Helsingin kaupunginkirjaston tämän vuoden (2017) kuukausitilastojen mukaan Kontulan kirjastosta lainataan kuukaudessa noin 20 000 kirjaa tai muuta lainaa. Kirjasto on avoinna kuukaudessa noin 26 päivänä. Lainoja kertyy siis keskimäärin 769 päivässä. Kirjoja lainoista on lähes 80 prosenttia.
Mikäli haluat tilata Vaski-kirjaston materiaalia muuhun kirjastoon Suomessa, sinun täytyy mennä omaan kirjastoosi ja tehdä siellä kaukopalvelupyyntö. Tilaavan kaukopalvelun hinta esim. Hyvinkäällä on 7 €. https://www.hyvinkaa.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjasto/kirjaston-palvelut/kaukopalvelu/
Vaski-kirjastot eivät veloita maksuja toisilta yleisiltä kirjastoilta. Omilta asiakkailtamme veloitamme 4 € + mahdolliset lähettävän kirjaston kulut, kun tilaamme jotakin materiaalia muusta kirjastosta Vaski-kirjastoon.
Sinikka ja Tiina Nopolasta sekä heidän teoksistaan löytyy tietoa esimerkiksi heidän omilta verkkosivuiltaan sekä kustantajan, Tammen, sivuilta. Sieltä löytyvät myös yhteystiedot.
Sinikka Nopolan sivut:
http://www.sinikkanopola.com/
https://www.tammi.fi/kirjailija/sinikka-nopola
Tiina Nopolan sivut:
https://www.tammi.fi/kirjailija/tiina-nopola
http://www.tiinanopola.com/
Tärkeimpiä teoksia on hankalaa määritellä, mutta jos sillä tarkoitetaan tunnetuimpia teoksia, niin tällöin voisi sanoa Risto Räppääjä -kirjat. Ne varmasti tulisivat monille ensimmäiseksi mieleen. Sinikka Nopola ja Tiina Nopola ovat kuitenkin kirjoittaneet myös muita teoksia. Heidän kaikki teoksensa on listattu kummankin omille nettisivuille.
Telliko kertoo sivustollaan, että se käyttää datalähteenään mm. Google Books sivustoa. Kävisiköhän silloin myös Google kirjat sivusto?
https://tellico-project.org/data-sources/
Docs.kde.org Ohjaa sivustollaan muokkaamaan Tellicoa näin: https://docs.kde.org/trunk5/en/extragear-office/tellico/data-sources-options.html
Jos nuo ohjeet eivät päde, voisi asiaa tutkailla vielä Tellicon käyttöaoppaasta: https://docs.kde.org/trunk5/en/extragear-office/tellico/index.html
Klikkaa Helmet-sivulla hae aineistoa ja sen jälkeen tarkennettu haku.
Kirjoita ensimmäiseen hakulaatikkoon * (=kaikki mahdollinen), Rajaa sitten haku kirjoihin, lasten kokoelmaan ja persian kieleen. Linkki hakutulokseen
Voit tilata kirjoja maksutta lähikirjastoosi.
Voit myös kysyä, saisitko käyttää kirjastossa Lukulumo tablettia. Siitä pitäisi myös löytyä farsinkielisiä ääneen luettuja kirjoja. Linkki Helmet lukulumo
Aina kannattaa myös kysäistä apua henkilökunnalta, jos he ovat paikalla.
Teos voidaan tilata Helmet-kirjastojen kautta kaukolainaan, mikäli sitä ei ole saatavissa jostakin pääkaupunkiseudun tieteellisestä kirjastosta tai erikoiskirjastosta.Voit tehdä kaukopalvelupyynnön kaukopalvelulomakkeella tai kirjastossa. Pyyntö edellyttää, että Helmet-korttisi on voimassa ja sinulla on lainausoikeus.Kaukopalvelu on maksullista, tarkemmat tiedot ks. Kaukopalvelumaksut.Lisää kaukopalvelusta voit lukea alla olevasta linkistä.https://helmet.finna.fi/Content/kaukopalvelu
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun laaja vastaajajoukko ei valitettavasti ole tunnistanut satua. Palaamme asiaan, jos oikea satu löytyy myöhemmin. Tai ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen?
Jouko Turkka toimi vuosina 1975–1981 Helsingin kaupunginteatterin apulaisjohtajana ja ohjaajana. Paavo Liski toimi Helsingin kaupunginteatterin johtajana vuosina 1975-1982.Lähteet:Microsoft Word - HKT JOHTOA 2017Helsingin kaupunginteatteri – WikipediaJouko Turkka – WikipediaPaavo Liski – Wikipedia
Suomenkielinen arvostelu Ajan lapsi –teoksesta löytyy Ydin-lehdestä:
Drufva, Juha: Kaksi kuvaa totalitarismista. Ydin 1989 : 8, s. 34-35
Myös Ulkomaisia nykykertojia 2 – teoksessa (Kirjastopalvelu, 1998) on kerrottu McEwanista ja Ajan lapsesta.
Internetistä ei löytynyt suomenkielisiä artikkeleita tai arvosteluja kirjasta. Sen sijaan jos hakee kirjan alkuperäisellä nimellä (The child in time) tietoa löytyy runsaastikin.
Löytyi ainakin
Spier, Peter
Joonan kirja. Karas-sana, 1989.
Marsh, T. F.
Fantastinen valas : kertomus myötätunnosta / kirjoittanut ja kuvittanut T. F. Marsh ; suomentanut Sanna Myllärinen.
Uusi tie, 2002.
Joona ja valas : Raamattua 3-ulotteisesti.
[Sley-kirjat], 2002.
Harrast, Tracy.
Joona ja meripeto. Aika, 2001.
Moroney, Tracey.
Valaan vatsassa : kertomus Joonasta
SLEY-kirjat, 1999.
Davidson, Alice Joyce.
Joona & suuri kala
Päivä, 1999.
Joona ja suuri kala / [ruotsinkielisestä versiosta suomentanut Tero Kuosmanen]
Helsinki Media, 1999.
Tarkistakaa saatavuustiedot HelMet kirjastojen aineistoluettelosta http://www.helmet.fi
Aihehaussa hakua voi rajata toisella asiasanalla valitsemalla ensimmäisen hakutuloksen jälkeen "rajaa/järjestä hakua" ja valitsemalla nuolella "sana teoksen nimessä" -alta vaihtoehto "asiasana". Koska asiasanaa "tietokirjallisuus" ei kuitenkaan käytetä, tällä hakutavalla voi etsiä vain tietystä aiheesta kaunokirjallisuudessa.
Rajaus tietokirjallisuuteen onnistuu käytettäessä sanahakua. Hakuun kirjoitetaan haluttu aihe tai aiheet ja "and not kaunokirjallisuus".
Väestörekisterin nimipalvelusta
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/ selviää, että Anseliina nimi on annettu Suomessa 8 kahdeksalle tytölle, vuonna 2007 vasta kerran.
Tästä palvelusta ei ikävä kyllä saa nimen alkuperää selville eikä nimeä löydy kirjastomme lukuisista nimikirjoistakaan.
Itse tulkitsisin nimen muunnokseksi nimestä Angelina. En kuitenkaan löytänyt hyllyissä olleista nimikirjoista todistetta päättelylleni. Angelina/Angeliina nimien alkuperä tulee kreikan sanasta angelos, joka tarkoittaa sanansaattajaa, viestintuojaa, enkeliä. Nimestä on lukuisia muunnoksia eri kielialueilla ja maissa; Angelinan venäjänkielinen muunnos on esimerkiksi Anzhelina.
Anselina löytyy mm. katolilaisesta nimiluettelosta (http://www.catholicity.com/names/...
Voisiko muistamasi olla kansainvälinen formaattisarja Gladiaattorit? Sen Suomen versiota esitettiin MTV3-kanavalla vuosina 1993–1994:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Gladiaattorit
Se voisi olla myös minisarja Anno Domini, jonka ensimmäinen osa esitettiin Suomessa 1985:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Anno_Domini_(minisarja)
Kummankaan sarjan kuvailu ei tosin täysin vastaa muuistikuviasi.
Kirjastojen yhteistietokanta Melindasta löytyivät seuraavat viitteet :
Translating and interpreting conflict / edited by Myriam Salama-Carr.
Salama-Carr, Myriam. Amsterdam : Rodopi, 2007.
Translation and conflict : a narrative account / Mona Baker.
Baker, Mona. New York ; London : Routledge, 2006.
http://finna.fi
Helmetistä seuraava asiaa sivuava viite :
The translator : a tribesman's memoir of Darfur / Daoud Hari as told to Dennis Michael Burke and Megan M. McKenna. Random House, cop. 2008
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1867824__Stulkit__Ff%3Afac…
Nettilinkkejä :
http://www.doria.fi/handle/10024/97901
https://hal-confremo.archives-ouvertes.fr/hal-00599599
http://aiic.net/page/3853/aiic-red-t-and-fit-introduce-the-first-...
Offenbach sijoittuu romantiikan aikaan. Hänen elinvuotensa ovat 1819-1880. Tarkempaa tietoa musiikin tyylikausista kannattaa tulla katsomaan kirjastoon alan teoksista. Esim. Pogue: Klassinen musiikki for dummies tai Otavan iso musiikkitietosanakirja.
Tekijänoikeuslain mukaan julkistetuista teoksista saa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa. Sitaatilla tulee olla asiallinen yhteys teokseen, jossa sitaattia käytetään. Tähän tapaukseen voi soveltaa tuota lainkohtaa. Sinun ei tarvitse kysyä lupaa Riistavesi-seuralta, jonka julkaisussa kuva on, mutta sinun on mainittava lähde ja kuvan ottaja/omistaja. Esim.: Kuva: Riistavesi-seura, Riistaveden Museopihan virtuaaliopas. Myös internet-sivun osoitteen voi laittaa vaikka sulkuihin.
Tässä muutama klassikkoteos eri aikakausilta:
Richard Adams: Ruohometsän kansa
Elsa Beskowin kuvakirjat
Charlotte Brontë: Kotiopettajattaren romaani
Lewis Carroll: Liisan seikkailut Ihmemaassa
Roald Dahl, Matilda
Grimmin sadut
Hanhiemon satuaarre
Heinrich Hoffmann: Jörö-Jukka
Astrid Lindgren: Veljeni Leijonamieli
L.M. Montgomeryn Anna- ja Runotyttö-sarjat
Odysseia lapsille (Arto Kivimäki)
Robert Louis Stevenson: Aarresaari
Tuhannen ja yhden yön tarinat
Jules Verne: Matka maan keskipisteeseen / Sukelluslaivalla maailman ympäri
Yrjö Jylhän teoksia on kustantanut pääasiassa Otava. Teidän kannattaa ottaa yhteyttä kustantamoon, jonka kautta tekijänoikeusasia varmasti selviää.
https://otava.fi/kustantamo/
Second Hand Songs -sivusto listaa 237 levytettyä versiota Stingin sävellyksestä "Fields of Gold". Sen mukaan kappale on alkuperäisen englannin lisäksi levytetty suomeksi, ruotsiksi, norjaksi, saksaksi, hollanniksi, italiaksi ja korsikaksi. Luultavasti laulu on käännetty muillekin kielille, mutta versioita ei välttämättä ole levytetty tai julkaistu virallisesti.
