Suomen tilastollisen vuosikirja listaa kuolleet kuolemansyyn mukaan. Listaus ei ole yleisyysjärjestyksessä, vaan tautiluokituksen nimikkeistön mukainen.
Tilastolliset vuosikirjat verkossa:
http://www.doria.fi/handle/10024/67152/browse?order=DESC&type=dateacces…
Markku Pölösen elokuva Onnen maa valmistui v. 1993. Samana vuonna elokuva palkittiin Risto Jarva -palkinnolla.
Onnen maa-videon esittelytekstissä kerrotaan sen olevan nostalginen komedia tangomusiikin kuumasta kesästä 60-luvun alussa. Elokuvassa "tuhlaajapoika" Tenho palaa kaupungista vanhempiensa kotitilalle tuttuun maalaismaisemaan. Kuuma romanssi eroottisen Virvan kanssa leimahtaa. Kesä hehkuu, tango soi...
Markku Pölönen kertoo haastattelussaan, että Onnen maa on yhä hänen henkilökohtaisin, omaelämäkerrallisin elokuva (voit lukea haastattelun osoitteesta
http://www.film-o-holic.com/haastattelut/haastattelussa_markku_polonen… ).
Löydät tietoa Markku Pölösestä ja Onnen maa -elokuvasta mm. teoksista Elävän kuvan vuosikirja 1994 sekä...
Kyseisen kirjan uusin painos (4. uudistettu painos, v. 2004) on lukusalissa luettavana Tikkurilan kirjastossa Vantaalla. Kaikki kotiin lainattavat kappaleet ovat tällä hetkellä lainassa. Jos sinulle käy 3. painos (v. 2001), niin sitä on saatavana muutamassa kirjastossa tällä hetkellä. Kirjojen saatavuuden näet Helmet-tietokannasta www.helmet.fi .
Vastaavanlaiseen kysymykseen on vastattu Kysy kirjastohoitajalta -palvelusta 5.5.2006. Löydät sen palvelun arkistosta hakusanoilla "vammaiset", "matkailu".
Samoilla asiasanoilla löytyy Turun kaupunginkirjaston Aino-tietokannasta englanninkielinen Nothing ventured: disabled people travel the world. (Harrap Columbus 1991). Se on tosin matkaopas, mutta antaa vinkkejä millaisiin asioihin pitäisi erityisryhmien kohdalla kiinnittää huomiota. Turusta löytyy myös aikaisemmassa vastauksessa oleva "Kotona ja reisussa".
MEK. Matkailunedistämiskeskuksella on kirjasto, josta löydät tietoa MEKin kotisivuilta www.mek.fi
Etsimääsi teosta Ronnie Lessem: Management development through cultural diversity ei ole saatavissa Helmet-kirjastoista. Ainoastaan kirjan luettelointitiedot näkyvät Helmet-tietokannassa.Tarkistin kirjan saatavuuden myös muista Suomen yleisistä kirjastosta sekä yliopistokirjastoista. Tarkistuksen voi tehdä mm. Frank-monihaulla (http://monihaku.kirjastot.fi/ .
Näyttää siltä, että kirjaa ei ole enää saatavissa Suomesta. Sen sijaan se löytyy sähköisessä muodossa Google Book Search-hakemistosta. Suora osoite Googlen kirjahakuun on http://books.google.com/bkshp?hl=en&tab=wp
tai http://www.google.com ja sivun ylälaidassa olevasta pudotusvalikosta 'moore' ja sieltä 'books'. Voit hakea samanaiheisia kirjoja Googlen kirjahausta mm. hakusanoilla...
Cajanderin suomentamaa Macbethia löytyy vielä ainakin Naantalin ja Turun kaupunginkirjaston varastoista, luettelokortin mukaan myös mainitsemaltasi vuodelta. Varastokirjoihin voi tehdä varauksia Vaski-aineistotietokannan kautta.
Kirjaa on hyllyssä joidenkin Satakirjastojen kokoelmissa. Voit tehdä kirjasta seutuvarauksen. Tietoa ja ohjeita löydät täältä:
http://www.satakirjastot.fi/
Hei!
Englanniksi, ruotsiksi ja venäjäksi on jo, pyritään tekemään tulevaisuudessa useammillakin kielillä. Tässä linkki:
http://kirjasto.vantaa.fi/lukudiplomi/DiplomiNaytto.php
Kirjastojen luettelointiohjelmat ovat maksullisia, joten eivät ehkä tule kysymykseen sinun kohdallasi. Library Thing -palvelun kautta on mahdollista maksutta luetteloida pienehköjä kokoelmia. Alla linkki sivustoon ja sivustoa käsittelevään blogiin:
https://fi.librarything.com/
http://blogs.uta.fi/kirjasto/2014/09/25/librarything-on-palvelu-kotikir…
Luetteloinnin voi tehdä myös Excel-tiedostona. Alla tietoa Excel-luetteloinnista Sakasti-sivustolta, joka on palvelu Suomen evankelis-luterilaisen kirkon työntekijöille ja toimijoille. Sivustolta löytyy myös linkki Marjaana Saapungin opinnäytetyöhön (Tervolan seurakunnan kirjojen luettelointi):
http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/sp?open&cid=Content23907C
http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/...
Vuonna 1916 syntynyt kymenlaaksolainen kirjaileva rautakoura Väinö Salmi on eri henkilö kuin samanniminen entinen punakaartilainen, joka on kirjoittanut teokset Olin punikki, Pakolaisena Itä-Karjalassa : 14 vuotta sosialismia rakentamassa ja Punaisen sirpin Karjala : suomalaisten kommunistien kohtaloita Neuvostoliitossa.
Olin punikki -kirjassa Salmi kirjoittaa: " -- siirryin jo 17-kesäisenä Helsinkiin, pari vuotta ennen ensimmäistä maailmansotaa", joten hän on syntynyt vuoden 1895 paikkeilla.
Väinö Salmi -- Kymenlaakson kirjailijat
Turussa on vanhemmissa kirjastokorteissa todellakin 853-alkuinen numero. Tämä numero on kuntakoodi http://www02.oph.fi/asiakkaat/rahoitus/perus01k/forms/kuntalista_help1.html A tarkoittaa yksinkertaisesti asiakasta. Jotkut muutkin kaupungin/kunnankirjastot käyttävät A-kirjainta, mutta eivät suinkaan kaikki. Vaski-kirjastokimpan uudet kortit ovat VASKI-alkuisia. Alussa oleva kuntakoodi tai kirjastokimpan koodi varmistavat sen, että kahta samanlaista ei pitäisi Suomesta löytyä.
Voisikohan kyseessä olla Tuija Lehtisen teos Ihan pihalla? Samaa kirjaa on kyselty meiltä nimittäin aikaisemminkin:
https://www.kirjastot.fi/kysy/luin-vajaa-kymmenen-vuotta-sitten?languag…
Teoksen saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-aineistotietokannasta: https://www.helmet.fi/fi-FI
En löytänyt runoa Jevtusenkon runokokoelmista.
Runoa on kuitenkin esittänyt esimerkiksi Koiton laulu-kuoro. Kuoron 1976 ilmestyneeltä levyltä Koiton laulu kappale löytyy. Levyn saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta osoitteesta http://www.helmet.fi.
Sanoilla "Vaahdoten pauhaa virta suuri" alkava kansanlaulu tunnetaan nimellä Räiskyvä Dnjepr tai Räiskyvä Dnjepr-joki, tai pelkkä Dnepr.
Pekka Mirola on sovittanut kappaleen mieskuorolle, sovitus löytyy nuottijulkaisusta "Kolme venäläistä kansanlaulua" (Fazer, 1986). Helsingin liikennelaitoksen mieslaulajat on levyttänyt kappaleen levylle "50 laulun vuotta 1953-2003 / La strada".
Nimella Dnepr laulu löytyy ainakin näistä nuottijulkaisuista:
Musiikki. 7-9 : peruskoulun seitsemännen, kahdeksannen ja yhdeksännen luokan musiikkikirja (Otava, 1979)
Opistojen laulukirja (Fazer, 1968)
Laulun taika : nuorison ja varttuneen väen laulu- ja leikkikirja (Raittiuden ystävät, 1977)
Ongelma kuulostaa nyt hieman laajemmalta kuin vain Helmet-ongelmalta. Minulla ääkköset toimivat sekä tässä että Helmet haussa.Olisiko selaimen kieliasetus muuttunut englanniksi? Kirjastojen asiakaskoneilla se on melko tavallista.Peda.net neuvoo:"Katosivatko ääkköset, ja ö-kirjaimen tilalle tulee puolipiste? Olet ehkä vahingossa painanut yhtä aikaa näppäimiä Alt ja Shift. Ei hätää.Kun painat näppäimiä uudelleen, ääkköset palautuvat." Linkki sivustolleJos tästä ei ollut apua, voisitko lähettä palautetta https://helmet.finna.fi/Feedback/Home
Aivan kysymäsi nimistä kirjaa ei Alison Bechdeliltä löytynyt. Tarkoitatko kirjaa nimeltä The Indelible Alison Bechdel? Tämä kirja on ilmestynyt 1998 ja kertoo kirjailijasta ja hänen työstään. Suomalaisissa kirjastoissa sitä ei näytä olevan. Ainakin Akateemisen kirjakaupan kautta kirja on tilattavissa.
Kyseisessä asiassa kannattaisi ottaa yhteyttä Helsingin kaupungin Staran puutarhapalveluun, joka tekee myös puiden arvomäärityksiä. http://www.hel.fi/wps/portal/Rakentamispalvelu/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CON…
HelMet-haussa ei ole toimintoa, jolla voisi hakea aineistoa alkukielen mukaan.
Espanjaksi käännettyä suomalaista kaunokirjallisuutta löytyy helposti Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta (ks. linkki alla). Tietokannasta voi tehdä listan siis esimerkiksi etsimällä alkukielen ja käännöskielen mukaan.
Myös Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta löytyy espanjaksi käännetty suomalainen kaunokirjallisuus, mutta haku on hiukan monimutkaisempi. Listan saa tarkennetulla haulla. Tällöin pitää kuitenkin tietää suomalaisen kaunokirjallisuuden luokka (894.541) UDK-luokituksessa. Haussa valitaan hakurajoittimeksi UDK-luokka ja kielivalinnaksi valitaan espanja. Jos hakurajoittimeksi valitaan...
Periaatteessa elokuvatallenteen kansikuvan käyttämiseen tarvittaisiin lupa, mutta vallitseva käytäntö on pitkälle sellainen, että jos kyseessä on ns. laillinen PR-käyttö, kukaan ei erikseen vaivaudu eikä oikeudenhaltija pahastu.
Tapahtumajulisteessa tehdään alkuperäisestä kannesta kopio, joka ei kuulu sinänsä kirjastojen oikeuksiin. Mutta vaikka kyseessä on muodollisesti tekijänoikeusrikkomus, siihen tuskin kukaan puuttuu. Tilanne voisi olla toinen, jos kansikuvaa käytettäisiin esimerkiksi piraattikopioiden mainostamiseen.
Tekijänoikeuslainsäädäntö on ajalta, jolloin nettiä ei ollut edes mielikuvituksessa olemassa. Monet modernin maailman tiedotuskäytännöt edellyttävät lupia, joiden saaminen käytännössä on työlästä kaikille osapuolille....