On, varsin paljonkin. Saat niistä luettelon pääkaupunkiseudun Helmet-aineistohaun (www.helmet.fi)kautta.
Napsauta ensin auki kohta sanahaku. Kirjoita tyhjään ruutuun sana äänikirjat ja valitse kieli-valikosta venäjä. Voit halutessasi rajata hakuasi vielä kohdasta aineisto ja valita joko cd-levyt tai c-kasetit. Paina sitten hae-painiketta ja saat luettelon näkyviin.
Lotta Svärd järjestöstä löytyy vähän englanninkielistä tietoa. Tässä joitakin artikkeleita, joista on ehkä apua.
Ollila, Anne: Women´s voluntary associations in Finland during the 1920s and 1930s.
(Scandinavian journal of history. 1995:2, s. 97-107)
Olsson, Pia: ”Learn to love your country and its people”: from Lotta ideology to action.
(Finnish-Hungarian Symposium on Ethnology. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.1995 s. 246-253)
Olsson, Pia: Motherly love or practical work: nationalism in the Lotta Svärd local branches during the 1920s and 1930s.
(Ethnologia Fennica: Finnish studies in ethnology.1999. s. 22-29)
Eskelinen, Anne: Women and the army.
(Finnish peace making. 1987. s. 276-282)
Tuomivaara, Sirpa: The oraganization of women in...
Yleisten kirjastojen toimintaa ohjaavat:
Kirjastolaki (904/1998) ja -asetus (1078/1998).
Kirjastojen valtion rahoituksesta on säädetty lailla opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (635/1998), vastaavalla asetuksella (806/1998) sekä valtioneuvoston asetuksella (1395/2001).
Kyseiset lait löydät painettujen lakikokoelmien lisäksi verkosta esim. valtion säädöstietopankista
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980904 . Kirjastoalan virallistiedon linkkejä on kerätty Kirjastot.fi-sivuston kirjastoala-kanavalle, http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/virallistieto/ .
Säe on peräisin Yeatsin runosta Byzantium. Se on ilmestynyt samannimisenä Aale Tynnin suomennoksena teoksessa Yeats, William Butler: Runoja (WSOY 1966, 2. p. 1999)
HelMet-sivustoa on viime aikoina uudistettu. Muutosten jälkeen on havaittu, että joitakin nimekkeitä ei voi varata Firefox-selaimella uudessa HelMet-haussa, vaan HelMet antaa virheilmoituksen. Muilla selaimilla varaaminen toimii normaalisti, ja Firefoxissakin ongelma esiintyy satunnaisesti. Olemme saaneet sellaista asiakaspalautetta, että varaaminen onnistuu, kun kirjautuu ensin sisään omiin tietoihin.
Varausongelman esiintyessä voi siis:
- kirjautua ensin omiin tietoihin TAI
- käyttää muuta selainohjelmaa
Kirjasto voi ottaa vastaan joitakin korvaavia niteitä kirjastossa loppuunkuluneiden tilalle. Mitään isoja määriä kirjoja ei oteta vastaan. Kirjaston lehtisalissa on vaihtohylly, johon voi tuoda tarpeettomaksi käyneitä kirjoja. Yksittäisistä kirjoista voi olla yhteydessä kirjastoon.
Hei,
Suomen kielen etymologisen sanakirjan (Itkonen, Joki ja Peltola, 1975, s.1623) mukaan 'vallettua' sana on lähellä lounaismurteinen valli-sanaan. Kirjan mukaan vallettua-sanaa käytetään Kustavissa ja tarkoittaa 'aaltoilla, lainehtia'. Sanan pohjana on todennäköisesti ruotsinkielen sana 'svall' (hyrsky, tyrsky, hyöky, kuohu) tai 'svalla' (tyrskyä, hyökyä, kuohua).
Lähde: Erkki Itkonen, Aulis J.Joki ja Reino Peltola: Suomen kielen etymologinen sanakirja. V. Sarjassa Lexica societatis fenno-ugricae XII, 5. Helsi 1975. Suomalais-ugrilainen seura.
Varsinaisia kertomuksia ei löytynyt, mutta tässä Helmet-hausta löytyviä kirjoja, joista voisi olla apua:
Elämänkerran kirjoittaminen ja julkaiseminen : ohjeita käytännön esimerkin muodossa / Salme Räsänen ja Ahti Planman
Sanat elämän puuhun : matkalla kirjoittajaryhmän kanssa / Alli Kantola
Kirjoittamisen hinku : muistelma harrastuksesta ja työstä / Markku Tanttu
Suomalaisten salatut elämät : päiväkirjojen ominaispiirteiden tarkastelua / Miia Vatka
Ei löytynyt tietoa, mitä maakuntalehteä Vainio tarkoitti vuonna 1986 tallennetussa kappaleessaan.
Mutta keuruulaisen henkilön kuolinilmoituksen täytyisi tietysti olla Keski-Suomen maakuntalehdessä, ja Keskisuomalainen lienee ainoa vaihtoehto Keski-Suomen maakuntalehdeksi.
Valitettavasti käytettävissäni olevista lähteistä (Helmet.fi, Finna.fi, Youtube.com, Yle.fi) en nyt löytänyt suosikkikirjailijastasi mitään tallennetta tai viitettä tallenteesta. On tietysti mahdollista, että sellaista ei ole säilynyt. Koska muistat, että ainakin Ylellä on häntä aikoinaan haastateltu, voisit kokeilla kysyä myös suoraan Ylen asiakaspalvelun kautta, tässä on linkki: https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp?lang=fi
Tuo palvelu tosiaan vaatii kirjautumisen. Maksuton, joskin melko suppea palvelu on Lääkeopas:
http://www.tohtori.fi/laakeopas/
Pharmaca Fennica -hakuteoksesta saa tietoa lääkkeistä. Kirjasarja löytyy monista Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Spharmaca%20fennica__O-date?…
Kappale on 1970-luvulla tehdyn saksalaisen, kymmenistä levyistä koostuvan taustamusiikkilevysarjan Studio One musiikkia. Valitettavasti minulla ei ole tarkempaa tietoa levystä tai kappaleesta.
Esimerkiksi seuraavista löytyy:
Reija Johanna: Tee se itselle 12: Tuulimylly ja muita koristeita pihaan, 1998; Reija Johanna: Tee se itselle 13: Pihakoristeita ja rakenteita lemmikeille, 1998; Reija Johanna: Tee se itselle 14: Katos autolle, pyörälle, työkaluille, puucee, kompostori; Suikkanen, Eino E.: Penkki, koppi, pukki: rakennamme pihaan ja puutarhaan, 1998; Jani Johannes: Tee se itselle, 1997; Eskola, Reijo: Puutarharakentaja, 1990.
Kirjat ovat Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmissa.
Kaikkea Suomessa julkaistua kirjallisuutta ei hankita Helsingin kaupunginkirjastoon. Yliopistojen julkaisemat tutkimukset, jotka eivät ole tarkoitettukaan kovin suurelle yleisölle, ovat varmimmin saatavissa yliopistojen kirjastoista.
Kysymäsi Antti Kasvion tutkimus käsittelee kuitenkin toimintatapojen kehittämistä Helsingin kaupungin työpaikoilla, joten kirja on hankittu kirjastoon. Saatavuustiedot löytyvät Plussa-aineistotietokannasta www.libplussa.fi
Heti aluksi täytyy varoittaa, että me vastaajat emme ole laintulkinnan ammattilaisia, joten vastaus on laadittu vain maallikkotietämyksen perusteella. Varmempaa tietoa saat laintulkinnan ammattilaisilta.
Kirjoituskilpailussa kannattaa muistaa, että sinne lähetetyt kirjoitukset ovat teoksia ja tekijänoikeuslain suojaamia. Kirjasto ei voi siis julkaista tai asettaa julkisesti näytteille niitä ilman kirjoittajan lupaa. Etenkin jos osallistujat ovat kovin nuoria, saatetaan tarvita julkaisuun myös huoltajan lupa. Kaikki riippuu siitä, voidaanko julkaisuluvan antaminen tulkita niin vähäiseksi oikeustoimeksi, että lapsikin voi tehdä sen itsenäisesti.
Jos julkaisua tai julkistamista ei aiota kilpailun yhteydessä, ei nuorten kirjoituskilpailuun...
Sukan kutomisohjeita löytyy varmasti monestakin käsityökirjasta tai-lehdestä. Ainakin kirjoissa Jaacks: Nyt neulomaan ja Mitronen: Suomalainen sukkakirja on helpot ja yksityiskohtaiset ohjeet, joita seuraamalla onnistut varmasti.
Makupalat.fi:stä löytyi kaksi hyvää ja selkeää perusohjetta http://www.makupalat.fi/fi/search/node/villasukat
Ensimmäinen on Marttojen video, https://www.kirjastokaista.fi/tikkurilan-martat-villasukan-neulominen-2/ ja toinen Punomo.fi:n valokuvin havainnollistettu ohje, https://punomo.fi/valmistusohjeita-ja-ideoita/asusteet-ja-vaatteet/suka…
Sukunimen alkuperää ei löytynyt tutkimistani sukunimikirjoista. Arvelisin, että se on otettu joko ruotsista tai englannista, mutta tosiaan tarkempaa sukutaustaa tietämättä on vaikea sanoa varmempaa. Siitäkään ei siis ole tietoa, miten nimi on sukunimeksi omaksuttu ja mitä kautta se on kulkenut Suomeen.
Englannissa Spring esiintyy myös etunimenä. Dictionary of first names (Chambers, 2009) kertoo, että on otettu ’kevättä’ merkitsevästä vuodenajasta. Chambers dictionary of etymology (Chambers, 1988) kertoo, että vuodenaikamerkitys on lyhentynyt vahvasta ilmauksesta ’spring of the leaf’, joka viittaa lehtien versomiseen (”spring up”). Se taas liittynee merkitykseen ’hypätä’, joka on edellä mainitun lähteen mukaan vanha germaaninen laina....
Eeva-Liisa Mannerin runo Oli naapuri, jolta meni mitat ja puntit sekaisin on kokoelmasta Kamala kissa (1976) sikermästä Mörököllin ajatuksia.
Runon voit lukea myös Mannerin kootuista runoista Kirkas, hämärä, kirkas (toim. Tuula Hökkä, 1999) sivulta 491.
Assassiineja käsitellään mm. seuraavissa kirjoissa:
Bradley, Michael: Salaseurojen käsikirja
Daftary, Farhad: The Assassin Legends - Myths of the Isma'ilis
Kouvola, Karoliina: Soturit assassiineista samuraihin
Reynolds, John Lawrence: Varjojen väki - maailman salaseurojen historia
Myös Britannicasta löytyy lyhyt juttu assassiineista: https://www.britannica.com/story/who-were-the-assassins
Kysymäsi kirja on :TEKIJÄ Beskow, ElsaTEOS Lohikäärme vie aikojen taa / Elsa Beskow ; suomentanut Eila Kivikk'ahoJulkaisutiedot Helsinki : Lasten parhaat kirjat, 1995ULKOASU 32, [1] sivua : kuvitettu ; 27 cm
