Maistraatin sivuilla sukunimen vaihtamisesta kerrotaan näin:
Jokainen, jolla on Suomessa kotipaikka ja joka on merkitty täällä väestötietojärjestelmään, voi muuttaa Suomessa etu- ja sukunimensä.
Lisäksi ulkomailla asuvien Suomen kansalaisten osalta, joilla on kotipaikka muussa valtiossa kuin Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa, voidaan nimenmuutos tehdä myös Suomessa.
Nimenmuutoksiin liittyvissä asioissa ensimmäisen asteen nimiviranomaisina toimivat maistraatit.
Nykyinen nimilaki sallii nimen muutoksen sukunimiin seuraavasti:
◾Voit ottaa käyttöön ennen ensimmäistä avioliittoa käytössäsi olleen sukunimen, kaksiosaisen sukunimen tai luopua kaksiosaisen sukunimen käyttämisestä.
◾Voit ottaa aviopuolisosi sukunimen hänen suostumuksellaan...
Varsinaisen erillisen digitointiaseman, jolla voi digitoida myös Beta-nauhoja, löysin vain Pirkkalan pääkirjastosta. https://www.pirkkala.fi/palvelut/kirjasto/digitointi/# Toki voi olla, että niitä on muuallakin, mutta asiaa ei ole mainittu kirjaston nettisivuilla.
Jos on tallessa oma kamera ja sen johdot niin Beta-nauhojen digitointi onnistuu mm. Seinäjoella, Lappeenrannassa ja Jyväskylässä. Seinäjoella ainakin nauha pitää digitoida ensin dvd-levylle, sitä ei saa suoraan muistitikulle tai erilliselle kovalevylle.
https://kirjasto.seinajoki.fi/asiointi/digitointi/
https://www.lappeenranta.fi/fi/Palvelut/Kulttuuri-ja-liikunta/Kirjasto/Asioi-kirjastossa/Digipaja
https://www.musiikkikirjastot.fi/musiikkipalvelut/yleisten-...
Varmaankin pöydät ovat ajalta ennen nykyisiä ohuita näyttöjä ja läppäreitä.
Vuonna 2001 Tivi lehti uutisoi litteiden näyttöjen olevan yleistymässä, koska niiden hinnat olivat lähteneet laskuun.
Kesti kuitenkin vielä 10-15 vuotta, kunnes kuvaputkinäytöt muuttuivat ylen harvinaisiksi konttoreissa.
Hei!
Kannattaa soittaa omaan lähkirjastoon tai käydä paikan päällä selvittämässä tilannetta. Kirjastossa voidaan tarkistaa, olisiko kirja päätynyt palauttamatta hyllyyn. Kirjan tiedot löytyvät tyttären kirjastokortin tiedoilla. Oman lähikirjaston yhteystiedot voi tarkistaa osoitteesta Helmet.fi.
Lähtisin itse ensimmäisenä etsimään tietoa vanhoista sanomalehdistä. Kansalliskirjaston digitoiduista sanomalehdistä pystyy hakemaan esimerkiksi lehtijuttuja, joissa henkilön nimi esiintyy: https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?formats=NEWSPAPERJos tietoa ei löydy sanomalehdistä, tieto voi löytyä mahdollisista paikkakunnan paikallishistoriateoksista.Mahdollisesti asiaa voisi tiedustella myös valtioneuvoston kansliasta, jos tietoa ei muuten löydy: https://valtioneuvosto.fi/huomionosoitukset/arvonimet
Kaikkien kirjastojen aineistoja voi etsiä Frank-monihausta, joka löytyy sivuiltamme ja on julkisessa käytössä, http://monihaku.kirjastot.fi . Monihaku on siis kuitenkin sellainen haku, joka käy monessa eri tieokannassa tarkistamassa, onko kirjaa siellä eikä tee kerralla hakua kaikkiin Suomen kirjastoihin. Tämän vuoksi haku täytyy tehdä esim. alueittain, jos haluaa tarkistaa aivan kaikki kirjastot. Maakuntakirjastohaun mukaan isänne kirjoja on varsin monessa maakuntakirjastossa.
Suomessa 1960-luvulta käytössä ollutta kirjastokorvausta ei makseta automaattisesti kirjan tekijöille kirjan lainauksen perusteella. Kyseessä on apuraha, jota kirjailijat ja kääntäjät voivat itse anoa ja joka myönnetään harkinnan perusteella. (Tietoa...
Ilmeisesti kyseessä on Pat Conroy. Saat luettelon hänen suomeksi ilmestyneistä teoksistaan Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta https://finna.fi Klikkaa haku auki ja kirjoita hakusanat-kenttään nimi Conroy, Pat. Valitse hakutyypiksi tekijä. Klikkaa sitten hakunappulaa. Hakutuloksen ylimmällä rivillä näkyy Pat Conroyn nimi. Klikkaa osumien määrän ilmaisevaa numeroa (kirjoittajan nimeä ei voi Fennicassa klikata), jolloin saa eteesi luettelon Conroyn suomeksi ilmestyneistä teoksista. Niitä on ilmestynyt vain neljä. Luettelossa näkyvät teosten kaikki painokset.
Lahden kaupunginkirjastosta löytyvät Conroyn teokset löydät näin: klikkaa auki Lastu http://www.lastukirjastot.fi/lahti/. Klikkaa linkkiä Tarkennettu haku ja kirjoita...
Puk tulee apuun löytyy Pöytyän kunnan Yläneen kirjastosta, jossa se on varastossa. En ikävä kyllä osaa sanoa aikooko Yläne poistaa kyseisen kirjan, mutta ainahan asiaa voi sieltä tiedustella.
Jos voit vaikka soittaa Yläneen kirjastoon (02) 4810 324,
tai kysyä s-postitse: ylaneenkirjasto@poytya.fi
Seutukunnalla näyttää olevan ainoastaan neljä Puk-sarjaan kuuluvaa kirjaa eli kokoelma on epätäydellinen, joten mahdollinen poisto saattaa olla jossain vaiheessa ajankohtainen.
Mekään emme valitettavasti onnistuneet löytämään suomeksi mitään tietoa sen paremmin Boguslawskista kuin Stefanistakaan. Oopperaa käsittelevissä suomenkielisissä hakuteoksissakaan näitä kahta ei mainittu.
Kaivattu kirja saattaisi olla Tony Hutchingsin kuvittama Pikku Possun luontokirja : oppikirja pikkuväelle (Satukustannus, 1992). Kirjan ensimmäinen painos ilmestyi 1985 nimellä Luontokirja.
Kirjan jokainen aukeama keskittyy yhteen otsikoituun teemaan: Kukkia, Puita, Syötäviä kasveja, Sieniä ja kaktuksia, Puun elämää, Lemmikit, Villieläimiä, Maatila, Tiesitkö että...?, Eläimet kotosalla, Linnut, Nokat, siivet ja jalat, Hyönteiset, Merenranta, Vuorilla, Erämaa, Lampi, Meren syvyyksissä, Napaseudulla, Viidakko, Suojaväri, Sää, Tulivuori, Joki, Aasia, Afrikka, Eurooppa, Australia, Pohjois-Amerikka, Etelä-Amerikka, Yö ja päivä, Kevät, Kesä, Syksy, Talvi, Luonnon ihmeellisyyksiä.
Possujen määrä kuvissa vaihtelee, mutta ainakin yksi löytyy...
Inarin kunnan internetsivuilta, http://www.inari.fi/2000/fi/index.html#menu , ja siellä Saariselän sivuilta, http://www.inari.fi/2000/fi/meeting.html , löytyy ohjelmapalveluyrityksiä, jotka toimivat Inarissa. Vastaavasti Utsjoen kunnan kotisivulta http://www.utsjoki.fi/index.html kohdasta yritykset löytyy ohjelmapalvelutoimintaa alueella harjoittavia yrityksiä. Tilastotietoa ko. toimintaa harjoittavista yrityksistä voit etsiä esimerkiksi Lapin Liiton sivuilta http://www.lapinliitto.fi/ ja sieltä Tilastotori-kohdasta. Näiltä sivuilta on linkkiyhteys myös tilastokeskuksen hakemistoihin.
Hei,
Joensuun kaupunginteatterin tuoreesta historiikista en löytänyt mainintaa, joten käännyin kaupunginteatterin puoleen. Sieltä sain seuraavanlaista tietoa:
"Olisikohan ollut kyse monologista ”Avain – Luulevaisen Sydämen yksinpuhelu”, jota esitti Leo Riuttu? Tinfon esityshaussa sille on merkitty 10 esityskertaa vuosina 1966-67. Se olisi hyvinkin voinut käydä vierailemassa Joensuun kaupunginteatterissa."
(ILONA on suomalaisen teatterin tietopankki, jonka verkkoversion ovat toteuttaneet yhteistyössä Teatterin tiedotuskeskus (TINFO) ja Teatterimuseo)
Leo Riutussa voi olla samaa näköä nuoren Tarmo Mannin kanssa, joten voisiko kyseessä olla tämä esitys. Mannin yhteydestä Avain-monologiin ei ainakaan alustavassa etsinnässä löytynyt...
Matti Rossin vuonna 1974 julkaistu kokoelma Soi, kivinen lanka sisältää kokonaisen sarjan runoja, jotka on omistettu Victor Jaralle, "chileläiselle taiteilijalle jonka fasistit murhasivat Santiagon stadionilla syyskuussa 1973". Yksi tämän Ääni kansansa suuressa äänessä -kokonaisuuden teksteistä on Perhonen Santiagon stadionilla (s. 38-39).
Kysymyksessä tarkoitettaneen toisen kortilla tehdyn varauksen noutamista.
Helmet-sivuilla todetaan, miten toimia, jos toinen henkilö hakee varauksesi:" Jos et pääse itse noutamaan varaustasi, voit pyytää toista henkilöä lainaamaan varatun teoksen omalle kirjastokortilleen kirjaston asiakaspalvelussa. Lainaajan on esitettävä kirjastosta tekstiviestinä, sähköpostitse tai postitse saamasi varausilmoitus, joten välitä varausilmoituksesi hänelle.
Jos haluat, että varauksesi lainataan sinun kirjastokortillesi, varauksen noutajalla on oltava mukanaan valtakirja, johon olet yksilöinyt sen käyttötarkoituksen, sinun kirjastokorttisi sekä varauksen noutajan oma henkilötodistus."
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/...
Kysymys on varsin laaja. Tässä joitakin lähteitä, joista selviää kotoutumiskoulutustietoja OECD-maissa.
https://www.oecd-ilibrary.org/docserver/02199d7f-en.pdf?expires=1696920…
https://www.oecd-ilibrary.org/docserver/02199d7f-en.pdf?expires=1696921…
https://gpseducation.oecd.org/revieweducationpolicies/#!node=41761&filt…
https://www.oecd.org/migration/integration-policies-and-indicators.htm
Suomi:
https://www.oph.fi/en/node/5749
Kielitoimiston sanakirjasta ei kirjainyhdistelmän "hp" sisältäviä sanoja löydy.*hp* - Kielitoimiston sanakirjaSuomen murteiden sanakirjassa sitä vastoin on muutama tarjokas, useimmat niistä lappalaisperäistä porosanastoa:*hp* – Suomen murteiden sanakirjaVanhan kirjasuomen sanakirjassakin on muutama "hp"-sana:*hp* – Vanhan kirjasuomen sanakirja
Sirpa Kähkösestä löytyy tietoa Kirjasammossa, josta voi myös tutkia hänen teosluetteloaan, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175965429156. Kustantajan sivulla kerrotaan myös kirjailijasta, https://otava.fi/kirjailijat/sirpa-kahkonen/
Teoksessa Kotimaisia nykykertojia. 8 / Janna Kantola. Avain, 2010 on tietoa Kähkösestä, mutta vain siis vuoteen 2010 asti.
Kirjailija on esiintynyt paljon julkisuudessa, joten hänestä on haastatteluja lehdissä ja ohjelmia. Ne ovat löydettävissä verkossa hakemalla hänen nimellään, esim. Ylen artikkeli https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/12/05/kun-katsoo-ihan-suoraan-se-on-…, ja ohjelma Ammattina kirjailija, https://areena.yle.fi/1-4256303 Kirjastokaistan haastattelu, https://www....
Olisikohan etsimäsi kirja Emilia Vuorisalmen "Sekaisin LOVEsta" (Otava, 2015)? Alla on linkki kirjan tietoihin HelMetissä. Klikkaamalla kirjan kuvaa, voit lukea kirjan takakansitekstin. Teos on luettavissa myös e-kirjana, mutta siitäki on tällä hetkellä varausjono.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2205703__Svuorisalmi%20emi…
