Perhevalmennuskurssin tarkoituksena on valmentaa perheitä vauvan tuloon. Perhevalmennus ja niihin liittyvät kurssit ovat etupäässä äitiysneuvoloiden asiantuntemusalaa, joissa valmennus toteutetaan mm. terveydenhoitajien, kätilöiden ja psykologien avulla.
Perhevalmennuskursseista voi tiedustella omasta terveyskeskuksesta. Äitiysneuvolat järjestävät ajoittain kursseja myös mm. englanninkielisenä. Äitiysnevolaan on syytä ottaa yhteyttä heti raskauden alussa, koska siten saa kaikki äitiyteen liittyvät edut. Alla esimerkkinä osoite Jalasjärven terveyskeskuksen äitiysneuvolan malliohjelmaan.
http://www.jalasjarvi.fi/terveyskeskus/palveluyksikot/kansanterveystyo/
neuvola/perhevalmennus.htm
Uudentyyppisenä palveluna perhevalmennuksessa on Elämisen...
Veljen tai sisaren lapsenlapsille ei ole suomessa erillisiä nimityksiä.
Kyseessä olisi siis joko veljen- tai sisarenpojan poika tai veljen- tai sisarentyttären poika.
https://www.yourdictionary.com/grandnephew
https://www.suomisanakirja.fi/englanti/grandnephew
https://www.tuomas.salste.net/suku/sukulaiset.pdf
Olet kysyessäsi valinnut kunnaksi Helsingin, joten oletan että tarkoitat Helsingin kaupunginkirjastoa. Pääkaupunkiseudun yhteisestä Plussa-tietokannasta haettaessa ei löydy viitteitä kysymäsi valokuvaajan tuotantoa käsitteleviin teoksiin. Hänen töitään saattaa silti olla teoksissa, joihin on koottu useamman valokuvaajan töitä.
Internetin hakupalveluiden avulla (esim. Metacrawler, ks. http://www.kirjastot.fi/ > tiedonhaku > valitse joku hakupalveluista > kirjoita laatikkoon "yann arthus-bertrand")löytyy kyllä aineistoa, esim. http://www.yannarthusbertrand.com/ .
Painettua aineistoa kannattaa tiedustella vielä Taideteollisen korkeakoulun (Hämeentie 135 C) kirjastosta.
Aiheesta hakiessa kannattaa käyttää hakusanaa "reitittimet".
Kirjoja ei aiheesta kovin paljoa löydä, ja lisäksi tietotekniset aiheet ovat niin nopeasti muuttuvia, että kirjojen sisältö vanhenee aika nopeasti. Tässä muutama kirja, joissa reitittimiäkin käsitellään: Hakalan kirjassa käytännöllisemmin ja Anttilan kirjassa teoreettisemmin.
Hakala, Mika: Tietoverkon rakentaminen. Docendo, 2005.
Anttila, Aki: TCP/IP tekniikka. Helsinki Media, 2000.
Internet olisi varmasti hyvä tiedonlähde tällaisesta aiheesta, mutta myös aikakauslehdistä löytyy tuoretta tietoa.
Aleksi-artikkeliviitetietokannasta löytyy mm. seuraavat lehtiartikkeliviitteet, jotka käsittelevät reitittimiä.
Blom, Elina: Mikä kumma on reititin? : yksi digikodin keskeisimmistä...
Hei!
Löydät tietoa P.C. Castin tuotannosta mm. Ringshadow-sivustolta: http://fi.risingshadow.net/library?action=author&author_id=2069
ja wikipediasta: http://fi.wikipedia.org/wiki/P._C._Cast
Yön talo -sarjaa saa kirjastoista mutta Partholon-sarja on Harlequin-kustantamon julkaisema ja niitä ei yleensä hankita kirjastoihin.
Teoksessa Varjo, Markku: Maailman kalojen nimet annetaan seuraavat suomennokset: Harengula thrissina = EI käännöstä (muut harengulat ovat sillejä), lutjanus mahogoni = mahonkinapsija, salvelinus leucomaenis = läikkänieriä , sarda chiliensis lineolata = EI käännöstä (sardat kuuluvat makrillien heimoon) ja salmo dentex = EI käännöstä (kuuluu heimoon lohet)
Oppaita on kirjamuodossa varsin vähän saatavilla, etenkin suomeksi. Verkosta materiaalia löytyy runsaasti, kannattaa katsastaa esim. Kaikki kuvaa –elokuvakasvatushankkeen tutoriaalit: http://kaikkikuvaa.fi/tutoriaalit/animaatio/
Green screen –tekniikkaan voi perehtyä Hannu Rantakallion Oulun ammattikorkeakouluun tekemän opinnäytetyön Chromakey: Suunnittelusta jälkitöihin, kuinka välttää yleisimmät virheet? avulla. Työ löytyy verkosta: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/101801/rantakallio_hannu…
Kirjojakin löysin jokusen tarkoituksiinne kenties sopivan:
Tohtori Markkasen nukkeanimaatio-opas / teksti ja kuvat: Tuomas Heimala (Vantaan kaupungin nuorisopalvelut, 2009)
Saatavuus Helmet-kirjastoissa: http://haku.helmet.fi/iii/encore/...
Helsingin Sanomat uutisoi 1.9.1956 voimakkaasta syysmyrskystä ja sen aiheuttamista tuhoista Helsingissä ja sen ympäristössä. "Metsää kaatui, puhelinyhteyksiä meni poikki ja sähkövirran jakelu katkesi monin paikoin".
Koko uutisen pääsee lukemaan pääkaupunkiseudulla vaikkapa kaupunginkirjastojen koneilla Aikakone-palvelussa osoitteessa www.hs.fi/aikakone. Tarkemmat ohjeet palvelun käyttöön löytyvät Helmet.fi -sivustolta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet
Laulun suomenkielinen nimi vaihtelee eri julkaisuissa, mutta yleisin nimi on "Tango ruohikolla". Laulusta käytetään myös nimeä "Virtanen" tai kumpaakin nimeä yhdessä. Laulun alkuperäinen nimi on "Tango i det gröna" ja sen on säveltänyt Stig Anderson, joka on tehnyt myös ruotsinkielisen sanoituksen. Ruotsinkielisessä versiossa lauletaan Petterssonista. Suomenkieliset sanat on tehnyt Erkki Ainamo salanimellä Era. Laulu alkaa: "Ihanaa, lapset taisi nukahtaa, Virtanen".
Suomeksi laulun ovat levyttäneet Rauni Pekkala ja Ragni Malmstén. Laulun nuotti (kosketinsoitin, sointumerkit) ja suomenkieliset sanat sisältyvät esimerkiksi "Suureen toivelaulukirjaan", osaan 11.
Kirjastoilla on yleensä sopimustoimittajat, joiden kautta suurin osa materiaalista hankitaan. Yksittäisiä ostoja voidaan tehdä muualtakin harkinnan mukaan mikäli sopimustoimittajat eivät pysty tarjoamaan kyseistä materiaalia.
Jos olet myymässä kirjoja, voit ottaa yhteyttä kunkin kirjaston hankintaosastoon.
Lahjoituskirjoista voi sopia myös suoraan sen osaston kautta, jolle kirjat lahjoitetaan.
Molemmissa tapauksissa kannattaa kirjoista ilmoittaa mahdollisimman tarkat tiedot, kirjoja myytäessä tarvitaan tietoa myös myyjästä (mm. tilinumero, arvonlisäverovelvollisuus yms.)
Yhteystietoja löydät kirjastojen omilta nettisivuilta ja Kirjastohakemistosta https://hakemisto.kirjastot.fi/
Mikäli esim. hankintaosastojen yhteystietoja ei...
Kysyjän mainitsema Pop tänään 26 -kokoelmasta (1983, Fazer F.M.07203-3) löytyvä nuotinnos on tosiaankin ainoa Suomessa julkaistu nuottiversio Francis Goyan (Francois Weyer) kappaleesta Daddy's Bolero / Rakkaus koskaan kuole ei.
Nettihaussa löytyy viiteitä Pinterest-sivuun, jossa on helppo tabulatuurisovitus kappaleesta. Sen käyttöehdoista ei kuitenkaan päältä päin saa käsitystä. Nuotin lataamiseen tarvitaan ainakin Pinterest-tili.
Youtubessa on harrastajan tekemä "juokseva nuotinnos/tabulatuuri" kappaleesta. Se löytyy hakemalla kappaleen nimellä ja tarkennuksella TAB.
Valitettavasti taulujen emme tunnistaneet signeerausta. Taulujen arviointi ja tunnistus vaatii alan asiantuntijaa. Sellaisen voi löytää taide- ja antiikkihuutokaupoista. Arviointi on yleensä ilmaista. Esim. Bukowskis https://www.bukowskis.com/, Hagelstam https://www.hagelstam.fi tai Helander https://www.helander.com/
Taiteilijan voi myös yrittää löytää taiteilijamatrikkeleista esim. Suomen kuvataiteilijamatrikkeli, https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi tai Kuvasto, https://kuvasto.fi/taiteilijaluettelo/.
Tuntomerkkien perusteella kyseinen sketsi voisi sopia esimerkiksi 1980-luvulla esitettyihin Älywapaa palokunta- tai Soitinmenot-sarjoihin, joissa Heikki Kinnunen näytteli molemmissa ja Erkki Saarela jälkimmäisessä.
Kummassakin komediasarjassa käsikirjoittajana toimi Pertti Reponen (yhdessä Kai Sieversin kanssa). Täyttä varmuutta emme kuitenkaan löytäneet - kenties joku lukijoistamme tunnistaisi kyseisen sketsin?
Hei,
Tästä Fred Gipsonin kirjasta löytyy suomeksi vain lyhennettynä Valittujen palojen Kirjavaliot : neljä lyhennettyä menestysteosta -sarjassa vuodelta 1986 (ISBN 951-9059-29-6).
Niteen muut lyhennetyt romaanit: Kuoleman ruhtinas / Robin Cook --- Sinisen Niilin seikkailu / Rüdiger Nehber --- Rachelin maa / Maureen O'Donoghue).
Marja Helanen-Ahtola on kääntänyt tarinan nimellä "Vanha kunnon Lousku".
Kyseessä voisi olla matrikkelisarja Suomen rintamamiehet 1939-45, jossa on 21 osaa ja useita täydennysosia, joista viimeisin ilmestyi 1990. Ensimmäinen sarjan osa ilmestyi 1973. Rintamamiehet on sarjassa järjestetty kylläkin divisioonittain.Suomen rintamamiehet 1939-45 Vaskissa
Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilta https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tilastot löytyy tietoa Suomen säätilastoista 1960-luvulta lähtien. Vanhempaa tilastoa sääoloista löytyy julkaisusta Kuukausikatsaus Suomen sääoloihin, jota Ilmatieteellinen keskuslaitos julkaisi vuosina 1922-1966. Julkaisun tiedot Finna-palvelussa https://finna.fi/Record/jykdok.631557?sid=4987788070
Helmet-kirjastoihin kuuluvat pääkaupunkiseudun kaupungit Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen.
Jos etsimääsi teosta ei ole hankittu Helmet-kirjastoon tai pääkaupunkiseudun tieteellisiin kirjastoihin, se voidaan tilata sinulle kaukolainaksi muualta.
Alla olevasta linkistä voit lukea lisää tietoa Helmet-kirjastojen kaukopalvelusta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
https://www.finna.fi/
Porin kaupunginkirjastossa on seuraavia teoksia uinninopetuksesta:
Helenius, Martti: Peruskoulun liikunta 7 : uinti (WSOY 1984)
Koskinen, Pentti: Uinnin opetuksen perusteet (Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliitto 1984)
Uinninopetuksen opas (Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliitto 1992)
sekä videokasetti
Uimakoulu (Yleisradio 2000).
Aineiston saatavuuden voi tarkistaa osoitteesta http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll
Aleksi-artikkelitietokannasta löytyi mm. seuraavia viittauksia:
Kohta mennään koiraa: rantauimakoulussa lapset tottuvat viileäänkin luonnonveteen/ Kaaja, Susanna
Helsingin sanomat 13.7. 2001
Polskis! sanoi pikkuneiti: eka kerta uimahallissa/ Kiuru, Titta
Vauva 1/2001
Leikin varjolla uimaan!/ Kujansivu, Nina
Vauva 6-7...
