistosta http://www.yritystele.fi/ voit hakea yrityksiä toimialoittain. Hakusanalla tietoliikenne ja rajaamalla kunnan nimellä rajaamalla, vaikkapa Oululla saat yhteystietoja alan yrityksiin.
Helsingin yliopiston ja Teknillisen korkeakoulun...
Hei!
Helmet-kirjastot ovat yleiskirjastoja, joten tämä ei ole ihan meidän alaamme. Laitan tähän linkin yliopiston kampuskirjastoon; eiköhän tuolta löydy tietoa! http://www.helsinki.fi/kirjasto/fi/toimipaikat/terkko/
Matelot-kappaletta (versiosta en osaa sanoa) ovat Ylen kanavilla viime vuosina soittaneet ohjelmissaan ainakin jotkut Radio Suomen musiikkitoimittajat, ja suosittelenkin ottamaan yhteyttä suoraan kanavan ihmisiin. Radio Suomen nettisivulta (http://yle.fi/radio/radiosuomi/) oikeasta reunasta löytyvät ohjelmat, joihin kuuntelijat voivat esittää musiikkitoiveitaan, ja alareunassa on linkki tarkempiin yhteystietoihin palautteen antamiseksi. Ylellä ei varmastikaan ole mitään periaatteellista kantaa olla soittamatta toivomaasi versiota Matelot-kappaleesta :)
Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmien aineistoa voi etsiä Helka-tietokannasta. Etsimäsi teos näyttää olevan sieltä kuitenkin tällä hetkellä lainassa.
https://helka.finna.fi/
Frank-monihaulla, Finna-hakupalvelulla ja Melinda-haulla löydät myös mm. ammattikorkeakoulujen kirjastojen ja erikoiskirjastojen aineistoa.
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://finna.fi/
https://melinda.kansalliskirjasto.fi/
Etsimääsi teosta näyttäisi olevan tällä hetkellä useita kappaleita Diakin kirjastossa kahden viikon lainana. Myös esimerkiksi Kuurojen liiton kirjastosta ko. teos on tällä hetkellä lainattavissa.
J. L. Runeberg kirjoitti runon Vårt land vuonna 1846. Suomenkielisen Maamme-laulun sanat perustuvat vuoden 1867 käännökseen.
Vårt land löytyy venäjäksi kirjasta
Runeberg, Johan Ludvig: Izbrannoje
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1702389 .
Tämä A. Blokin runokäännös ei kuitenkaan välttämättä ole täsmälleen samanlainen kuin laulettava suomen- tai ruotsinkielinen versio. Tätä en valitettavasti pysty venäjää taitamattomana arvioimaan.
A. Blokin käännös löytyy myös Wikipediasta:
https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%93%D0%B8%D0%BC%D0%BD_%D0%A4%D0%B8%D0%BD%D0%BB%D1%8F%D0%BD%D0%B4%D0%B8%D0%B8
Venäjänkielisestä levytyksestä en onnistunut löytämään tietoa.
Lähteitä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Maamme
https://www.kaleva.fi/...
