Mainitsemaasi elokuvaa ei ole ollut vielä tarjolla hankintalistoilla.
Kaikki uutuushankinnat löytyvät aikanaan Helmet -aineistotietokannasta, joten kannattaa tarkkailla sitä sekä tiedustella kirjastoista http://www.helmet.fi/fi-FI
Kyseessä saattaisi olla Sydän (Cuore, 1984), kuusiosainen italialainen tv-sarja neljän pojan vaiheista lapsuuden kouluajoista ensimmäiseen maailmansotaan, joka esitettiin TV2:n ohjelmistossa alkaen 5.8.1986. Enrico (Laurent Malet) tapaa armeijassa kolme koulukaveriaan. Yhteiset muistot tarjoavat heille pakopaikan menneisyyteen. Sarjan ohjasi veteraaniohjaaja Luigi Comencini. Se pohjautuu väljästi Edmondo De Amicisin samannimiseen nuortenkirjaan, joka julkaistiin jo 1800-luvun lopulla "luomaan isänmaallista henkeä yhdistyvän Italian nuorisoon".
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auea06dcc6-a42e-4da1-bd89-188da4f790ae
Runo on nimeltään Trubaduurin odotuspuhe ja se on kokoelmasta Huojuvat keulat, vuodelta 1946. Löytyy myös kokoelmasta Hellaakoski: Runot (1977), ISBN 9510082759, s.293.
Tavoittelemasi sana on melanismi. Se tarkoittaa sitä, että eläimessä on mustaa väriainetta enemmän kuin saman lajin yksilöillä yleensä. Tällaisissa tapauksissa yksilöistä tulee normaalia tummempia, jopa täysin mustia. Ilmiö on eläinkunnassa varsin yleinen; sen vastakohta on albinismi.
Kun kyseessä on teollisuuden aiheuttamaan ympäristön saastumiseen liittyvä eläinlajien värityksen muuttuminen, puhutaan teollisuusmelanismista. Se havaittiin Englannissa noin 150 vuotta sitten: alueilla, joilla kivihiilipöly ja noki oli muuttanut puunrungot tummiksi, koivumittarin (Biston betularius) musta mutaatio alkoi säilyä paremmin kuin alkuperäinen vaalea muoto, koska saalistavat linnut eivät löytäneet sitä yhtä helposti jäkälättömiltä ja tummilta...
Kansainvälisen väestölaskentasuosituksen mukaan etnisyys perustuu etnisen ryhmän omaan käsitykseen historiallisesta ja alueellisesta tai valtiollisesta alkuperästä, minkä vuoksi etnisyystiedon tulisi aina perustua henkilön omaan ilmoitukseen. Etnisyyttä koskevien tietojen kerääminen ja julkaiseminen on Suomessa sallittua, mutta etnisyystilastoja ei kuitenkaan ole mahdollista tehdä, koska nykyisin väestötilastointi perustuu rekisteriaineistoihin. Suomen henkilötietolaki kieltää rotua tai etnistä alkuperää koskevien henkilötietojen käsittelyn asioina, joten näitä tietoja ei nykylainsäädännön mukaan voi sisällyttää väestörekisteriin. Tilastokeskus siis tilastoi Suomessa asuvia henkilöitä kansalaisuuden, kielen ja syntymämaan mukaan....
Asiasta säätelee laki Ratalaki 2.2.2007/110https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070110Sen 5.luvussa on säännökset Alueiden hankkimisesta ja korvauksista.
Tilastokeskuksen StatFin-tietokannasta väestörakennetilaston taulukosta 11re -- Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972-2024 pääset tarkastelemaan väestöä ikäryhmittäin ja alueittain vuosittain: https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11re.px/Lähde: StatFin / Väestörakenne (https://stat.fi/tilasto/vaerak), taulukko 11re -- Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972-2024Vuoden 2025 viralliset tiedot julkaistaan huhtikuussa 2026. Väestön ennakkotilastosta (https://stat.fi/tilasto/vamuu) saat ennakkotietoja kuluvalta vuodelta kuukausittain seuraavasta taulukosta: 11lj -- Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2025M01*-2025M09* (https://pxdata.stat.fi/PxWeb...
Todennäköisesti ei ole. Oswald Mbuyiseni Mtshalilta on suomennettu muutamia runoja Kulttuurivihkot-lehdessä (vuonna 1985, numerossa 4) ja Kiiltomadon testamentti: sodan ja rauhan tekstejä -julkaisussa (1983). Kysymäsi runo ei kuitenkaan ole niiden joukossa. Suomennettujen runojen nimet ja alkusäkeet löytyvät Linkki maailman runouteen -tietokannasta:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a…
Kokonaista suomennettua runokokoelmaa ei ole. Myöskään tietoa, että runo olisi sävellettynä saanut suomenkielisen tekstin, ei löytynyt.
Runo kokonaisuudessaan löytyy zulun kielellä (ilmeisesti) ja englanniksi ainakin alla olevan linkin kautta:
http://www.poetryinternationalweb.net/pi/site/poem/item/23501/auto/0/0/…
Yhtyeen albumeilta löytyy vain Radio Edit -versio kappaleesta. Extended-versio on ilmestynyt Cd:nä singlenä levyllä I'Dees: Time. Kirjastoissa ei tätä ole. Kappaleen voi ladata itselleen edullisesti netin musiikkipalveluista, jos se on mahdollista.
Lähetimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, mutta kukaan sielläkään ei tunnistanut kyseistä runoa. Tunnistaisikohan joku palvelumme seuraajista?
WSOY iso tietosanakirja (1995) kertoo ankeroisista:
"Ankeroiset, Anguillulidae, sukkulamatoheimo, jonka 0,3-2,5 cm pitkät lajit elävät vedessä, mätänevissä
ja lahoavissa aineissa sekä hyönteisten ja kasvien loisina. Useat lajit ovat maaperässä hyödyllisiä hajottajia, mutta eräät haitallisia viljelykasvien tuholaisia." ...
Kerrot etsiväsi tietoa esitelmää varten. Perustietoja ankeroisista löydät myös muista tietosanakirjoista, mutta laajemmin tietoa löydät eläintieteen kirjoista, esim.: Eläinten maailma: Otavan iso eläintietosanakirja 1.
Lisäksi voit tehdä kirjastossa artikkelihakuja Kati- ja Aleksi-tietokannoista.
Värillisiä(kin) piilolaseja saa, mutta hajataittoa ne eivät korjaa. Opitikkoliike Näkökenttä kertoo sivuillaan http://www.nakokentta.fi/piilo5.html
seuraavaa: "Hajataitteisiin silmiin ei aina tavallisilla linsseillä saada riittävän hyvää korjausta. Tällöin voidaan kovien linssien lisäksi kokeilla
ns. toorista linssiä, joka korjaa myös tämän kaltaista taittovirhettä."
Valitettavasti sivuilla ei kerrota, mitä tällaiset tooriset linssit maksavat.
Tarkemman vastauksen antaa sinulle silmälääkäri tai optikko, joista edellinen tekee perusteellisen näön määrityksen eli diagnoosin ja jälkimmäinen osaa kertoa parhaiten, millaisia erilaisia linssejä hän pystyy Sinulle toimittamaan.
Suosittelen kääntymistä kotipaikkakuntasi asiantuntijan, esim....
Asiasta löytyy jonkin verran kirjallisuutta Piki-verkkokirjaston kautta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?/
Asiasanaksi kannattaa laittaa kuumailmapallot, aineiston kohdalle ruksi "ei lasten aineistoa" ja vielä kirjallisuudenlajin kohdalle "vain tietokirjallisuus";
näin saa 10 teosta, jotka löytyvät jostakin Piki-kirjastosta, näytöltä voi tarkastella myös kunkin teoksen saatavuutta.
Kirjastojen työasemilla on lisäksi käytössä artikkelitietokannat Aleksi ja Arto, niissä on lehti- ja kausijulkaisuartikkeleita. Aleksi antaa asiasanalla kuumailmapallot peräti 43 artikkelia ja Arto taas 26 artikkelia.
Lähetin toiveesi eteenpäin Paraisten kaupunginkirjastoon. Hankintatoiveet voi lähettää suoraan tähän sähköpostiosoitteeseen:
biblioteket.pargas@pargas.fi
Teosten luokkanumerot näkyvät vasta saatavuustiedoissa jokaisen kirjaston kohdalla. Luokkanumero ja hyllysijoitus saattavat vaihdella eri kirjastoissa, siksi sen voi näyttää vasta kyseisen kirjaston kohdalla.
Klikkaa teostietojen sivulla ensin otsikkoa esim. Hämeenlinnan kaupunginkirjasto ja sen jälkeen kirjastoa esim. Hämeenlinnan pääkirjasto. Luokka näkyy kohdassa Hyllypaikka.
Kansalliskirjaston Digitaaliset aineistot -sivuston kautta löytyi tuolta ajalta yksi artikkeli Gunnar Grönbergistä. Se on Sisämaa-Laatokka-lehdestä 13.8.1948. Se liittyy kuitenkin hänen vankilasta pakoonsa. Artikkeli on luettavissa alla olevasta linkistä:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1744900?term=Gunnar%20Gr%C3%B6nberg&page=3
Kaikkia artikkeleita ei kuitenkaan voi vapaasti lukea vaan ainoastaan vapaakappalekirjastoissa, joita ovat Kansalliskirjasto Helsingissä, Turun yliopiston kirjasto, Jyväskylän yliopiston kirjasto, Åbo Akademin kirjasto, Oulun yliopiston kirjasto ja Itä-Suomen yliopiston kirjasto.
Pietarsaaren kirjastossa on mikrofilmeillä Pietarsaaren Sanomien ja Jakobstad Tidningin vanhempia...
Kajaanin seminaari 1900-1950 : muistojulkaisu (Valistus, 1950) löytyy Finnan mukaan 20 kirjaston kokoelmasta. Pirkanmaalla sitä on vain Tampereen yliopiston kirjastossa ja käsikirjastokappaleena Vapriikin kirjastossa, mutta kaukolainana sitä pitäisi olla mahdollista saada lainaksi oman kuntanne kirjastonne kautta.
https://www.finna.fi/Record/ekk.991494574006250#versions
Kaukopalvelutilauksen voi tehdä kirjastossa asioimalla tai PIKI-kirjastojen yhteisellä verkkolomakkeella.
Suomalaista kaunokirjallisuutta, joka kuvaisi ylisukupolvista huono-osaisuutta, ei teemoista juurikaan löydy. Ylisukupolvisuutta käsitellään lähinnä traumojen kautta, esim. sota. Seuraavista teoksista voi löytyä aiheeseen liittyvää:
Anna Takala:Sinä olet suruni
Olli Jalonen:Poikakirja
Hanna Hauru:Jääkansi
Satu Vasantola:En palaa takaisin koskaan
Kirsti Ellilä:Tuntemattomat
Kyseisenä ajankohtana Suomessa tavallinen kansa opiskeli käsityöammatteja esimerkiksi sunnuntai- ja iltakouluissa, hieman myöhemmin perustettiin käsityöläiskouluja tai käsityökouluja (esim. Veistokoulu Helsingissä). Rakennusmestari-nimike ei välttämättä viitannut koulutustaustaan, vaan saattoi tarkoittaa sitä, että henkilö oli kokenut rakentamisen ammattilainen - toisaalta hän oli saattanut opiskella teknillisessä koulussa esimerkiksi Tampereella tai Helsingissä.
Oppilasluettelojen tms. säilyminen on varmaankin hyvin tapauskohtaista. Esimerkiksi Helsingin Polyteknillinen koulu on edelleen olemassa osana Aalto-yliopistoa, ja suurena toimijana on hyvinkin voinut säilyttää oppilasluetteloja arkistossaan. Myös Veistokoulu on päätynyt...
Olisiko kirja Jorma Varosen Kolmen päivän intiaanit (1979) Linkki antikvariaatin sivulletai Edward Ellisin Nopsajalka (1976) Linkki kaupan sivulleTein Finna-haun hakusanoilla Intiaanit ja nuortenkirjallisuus, sekä aikarajauksella 1975-1990. Hakuun osui 172 suomenkielistä kirjaa. Linkki hakutulokseen.
