Hei!
Nurmijärven kirjastosta löytyi vuodelta 1993 oleva painos, jonka alusta löytyvät esipuheet vuosien 1976 ja 1989 laitoksiin. Vuoden 1976 laitoksen esipuheessa on kyseinen lause ja se on suomennettu seuraavasti: Olemme eloonjäämiskoneita, geeneinä tunnettujen itsekkäiden molekyylien säilyttämiseen sokeasti ohjelmoituja robotteja.
Kyseessä taitaa olla sananalasku eikä kokonainen runo.
Lause löytyy Risto Rekolan kokoamasta omakustanteesta Kuu on nuarten miästen aurinko: 36 500 suomenkielistä sananlaskua. Books.google.fi
Lähdeluettelon mukaan sitaatti löytyy teoksesta Suuuri sitaattisanakirja, jonka on toimittanut Jarkko Laine.
En saanut teosta käsiini tarkempaa tarkastusta varten.
Etsin Finna.fi:stä kyseisiä säkeitä, mutta sieltä ei valitettavasti löytynyt vihjettä runon kirjoittajasta. Netissä olevista runotietokannoistakaan ei ollut apua, sillä niitä ei ilmeisesti enää päivitetä. Jaoin kysymyksesi kollegoilleni. Tai tunnistaisiko joku palvelun lukijoista kyseisen runon?
Mustesuihkutulostinta ei löytynyt Helmet-kirjastojen palveluvalikosta eikä tilavarausjärjestelmästä (Varaamo), joten valitettavasti sellaista ei ole missään pääkaupunkiseudun kirjastossa käytössä.
Silmä-sarjaan kuuluvista kirjoista en onnistunut löytämään listausta, mutta muutamia sarjan kirjoja on luettavissa Kansalliskirjastossa. Niitä saa vain lukusali-lainaan. Kirjoja voi tietysti yrittää etsiä myös antikvariaateista."Silmäsarja" | Hakutulokset | Finna.fi
Voisiko kirja olla Kress, Adrienne: Kätketty ovi (2018, Löytöretkeilijät -sarjan ensimmäinen osa)?
Tässä kirjassa:
”sarjan päähenkilö on 12-vuotias akateemisen perheen Sebastian apulaisenaan 11-vuotias orpo ja yksinäinen Evie-tyttö. Sebastian joutuu tapahtumien pyörteisiin keskellä kotikaupunkiaan. Vauhdikas juoni vie kaksikon mm. kaupungin yliopistolle ja eläintarhaan mutta keskeisenä tapahtumapaikkana on Löytöretkeilijöiden seuran toimisto. Talo muodostuu aikamoiseksi huvipuiston ja pakohuonepelin risteymäksi. Talosta löytyy lasilattia, köysitikkaita, kasvi- ja eläinkokoelmia, teknisiä vempeleitä, kerroksesta toiseen vievä liukumäki, omituisia koulutettuja eläimiä, salaovia ja keskellä taloa kasvava suuri puu. ...
Hei,
"Alone together" on alunperin musikaalista "Flying colors" (1932) ja siitä on vuosien saatossa muodostunut jazz standardi. Suomenkielisin sanoin esitettyä versiota laulusta ei ole julkaistu. Riikka Keräsen albumilla "A vision of a garden" (2022) tuo kappale on, mutta sekin on alkukielellä, eli englanniksi.
Shoot the moon tarkoittaa verkon sanakirjojen mukaan sitä, että yrittää tavoittaa jotain, jolla saa suurimman mahdollisen menestyksen. Understanding Shoot the moon A Guide to English idioms -videossa kerrotaan, että sanonta olisi saanut alkunsa korttipelistä, jossa shoot the moon olisi tarkoittanut sitä, että otetaan riski ja tähdätään parhaaseen mahdolliseen tulokseen, https://www.youtube.com/watch?v=1EPkwKzS0doSanakirjoista löytyy muoto shoot for the moon, joka tarkoittaa myös sitä, että pyrkii siihen, mitä eniten toivoo ja pyytää sitä, mitä eniten haluaa, SHOOT FOR THE MOON | English meaning - Cambridge Dictionary. Englanti-suomi idiomisanakirjassa on esimerkki Shoot for the moon and ask them to pay your bills ja se on käännetty Pyydä...
Valitettavasti suomenkielisiä sivuja, joissa olisi Picassosta paljon tietoa ei taida löytyä.
Aiheenmukaisia suomenkielisiä hakemistoja on esim. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupaloissa http://www.makupalat.fi/ ja Kirjastot.fi:n Linkkikirjasto http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto . Molemmissa voi hakea nimellä Picasso Pablo.
Helsingin Sanomien julkaisema sivusto Picasso-näyttelystä Helsingissä tarjoaa tietoa Picassosta suomeksi,
http://kampanjat.hs.fi/picasso
Pääasiallisesti nettisivut ovat englanniksi tai useimmat ranskaksi,
http://www.picasso.fr/us/picasso_page_index.php
http://picasso.shsu.edu/
Suomenkielistä kirjallisuutta kyllä on. Lyhyt Picasson elämäkerta on esim. seuraavissa
- Picasso, Pablo: Pablo Picasso,1979
- Maailman...
Tekijänoikeuslakiin on tosiaankin tullut muutos (muutos astunut voimaan 1.1.2007), jonka mukaan teoksen tekijällä on oikeus korvaukseen teostensa kappaleiden lainaamisesta. Korvaus maksetaan tekijöitä edustavien järjestön välityksellä. Lain uuden pykälän löydät täältä:
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2006/20061228
Saksankielisiä kutsukortin malleja löytyy teoksista
Yritysvierailut 5 kielellä
Normann, Reinhard: Der treffende Brief
Hartley, Paul: German business correspondence (s.63)
Suomenkielisiä löytyy ainakin teoksesta
Kylänpää: liike-elän kirjallinen viestintä.
Suomen- ja saksankielisiä kutsukorttien malleja on myös
Teoksessa Lassila, Sirkka: Uusi käytöksen kultainen kirja (ss. 261-267)
Helsingissä Kaupunkiverstaalla on käytettävissä Adoben Creative Cloud -ohjelmisto.
Lähde: www.kaupunkiverstas.fi/laitteet
Espoossa Entressen kirjaston mediatyöasemilla on Adobe Production Premium Creative Suite 6, mutta Espoosta ei löydy esim. Illustrator tai Lightroom ohjelmia.
Tämä laulu löytyy cd-levyltä Perinteiset joululaulut 1912-1954 (Artie Music, 2004). Levyn tekstilipukkeessa on tietoa laulun tekijöistä. Sen on säveltänyt H. Osmo eli Hannes Konno ja sanoittanut Dagmar Parmas.
Lopputyösi aihe muurahaishappomarkkinat USA:ssa ja Kanadassa on niin spesiaali, että on parasta tutustua tieteellisten kirjastojen ja Kemiran käytössä oleviin tietokantoihin. Oulun yliopiston kirjaston http://www.kirjasto.oulu.fi/ sivuilla on esitelty heidän käytössään olevat tietokannat sekä yleisesti että oppialoittain, kuten prosesstitekniikka ja kemia. Lisäksi sivulla on tietoa mm. elektronisista julkaisuista.
Internetistä löytyi altavistan kautta seuraava tietokanta: http://strategis.ic.gc.ca/sc_ecnmy/engdoc/homepage.html , josta löytyy teollisuustilastoja Kanadasta ja USA:sta.
'Elävän kuvan sanasto' kutsuu tekniikkaa jaetun kuvan tekniikaksi.
Määrittely: (multiple image, split image, split screen). "1960-luvulla yleistynyt tapa yhdistää useita kuvaotoksia samaan kuvaan, kuva-alaa jaotellaan eri kokoisilla, usein vaihtelevilla osakuvilla."
Idea on sama vaikka jaetun kuvan tekniikassa käytetyt välineet vaihtuvat.
Lähde: Juntunen, Max
Elävän kuvan sanasto : elokuva-, televisio- ja videoalan keskeiset termit ja käsitteet
Helsinki : Edita, 1997
Näillä tiedoilla vaikuttaisi, että kyse on tanskalaisen taidemaalarin Carl Wentorfin (1863–1914) teoksesta otetusta valokuvasta tehdystä painokuvasta, jonka on julkaissut tanskalainen kustantaja Alex Vincent's Kunstforlag. Kyseinen taidekustantaja julkaisi taideteosten kuvia muun muassa postikortteina. Kustantaja Alex Vincent (1861-1916) perusti yrityksensä Kööpenhaminassa 1890. Yrityksen toiminta jatkui ainakin 1950-luvulle asti.
Tanskan kuninkaallisen kirjaston digitaalisissa kokoelmissa on kuvia useista Wentorfin teoksista, mutta ei valitettavasti juuri kyseisestä taulusta.
Lähteet:
Carl Wentorf Kunstindeks Danmark –sivustolla.
Alex Vincent's Kunstforlag Pia & Per Sørensenin kotisivulla.
Käytettävissä olevista lähteistä ei tietoa löytynyt.
Caselius-suku - Caselius-släkten on kuitenkin perustettu 1988. Sukuneuvoston tuolloisia jäseniä löytyy sivulta
http://www.genealogia.fi/genos/29/29_54b.htm
Helsingin yliopiston kirjastot Helka tietokannasta löytyy seuraava teos:
Kirjavia kertomuksia Caselius- ja Lagermarck-suvuista / Aarno Tertti, saatavuus Museoviraston kirjasto, ei kotilainaan.
https://finna.fi
Kaksi kirjaa näistä kuninkaallisista on jo ilmestynytkin, joissa häitäkin käsitellään. Kumpaakaan ei ainakaan vielä ole suomennettu:
Invitation to the Royal Wedding : a celebration of the engagement of Hrh Prince William of Wales to Miss Catherine Middleton / Ian Lloyd (2011)
William & Kate : a royal love story (2011)
Kirjat voi lainata Helmet-kirjastoista:
http://helmet.fi/
DVD:tä ei kirjastoissa ainakaan toistaiseksi ole.
Kodin uusi lääkärikirja (Valitut palat,2006, ISBN 9515846676)sivulla 821 sanotaan, että raskauden kestoaika eli gestaatioikä lasketaan perinteisesti viimeisten kuukautisten alkamispäivästä lukien. Tosiasiassa raskaus alkaa hedelmöitymisestä, joka tapahtuu 28 vuorokauden pituisessa kuukautiskierrossa 14 vuorokauden kuluttua kuukautisten alkamisesta eli 14 päivää ennen odotettavissa olevien kuukautisten tuloa. Hedelmöitymishetkeä on ilman laboratoriokokeita vaikea määrittää, kun taas viimeisten kuukautisten alkamispäivä on yleensä tiedossa.
Synnytyksen laskettu aika on 280 päivää (40 viikkoa) viimeisten kuukautisten alkamispäivästä lukien.
Kaks'plus -lehden nettisivustollakin sanotaan, että "laskettu aika voidaan määrittää viimeisten...
