Katkelma on suomennettu seuraavasti: "Nuoruudessaan hänet oli pakotettu varovaisuuteen, vanhetessaan hän oppi romantisoimaan - luonnottoman alun luonnollinen seuraus."
Austen, Jane, ja Kristiina Kivivuori (suom.). Viisasteleva Sydän. [Uusi p.]. Helsinki: WSOY, 2013. s. 39
Valitettavasti emme ole löyneet elämänkertatietoja Kiki Thorpesta. Samasta kirjailijasta on esitetty aiemminkin vastaanvanlaisia kysyksiä. Laitan tähän oheen linkit Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun aikaisempiin vastauksiin:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=8c3d…
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=8c3d…
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista löytyy jonkin verran aineistoa Lars Sonckista ja hänen tuotannostaan.
Tutustumisen arvoinen on ennen kaikkea teos: "Lars Sonck 1870-1956 : arkkitehti = architect" / [näyttelyryhmä = exhibition team: Paula Kivinen, Pekka Korvenmaa, Esa Piironen].Helsinki : [Suomen rakennustaiteen museo], 1981. Siinä esitellään ainakin joitakin kiinnostuksesi kohteena olevista rakennuksista.
Myös Riitta Wäreen kirjassa "Rakennettu suomalaisuus : nationalismi viime vuosisadan vaihteen arkkitehtuurissa ja sitä koskevissa kirjoituksissa", 1991, on lukuisia viittauksia Lars Sonckiin.
Teosten sijainnin ja saatavuuden voit selvittää osoitteesta http://www.helmet.fi .
Suosittelisin kuitenkin, että ottaisit yhteyttä Suomen...
Kyllä yliopiston kirjaston tieto pitää paikkansa. Yleisissä kirjastoissa asiakkaan pyynnöstä tilataan hänen käyttöönsä toisesta kirjastosta sellaista aineistoa, jota ei ole omassa kirjastossa. Mikäli asiakkaan pyytämää teosta ei löydy Suomesta, kaukopalvelu tilaa teoksen sieltä mistä sen nopeimmin tavottaa.
Kaukopalvelu on kirjastojen ja tietopalveluyksiköiden välistä lainaus- ja jäljennepalvelutoimintaa. Kun kerrot lähikirjastossasi minkä teoksen käyttöösi tarvitset, voit jättää loput meidän huoleksemme. Pyytämäsi teos laitataan sieltä mistä se voidaan tavoittaa, tässä tapauksessa mahdollisesti Venäjän kirjastosta.
Kaukopalvelu on maksullista toimintaa, esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjastossa Pohjoismaiden ulkopuolelta tilattu laina...
Tässä joitakin HelMet -kirjastoista löytyviä kasvisruokavaliota ja sen terveysvaikutuksia käsitteleviä kirjoja:
Erlansson, Charlotte, Ruoka joka vahvistaa terveyttäsi, Kustannus-Mäkelä, 2012.
Heinonen, Paula, Satumaista voimaa arkeen: uutta puhtia jaksamiseen, Gummerus, 2004.
Lehtonen, Ulla; Syö itsesi terveeksi, Loki-Kirjat, 2007.
Lehtonen, Ulla, Opettelisinko kasvissyöjäksi, Otava, 1982.
Kasvissyöntiä aloittelijoille: tietoa terveellisemmästä ruokavaliosta, uudet neljä ruokaryhmää, herkullisia vähärasvaisia kolesterolittomia reseptejä, Vegaaniliitto, 2000.
Ravitsemustieto, osaksi ammattitaitoa, WSOY, 2008.
Sundqvist, Inga-Britta, Elämäniloa ja terveyttä kasvisruoasta, Valitut palat, 1994.
Teosten saatavuuden ja lisää aineistoa löydät...
Kaikissa Helsingin kaupunginkirjaston palvelupisteissä on Microsoft Word, joten siinä muodossa voi kirjastossa tallentaa.
Muuntamisen onnistuminen riippuu siitä, missä muodossa muunnettava teksti on. Esimerkiksi rtf-tiedostot saa helposti muutettua Wordin omiksi tiedostomuodoiksi, mutta toisaalta esimerkiksi OpenOfficen omia tiedostomuotoja kirjaston asiakastietokoneet eivät pysty lukemaan. Pitäisi siis tietää ensiksi alkuperäinen tiedostomuoto, ennen kuin muuntamisesta voi sanoa varmasti mitään.
Kysymysmerkki on kysymysmuotoisen virkkeen päättävä välimerkki. Kielitoimiston ohjeiden mukaan kysymysmerkillä voi kuitenkin osoittaa kysyväksi muunkin kuin kysymysmuotoisen ilmauksen. Periaatteessa kysymysmerkki ei siis mainitsemassanne tapauksessa ole väärin.
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/kysymysmerkki/ohje/28
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=1676
Et voi saada omaa linkkiäsi osoittamaan haluamaasi kohtaan toisen tekemillä sivuilla, ellei sivulla satu olemaan valmiiksi ns. ankkureita sopivissa kohdissa. Voit tarkastella haluamasi sivun lähdekoodia, ja jos siellä on sopivassa kohdassa seuraavanlainen HTML-elementti eli ankkuri:
<a name="nimi">tekstikohta</a>, voit tehdä linkin tuohon kohtaan lisäämällä sivun osoitteen loppuun merkin # ja elementin lainausmerkeissä olevan nimen: .../jokusivu.html#nimi.
Katso tarkemmin sisäisistä linkeistä Jukka Korpelan WWW-julkaisemisen oppaasta:
http://www.hut.fi/home/jkorpela/webjulk/1.5.html#sislink
Ota kuvallinen henkilöllisyystodistus mukaan ja piipahda missä tahansa HelMet-kirjastossa, niin henkilötietosi korjataan rekisteriin ja tarvittaessa kortti vaihdetaan. Kortin vaihtaminen ei ole täysin välttämätöntä, mutta allekirjoituksen muuttumisen takia toki järkevää.
Kaikki rekisterimuutokset, joita ei voi tehdä itse verkossa (osoite, puhelinnumero, sähköposti, PIN-koodi), täytyy tietosuojasyistä tehdä kirjastossa.
Heikki Poroila
Emme valitettavasti onnistuneet löytämään teokselle tekijää tai nimeä.
Jos joku vastauksen lukija tunnistaa kuvissa olevan kirjan, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Tarkoittanet osoitteenmuutosta Helmet-kirjastojen asiakastietoihin. Kun sinulla on tunnusluku korttiisi, voit itse muuttaa osoitteesi ja muut yhteystietosi omissa tiedoissasi. Jos sinulla ei ole tunnuslukua, osoitteenmuutos ja muut muutokset asiakastietoihin pitää tehdä kirjastossa. Nimenmuutoksen voi tehdä ainoastaan kirjastossa.
Jos olet antanut meille sähköpostiosoitteesi, saat uuden tunnusluvun käyttämällä tunnusluvun palautustoimintoa:
Palauta tunnuslukusi
Jos meillä ei ole sähköpostiosoitettasi, sinun pitää käydä kirjastossa, jotta saat uuden tunnusluvun. Ota henkilötodistus mukaan.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__ongelma…
Hei,suora lainaus Helmet-kirjaston käyttösäännöistä: "Jos kadotat tai vahingoitat kirjaston omaisuutta, sinun on korvattava se. ...Kirjasto käyttää saataviensa perimiseen perintätoimistoa. Kirjastojärjestelmästä saatavat siirretään kunkin kaupunginkirjaston käyttämän perintätoimiston perittäväksi noin 60 vuorokauden kuluttua eräpäivästä. Perintä koskee 18 vuotta täyttäneen asiakkaan lainaamaa aineistoa. Lisätietoa perinnästä löydät käyttösääntöjen liitteestä." Kirjastomaksut* sen sijaan eivät mene perintään eli jos kadotat aineistoa ja olet sopinut kirjaston kanssa aineiston tilanteen ja korvaamisesta, niin se summa lisätään tilisi maksuihin. Kirjastomaksut eivät ole laskuja, jotka lähtisivät perintätoimiston ratkaistavaksi.*...
Einsteinin suhteellisuusteorian mukaan valonnopeutta ei voi saavuttaa, jos kappaleella on massa. Meteorit yms. kappaleet liikkuvat paljon pienemmällä nopeudella kuin valon nopeus. Maapallolle tulevilla meteoreilla ei ole mitään tekemistä alkuräjähdyksen kanssa (paitsi tietenkin siinä mielessä, että kaikki aine ja energia sai silloin fysiikan käsityksen mukaan alkunsa). Meteorit eivät tule samasta suunnasta ja muiden taivaankappaleiden painovoima vaikuttaa niiden liikkeisiin.
Lisää tietoa asiasta saat tähtitieteen kirjallisuudesta. Esimerkiksi Markus Hotakaisen Tähtitaivas-teos sisältää tietoa meteoreista ja meteoriiteista.
Allaolevalla CD levyllä löytyy kappale nimeltään "Sydän harharetkellä".
Valitettavasti kyseistä CD levyä ei löydy Kirkkonummen kirjaston kokoelmasta, mutta voimme kaukolainata sen tänne jostain muualta. kaukolainan hinta on 4 €. Ilmoitathan jos haluat että kaukolainaamme sen.
Nuottia en ole onnistunut löytämään.
AINEISTOLAJI CD-levy ID 772482
PÄÄTEKIJÄ TUOMI, Veikko (esitt.)
NIMEKE Rantalavan laulu [Äänite]
JULKAISUKIELI suomi
JULKAISUTIEDOT Tampere : Salix, p2006
ULKOASU 1 CD-äänilevy
TUOTETUNNUS FINOCD-107
HUOMAUTUKSET Levytykset vuosilta 1949-1954
Esitys: Veikko Tuomi (voc) ja useita eri orkestereita
ASIASANAT viihdemusiikki : Suomi : 1940-luku : 1950-luku
iskelmät : Suomi : 1940-luku : 1950-luku
Kysymyksessänne oli vain henkilön nimi. Ymmärsin sen niin että haluatte tietoja tämän nimisestä henkilöstä. Googlen hakupalvelun kautta http://www.google.fi/ voitte hakea kirjoittamalla henkilön nimen hakuruutuun. Tuloksena on kolme linkkiä amerikkalaisiin henkilöhakupalveluihin.
Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form1 ammattiyhdistysten jäsenlehtiä voi etsiä asiasanalla "ammattiyhdistyslehdet" tai kustantajan nimellä esim."Metallityöväen liitto". Näitä lehtiä varastoidaan yleensä aika lyhyen ajan, esim. Metallityöväen liiton julkaisemaa Ahjoa http://www.metalliliitto.fi/metaalku.htm varastoidaan vain 2 vuotta. Sinun kannattaa mennä Turun yliopiston kirjastoon, jossa kyseistä lehteä on varastona 1949 alkaen http://volter.csc.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?PAGE=sbSearch&SEQ=2002020417…
Ammattiyhdistyslehtiä löytyy myös julkaisusta Ilmoitushinnat 2001: printtimedian perushakemisto, jossa on oma osuutensa ammatti-, harraste- ja järjestölehdille.
Voit saada ilmoituksen saapuneesta varauksesta joko kirjeenä tai sähköpostiviestinä. Oletko tarkistanut, onko sähköpostiosoitteesi oikein kirjaston yhteystiedoissasi ja olet valinnut sähköpostin ilmoitustavaksi? Voit tarkistaa tiedot kirjautumalla HelMet.fi-sivuihin omiin tietoihin tai pyytää kirjastosta henkilökuntaa tarkistamaan tietosi. Jos sähköpostiosoitteesi ja ilmoitustapasi on oikein, tarkista sähköpostisi roskapostitiedot, sillä ilmoitukset ovat voineet mennä roskapostiin.
Voit valita saapumisilmoituksen myös tekstiviestinä, mutta tämä palvelu maksaa 0.25 euroa yhdeltä ilmoitukselta ja sinun täytyy pyytää tekstiviestinä palvelua. Lisäohjeet: http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMettekstivies…
Harri Heinon teoksesta Mihin Suomi tänään uskoo löytyy lyhyesti
Summit Lighthousesta ja sen vaikutuksesta Suomessa. Tietoja löytyy kuitenkin lähinnä
nettisivuilta (esim. http://www.kolumbus.fi/summit.lighthouse/esitteemme.htm),
joista saa myös yhteystietoja Suomen Nuoriin Mystikoihin ja linkkejä
muualle maailmaan. Lisätietoja voi myöskin kysyä Kirkon tutkimuskeskuksesta
(p. 03-2190111). Suomen ev.lut. seurakunnan kotisivuilta (http://www.evl.fi/)
on mahdollisuus kysyä uususkonnoista myös sähköpostitse.
