Kappaletta ei todennäköisesti ole levytetty suomeksi, sillä viitteitä siihen ei löydy mistään tietokannoista. (Kappaleen todennäköiset tekijät ovat muuten Porter Grainger, Graham Prince ja Clarence Williams, ei ja Everett Robbins, niinkuin monissa lähteissä mainitaan.)
Kumpaakaan kirjoista ei ole hankittu pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoihin. Lintukirja, eli Aves de Cuba, löytyy Helsingin yliopiston Viikin tiedekirjastosta ja näyttää olevan tällä hetkellä hyllyssäkin. Matelijakirjaa ei ole heidänkään kokoelmissaan. Sen saadaksesi voit tehdä kaukolainapyynnön (http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp),
mutta jos teosta ei löydy Pohjoismaista, se voi tulla melko kalliiksi. Kaupunginkirjastoissa kirjojen hankkimatta jättämisen syinä ovat varmaankin erityisaihe ja espanjan kieli, jotka rajoittavat lukijakunnan aika pieneksi.
Martti "Huuhaa" Innasen kirjoittamista kirjoista Helsingin kaupunginkirjaston kirjavaraston kokoelmissa ovat Frank Armoton, jännitysromaani ja Lippa vinossa. Lisäksi äänikirjana kuunneltavissa on Horolan Elinan ihmeelliset seikkailut, joka on hankittu pariin kirjastoon pääkaupunkiseudulla. Lisäksi häneltä on julkaistu kirja nimeltä Seikkailu viitakossa ja äänite Martti "Huuhaa" Innanen muistelee. Ainakin kirja on mahdollista saada kaukolainaksi muutamasta maakuntakirjastosta.
Pohjoiskarjalaisten tietokirjailijoiden teoksia julkaistaan vuosittain n. 20-30. Teoksia, jotka käsittelevät Pohjois-Karjalan, Itä-Karjalan tai luovutetun Karjalan historiaa on vuosittain n. 20. Loput koostuvat elämäkerrallisistä teoksista.
Edellä mainittujen alueiden sotahistoria on suurin aihealue, jota tutkitaan ja josta kirjoitetaan. Myös paikallishistoriaa käsitellään, esim. kylähistoriikkejä, myös rajan takaisen Karjalan, ja muita jonkin alueen paikalliseen kulttuuriin liittyviä kirjoja julkaistaan paljon. Joukossa on myös omakustanteita, joissa on usein myös elämäkerrallinen aihe. Elämäkerrallisia ja sukuhistoriikkeja ilmestyy vuosittain. Sukuhistoriikit sisältävät usein pelkkien sukutaulujen lisäksi paljon paikallishistoriaa ja...
Bo Carpelanin runo "Bara vara litet sjuk", joka tosiaankin sisältyy kokoelmaan "Måla himlen : vers för små och stora" alkaa näin:
Bara vara lite sjuk
och ligga i sin säng
med lingondricka på nattygsbordet...
Tekijänoikeudellisista syistä runoa ei voi julkaista tässä kokonaisuudessaan, mutta saat sen sähköpostiisi.
Lähde:
Carpelan, Bo: Måla himlen : vers för små och stora (Bonniers juniorförlag, 1988)
Cd-levyä kyseisestä kappaleesta ei kirjastoista löytynyt, mutta Liisa Tavin Palavat ikkunat löytyisi vinyylinä Myllykosken kirjastosta. Levyn voi lainata/varata sieltä ja digitoida cd muotoon esim. Kotkan pääkirjastossa.
Itsepalvelutulostus on ollut kokeilussa Helsingin kaupunginkirjastossa. Sitä on tarkoitus laajentaa useisiin kirjastoihin vuoden 2015 aikana.
Tällä hetkellä kirjautuminen on mahdollista vain niissä kirjastoissa, joissa palvelu on käytössä eli Kontulassa, Kalliossa ja Kirjasto 10:ssä.
Palvelua voi käyttää edellä mainituissa kirjastoissa voimassa olevilla kirjastotunnuksilla eli se ei edellytä erillistä rekisteröitymistä.
Suomen rahat arviohintoineen 2008 -kirjan mukaan vuoden vuoden 1943 50 pennin kolikon arvo on 20€-0,50€ kolikon arvosta riippuen.
Rahan arvosta voi lukea lisää esimerkiksi Suomen Numismaattisen Yhdistyksen sivuilta.
http://www.snynumis.fi/
Jos kysytte rahan arvoa nykyrahassa, Suomen Pankin Rahamuseon rahanarvolaskurin mukaan 50 penniä vuodelta 1943 on nykyrahassa (2015) 0,09 euroa.
http://www.rahamuseo.fi/fi/pelit-ja-multimediat/rahanarvolaskuri/
Keskustakirjasto Oodissa, ja myös muissa Helsingin kaupunginkirjaston kirjastoissa, on paitsi puolen tunnin jonotuskoneita, myös yhden tai kahden tunnin asiakastietokoneita. Puolen tunnin jonotuskoneita (Oodissa 1. kerroksessa) ei voi varata eikä käyttää useita kertoja peräkkäin, mutta yhden tai kahden tunnin asiakaskoneen (Oodissa 2. kerroksessa) voi varata itselleen uudelleen, jos sitä ei ole joku muu varannut ennen sinua.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tyoskentele_ja_viihdy/Asiakastietokoneet(679)
Kari Litmasen ja Kalevi Puonnin kappale Vain taivas tietää sisältyy nuottijulkaisuun Marita Taavitsainen & Taina Kokkonen (2000).
Nuottijulkaisu kuuluu Kainet-kirjastojen kokoelmiin:
https://finna.fi/Record/kainet.701063
Kyseinen runo on avausrunona Lassi Nummen kokoelmassa Kaksoiskuva (Otava 1982). Se sisältää vain nuo kaksi säettä, paitsi että siinä liekki hulmahtaa eikä leimahda. Runolla ei ole erillistä nimeä, hakemistossa nimenä on alkusanat eli Tulppaanin liekki.
Vaikuttaa siltä, että laulua Käki meille kesän tuo ei ole julkaistu Suomessa äänitteellä. Siitä ei löydy tietoja Kansalliskirjaston Finna-tietokannasta, digitoitujen äänitteiden Raita-tietokannasta eikä Yleisradion Fono-äänitetietokannasta.
Laulun sanat ja nuotit löytyvät ainakin koulun laulukirjasta Soninen, Ahti: Soitan ja laulan : säestykset (Otava, 1968) ja todennäköisesti myös vastaavasta oppilaan painoksesta Laulan ja soitan : koulun musiikkikirja oppikouluja varten (Otava, 1962).
Nuotin oheistietojen mukaan laulu on romanialainen kansansävelmä, jonka on mukaellen suomentanut R. R. [Roine] Ryynänen.
meillä yleisessä kirjastossa on vähemmän tämänkaltaista kirjallisuutta. Verkkokirjastossa voi tehdä hakuja yhdistelemällä erilaisia termejä kuten palkat, Yhdysvallat, talous ja tuloerot.Koitin katsella meidän kokoelmaamme, ja joitakin katsomisen arvoisia teoksia sieltä poimin. Norberto R. Keppe: Työ ja pääoma, David Harvey: Uusliberalismin lyhyt historia sekä Yanis Varoufakis: Maailmantalouden Minotauros. Kaikissa näissä käsitellään joltakin kantilta Yhdysvaltain taloudellista kehitystä ja 1970-luvun talousjärjestelmän ja rahapolitiikan muutosta. Tosiaan vastaako tämä kysymyksenasetteluun palkkakehityksen jäännistä jälkeen tuottavuuden kasvusta on hieman kyseenalainen, mutta ainakin taustoittavat kehitystä.Suosittelen myös kääntymistä...
Hei,
Gdanskin kaupungista ei valitettavasti löydy suomeksi matkaoppaita HelMet.fi:stä.
Suomenkielisiä Puolan matkaoppaita on pääkaupunkiseudun kokoelmissa muun muassa
Päivi Erosen Puola : Itämeren rannoilta Tatran vuorille (http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1806128__Spuola%20matkaopp…), jossa Gdanskista on muutama sivu. Tätä opasta on sekä Sellossa että Myyrmäessä tällä hetkellä hyllyssä.
Lisäksi Ari Taipaleen Pitkin poikin Puolaa -oppaassa on kymmenisen sivua Gdanskista. Tätä kirjaa on tällä hetkellä Sellossa hyllyssä.
Hei,
Kyseistä kirjaa 5. The Last Oracle löytyy Helmet-alueelta yksi kappale
venäjänkielisenä. Pirkanmaan PIKI-kirjastoista löytyy 1 kpl eng. Kirja numero 7. Tracker löytyy venäjäksi yksi kpl. Ei Helmet alueella eng.
Tarkistin myös verkkokaupoista mm. Amazon.com ja AdLibris myyvät melko kattavasti ao. kirjailijan kirjoja. Hinnat vaihtelevat 10 €:n molemmin puolin.
Tietosanakirja-artikkeleiden ja kirkkohistorian yleisesitysten (Holmquist: Kirkkohistoria 2 ; Christensen: Kirkkohistoria 2)lisäksi suosittelisin seuraavaa kirjallisuutta:
Saarnivaara: He elivät Jumalan voimassa. 1976 (Uusi p. 1983 He elivät Jumalan voimasta ; kirjassa elämäkerrat sekä John Wesleystä että Philipp Jakob Speneristä)
Spener: Pia desideria. 1984 , 1. p. ilm. v. 1962 nimellä Kirkon uudistus, joiden johdannoissa Spenerin elämästä ja ajattelusta
Bruns, Hans: Pietismin isä Philipp Jakob Spener. 1976
Paloheinän kirjaston sivulla asiakkaita on neuvottu vaihtamaan itse varausten noutopaikka haluamaansa kirjastoon (lähimmät Maunula, Oulunkylä ja Pukinmäki). Jos tuo vaihtaminen ei syystä tai toisesta ole onnistunut ja varaus on lähtenyt matkalle Paloheinään, kannattaa varaus perua ja tehdä uudestaan. Paloheinään matkalla olevat varaukset odottavat kuljetusta, kunnes kirjasto avataan.
Paloheinän kirjasto https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Paloheinan_kirjasto/Juttuja_kirjastosta/Paloheinan_kirjasto_remonttiin_7102019(194776)
Pääsiäisen päivämäärät löytyvät Yliopiston almanakoista, joita pystyy lukemaan Almanakkatoimiston sivulla, https://almanakka.helsinki.fi/fi/arkisto/yliopiston-almanakat-universit…
Yritin etsiä tätä kirjaa useilla eri hakusanayhdistelmillä niin meidän aineistotietokannastamme kuin myös laajemmin Finnasta (finna.fi), mutta en löytänyt mitään täysin tuntomerkkeihin sopivaa. Vahvin veikkaukseni on, että kyseessä saattaisi olla Salla Simukan Lumikki-trilogian ensimmäinen osa Punainen kuin veri (Tammi, 2013), joka on ilmestynyt myös ruotsiksi (Röd som blod, 2014). Siinä kuvaukseen sopii tapahtumapaikka, huumerikollisuus ja nuori (Lumikki Andersson), joka alkaa itsekseen ottaa asiasta selvää.
Rob Lewisin teosta Fishers of men : the gripping true story of a British army undercover agent in Northern Ireland (2017) ei ole suomennettu.Etusivu | Kansalliskirjasto
