Kuvia ja lyhyt artikkeli näyttelijästä löytyy tästä linkistä
http://www.geocities.com/Hollywood/Boulevard/9612/chinhan/richard.htm. Sunin tähdittämät elokuvat löytyvät täältä
http://uk.imdb.com/name/nm0838978/.
Tässä palvelussa kirjailijasta on kysytty aiemminkin.
Saat aiemmista Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastauksista erilaisia, lähinnä kirjailijan kirjoihin liittyviä lähteitä. Ota osoite www.kirjastot.fi (Etusivu > Tiedonhaku > Kysy kirjastonhoitajalta > Arkisto). Laita asiasanaksi kirjailijan nimi. Itämeren maiden kirjailijakokous Littera Baltican kotisivuilta löytyy kirjailijan vuoden 2002 kokouksessa pitämä esitelmä englanniksi. Siinä hän käsittelee henkilöhahmojensa ongelmia
(http://www.litterabaltica.net/2002/vallik_aidi.shtml).
Internetistä on saatavissa Vallikin englanninkielinen haastattelu (http://www.einst.ee/literary/spring2004/18_08.htm) ja kriitikko Suvi Aholan artikkeli Vallikin teosten merkityksestä(http://www2.hs...
Vaski-kirjastojen tietokannassa https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome tulee omien lainojen tietoihin automaattisesti, kuinka monta kertaa ne voi uusia. Jos et ole kertaakaan uusinut lainaa, näkyy teoksen kohdalla tieto "Uusintoja jäljellä 3". Jos uusit teoksen, uusintakerrat vähenevät kunnes tulee tieto "Maksimimäärä uusintoja", jolloin teosta ei voi enää uusia verkossa, vaan se on palautettava tai lainattava kirjastossa uudelleen siten, että se ensin palautetaan - eli tuodaan siis välillä näytille. Jos teoksessa on varauksia, sitä ei tietenkään voi uusia verkossa tai kirjastossa.
Tervetuloa Sellon kirjaston pajaan ompelemaan. Varaa aika numerosta (09)8165 7607 varmistuaksesi että kone on vapaa. Ompelulankoja löytyy vähän, neuloja koneeseen on hiukan enemmän. Omat kankaat luonnollisesti mukaan.
Useimpiin kuntien kirjastojen e-kirjapalveluihin tarvitaan tosiaan kirjaston tai kirjastokimpan kortti. Kirjastot.fi-sivustolle on kuitenkin koottu linkkejä vapaasti saatavilla oleviin, maksuttomiin e-kirjapalveluihin. Sivusto löytyy täältä:
http://ekirjasto.kirjastot.fi/vapaasti-saatavilla
Aleksi-viitetietokanta sisältää artikkeliviitteet 250 suomalaisesta aikakauslehdestä ja 12 sanomalehdestä. Aikakauslehtiartikkeleita on vuodesta 1982 lähtien ja sanomalehtiartikkeleita vuodesta 1996 alkaen. Tietokantaa julkaistaan sekä cd-rom-muodossa että verkkoversiona. Aleksin www-liittymään pääset vain kirjastojen asiakastyöasemilta. (Kaikki kunnankirjastot eivät ole hankkineet käyttöoikeuksia, mutta useimmissa suurissa kaupungeissa se on käytettävissä.)
Linnea tietokantaan kuuluva Arto on uusien kotimaisten artikkeleiden viitekanta. Se sisältää v.1995 alusta alkaen viitetiedot yli 1050 aikakauslehden artikkeleista. Arto on enemmän painottunut tieteellisiin aikakauslehtiin. Siihenkin pääset vain kirjastojen työasemilta, mikäli...
Termiä käytetään useassa merkityksessä ja sanan sen alkulähteille voi olla ylivoimaisen vaikea päästä. Käytettävissä olevan vastaamisajan puitteissa voimmekin vain todeta, että sitä on käytetty yleiskielessä esim. ilmentämään lukemisvuorossa olevia teoksia esim seuraavasti: ."Pyhien viimeinen lukurasti tosin saattaa olla Pancolin uusin teos, joka ei ole yhtä järkälemäinen kuin monet aiemmat" tai ilmentämään tapahtumien järjestystä, jolloin lukurasti on yksi tapahtumista seuraavaan tapaan: "klo 12-13 Evästauko, vapaata leikkiä ja tutustumista läheisessä puistossa (Jardins d’Emma de Barcelona). Luvassa on mm. yhteisen taideteoksen luominen kierrätysmateriaaleista, tutustumis- ja esittelyrasti, kielipähkinöitä, lukurasti ja...
Lähdeviitteiden merkitsemiskäytäntö vaihtelee tieteenaloittain ja oppilaitoksittain. Yleensä laitoksilla on omat suosituksensa, joita tulee noudattaa.
Johdonmukainen merkitsemistapa esim. kaikki suomeksi tai kaikki englanniksi, on turvallinen menetelytapa. American Pchychological Associationin ohjeita pidetään arvossa ja noudatetaan usein, ja heidän julkaiseman kirjansa, "APA Publication Manualin" ohjeet ovat selkeät ja hyvin kattavat.
Opinnäytetöiden kirjoittamista opastavissa kirjoissa on yleensä lähdeviitteiden merkitsemistä auttavia ohjeita. Tavallisimpia näistä kirjoista on "Tutkimus ja sen raportointi" ja "Tutki ja kirjoita".
Kirkkonummen kirjastossa on paikalla Seppo Myllyniemen kirja "Vihdin historia 1800-1918" jossa on luku maanomistuksesta ja kartanoista. Kirja on lainattavissa. Kotiseutukokoelmassa löytyy "Suuri maatilakirja III" jossa on Uudenmaan läänin maatilat. Kirja ei ole lainattavissa vaan pitää tutkia paikan päällä.
Tarkistin asiaa Vihdin kirjaston kanssa, ja sieltä löytyy vielä A. J. Hippingin "Vihdin pitäjä", sekä "Vihdin kulttuurihistorialliset rakennukset ja alueet".
Hämeenlinnan pääkirjastossa (Lukiokatu 2) näyttää olevan esim. Kotiliesiä vuodesta 1923 lähtien ja Hopeapeiliä vuodesta 1940 lähtien. Kannattaa ehkä vielä varmistaa asia sieltä Hämeenlinnasta, kirjaston yhteystiedot tässä http://www.hameenlinna.fi/kirjasto/yhteys1.htm . Helsingissä näitä ynnä muita vanhoja lehtiä voi käydä lukemassa Pääkirjastossa Pasilassa.
Tässä muutamia vanhenemista tai eläköitymistä käsittelevää kirjaa. Kirjat ovat myös melko tuoreita, joten ne ovat toivon mukaan lahjaksi ostettavissa. Kirjastosta ne ainakin saa lainaan. Ne käsittelevät aihettaan eri tavoin, mutta ilman synkistelyä.
- Hannu Mäkelä, Syksy Venetsiassa
- Jukka Behm, Viallinen valkaisuvoide
- Timo Mäkelä, Singin´ in the rain
- Panu Rajala, Ilonhilaaja
- Catharina Ingelman-Sundberg, Ryöstön hetki kullan kallis tai Ain laulain ryöstös tee
- Tero Järvinen, Pitkät kalsarit
Elokuvista kiinnostavia voisivat olla esim. John Maddenin ohjaama The Best exotic Marigold hotel, Julie Garrasin Late Bloomers tai Dustin Hoffmanin Kvartetti.
Aika moni lapsi oppii lukemaan jo ennen kouluun menoa. Luvut poikkeavat toisistaan hieman lähteen mukaan, mutta esimerkiksi Heikki Lyytisen ja Paula Lyytisen artikkelin (Mitä auttajan on hyvä tietää, kun lapsella on lukemisvaikeuksia?, Psykologian laitos, Jyväskylän yliopisto) mukaan nykyään yli kolmannes lapsista on oppinut peruslukutaidon ennen kouluun menoa:
http://www.lukimat.fi/lukeminen/kirjoituksia/suomenkieliset-artikkelit/lukivaikeudet.pdf
Toisluokkalaisten lukutaidosta ei löytynyt tarkempia tietoja, mutta peda.net-sivuston mukaan "ensiluokkalaiset osaavat tavallisesti keväällä yhdistää äänteitä ja lukea sanoja. Toisen lukuvuoden loppuun mennessä lapset yleensä lukevat sanoja tarkasti ja lauseita sujuvasti."
https://peda....
Pyysin apua ruotsinkieliseltä lasten- ja nuorten kirjastonhoitajaltamme.
Hän suositteli Jessica Schiefauerin teoksia Pojkarna ja När hundarna kommer kirjoja https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SSchiefauer%2C%20Jessica%2C__Ff%3Afacetlanguages%3Aswe%3Aswe%3Aruotsi%3A%3A__Orightresult__X0?lang=fin&suite=cobalt
tai Sandra Bayerin Det handlar on dig https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sbeijer%20sandra__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Jos suomenruotsalainen kirjailija kelpaa, niin Julia Wickholmilta on tullut viime syksynä mahtava kirja Olivia för altid https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SWickholm%20julia__Orightresult__U?lang=fin
Jos haluat vertailla kirjojen tarinoita,...
Valitettavasti en löytänyt mainintaa sarjasta. Paperiaskarteluarkkeja on julkaistu esim. lehtien liitteenä.Pinterestistä löytyy runsaasti kuvia paperiaskartelusta. Hakusana "Paper toys 1970s". Pinterest vaatii kirjautumisen.Sarjasta voisi kysyä esim. Museo leikistä. info@museoleikki.fi
Christer Kihlmanin romaaanissa Kallis prinssi päähenkilön poika perusti Sveitsiin pankkitilin "Suomen vapauttamista varten". Heinrich Böll Suojaverkko kuvaa länsisaksalaisia terroristeja (aiheesta oli kiintoisia elokuvia Espoo Cinéssä vuosi sitten). Conrad: Anarkistit. John le Carré: Pieni rumpalityttö (Israelin tiedustelupalvelu soluttaa palestiinalaisjärjestön). Ja tietysti Dostojevski: Riivaajat.
Asiaa: Colin Wilson: The order of Assassins (kertoo mm. muslimilahkosta joka ristiretkeläisten aikana pyrki islamilaisen maailman valtiaaksi murhaamalla vastustajan johtajat, myös ns. selittämättömistä murhista a la Loppi). Tibor Szamuely: The Russian tradition (venäläisistä vallankumouksista, mm. Aleksanteri II:n murhan taustasta)
Aiheeseen liittyen löytyy Finlex-tietokannasta kaksi oikeutapausta KKO:sta https://www.finlex.fi/fi/oikeus/haku/?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=maankohoami*+lunastu*+vesij%C3%A4t*&submit=Hae+%E2%80%BA
ja kaksi KHO:sta https://www.finlex.fi/fi/oikeus/haku/?search[type]=pika&savedSearch=laki&search[pika]=maankohoami%2A%20lunastu%2A%20vesij%C3%A4t%2A&_offset=0&tab=kho
KKO:n päätöksissä viitataan Kiinteistönmuodostamislakiin 554/1995 https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950554
ja Maankäyttö- ja rakennuslakiin https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990132
Lisätietoja ympäristöministeriöstä, https://www.ym.fi/fi-FI/Ministerio/...
Kirjasampo tarjoaa listan Suomessa asuvista / Suomessa joskus asuneista saamelaiskirjailijoista. Listassa on mukana myös runoilijoita.
Saamelaiskirjailijat | Kirjasampo
Helmet-tietokannasta voi hakea runoja alkukielen mukaan. Silloin kannattaa valita Tarkennettu haku. Hakusanoiksi voi silloin yhdistää RUNOT ja VIRONKIELINEN KIRJALLISUU / SAAMENKIELINEN KIRJALLISUUS yms. Kun vielä valitsee kieleksi SUOMEN, saa hakutulokseksi tietysti kielestä suomen kieleen käännettyjä runoja. Haku on esitelty liitteenä olevassa linkissä. Ongelmana on se, että hakutulos kertoo vain alkukielen, se ei kerro siitä, missä henkilö on asunut. Hakutuloksessa voi olla siis mukana Ruotsissa tai Norjassa asuvien saamelaisrunoilijoiden teoksia....
