Emme ainakaan löytäneet mitään viitteitä siitä, että Philippe Fixin Kultapilkkuisesta norsusta (1971) olisi otettu uusintapainosta. Jos haluat kirjan omaksesi, kannattaa kysellä antikvariaateista, vaikkapa esimerkiksi täältä: http://www.antikka.net/
Onnea etsintään!
Kysymykseen ei voi antaa täysin täsmällistä vastausta, koska lähiympäristö ei ole tasainen ja vaaran tarkkaa alkamiskohtaa suhteessa ympäröivään maastoon ei liene määritelty.
Joitakin lukuja voi kuitenkin mainita: Pärnävaara on noin 166 metriä korkea. Maanmittauslaitoksen nettipalvelusta (https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/ -> hakusana "Pärnävaara") ilmenee, että lähellä sijaitsevien järvien vedenpinnan korkeusluvut ovat mm. Jyrinjärvi 90,4, Pohjalampi 98,5 ja Leinonen 95,3. Kartasta Pärnävaaran läheltä löytyy maastosta korkeuskäyrä 100. Lisäksi 100 luontohelmeä -sivustolla mainitaan, että Pärnävaaran kalliorinteet kohoavat 50 metrin korkeuteen: http://100luontohelmea.fi/helmi/parnavaara
Tästä...
Hubert Monteilhetin kirjassa Ammattina kummitus (1984) kannessa on linna muureineen täyden kuun aikaan. Kirjassa orpopoika John joutuu karkumatkallaan linnaan, jossa kerrotaan Arthur-nimisen kummituksen harhailevan öisin. John piiloutuu yöksi linnan keittiökomeroon ja tutustuu kummituksiin.
Olisiko kyse tästä tarinasta?
Ennen 2021 julkaistua värikuvitettua laitosta ilmestyneissä Peppi Pitkätossun tarinoissa sivut 7–106 sisältävät Peppi Pitkätossu -kirjan 11 lukua (Peppi muuttaa huvikumpuun – Peppi viettää syntymäpäivää). Sivuilla 107–201 on luvut 2–9 kirjasta Peppi aikoo merille (Peppi käy kaupoissa – Peppi nousee laivaan). Avausluku Peppi asuu yhä Huvikummussa puuttuu yhteislaitoksesta. Sivujen 202–[292] 12 lukua sisältävät Peppi Pitkätossu Etelämerellä -kirjan kokonaisuudessaan (Peppi ja talon ostaja – Peppi Pitkätossu ei tahdo tulla isoksi).
M. J. Rosen romaanin "Yöperhonen" alkuperäinen englanninkielinen nimi on "The Venus Fix".Lähde: The Venus Fix (Butterfield Institute, #3) by M.J. Rose | Goodreads
Suomen kansallisbibliografiasta löytyy kaksi Kyllikki-nimistä julkaisua: Kyllikki. - Helsinki, 1912-1914 sekä Kyllikki: ajanvietelukemisto. - Oulu: Liitto, 1929-1940. Tarkempia tietoja saa Helsingin yliopiston kirjastosta.
Taideterapia-aiheista kirjallisuutta löytyy useasta eri kirjastosta sen mukaan, mikä on näkökulma. Taideterapiaa käsitteleviä teoksia on siis mm. Valtiotieteellisen, Humanistisen, Lääketieteellisen ja Käyttäytymistieteiden tiedekunnan kirjastoissa. Voit etsiä haluamaasi aineistoa Helsingin yliopiston kirjastojen yhteistietokannasta HELKAsta, joka sisältää pääosan kokoelmista. HELKA-kokoelmaluettelon löydät osoitteesta
http://www.helsinki.fi/helka/
Aiheestasi löytyy melko paljon tutkimustietoa. Tässä joidenkin tuoreimpien nimiä:
- Erityislapsenavustajan osaamisen rakentuminen päiväkodin moniammatillisessa toiminnassa / Arja Hyvärinen (pro gradu –työ, 2005, Lapin yliopisto)
- Lasten yhteinen varhaiskasvatus : erityisestä moninaisuuteen / Kaisu Viittala (2006)
- Moniammatillinen yhteistyö lastenneuvolan ja päiväkodin toiminnassa / Tuija Huovinen (Pro gradu –työ, 2004, Oulun ylipisto)
- Sosiaalinen pääoma varhaiskasvatuksen verkostoissa : työntekijöiden kokemuksia moniammatillisen yhteistyön ehdoista, edellytyksistä ja mahdollisuuksista / Sanna Ojala (Pro gradu –työ, 2006, Helsingin yliopisto)
- Kokonaisvaltaisista toimintahetkistä oppia ja elämyksiä kaikille [Elektroninen aineisto...
Kotitalouksien määrän Suomessa näet Suomen tilastollisesta vuosikirjasta, joka on jokaisen yleisen kirjaston käsikirjastossa. Muiden luettelemiesi maiden ja miksei myös Suomen tietoja voit etsiä netistä. Eräs tapa on mennä United Nations Population Information Networkin (POPIN) sivuille osoitteeseen
http://www.undp.org/popin/other4.htm#europe , josta on linkit kansallisten tilastokeskusten sivuille. Esim.
Eestin omat tilastosivut ovat osoitteessa http://www.stat.ee/wwwstat/eng_stat/index.html . Sieltä sitten linkin Population Census alla on Preliminary results of the 2000 Population and Housing Census by counties and county centres (osoite on http://www.stat.ee/wwwstat/eng_stat/census_fr.html ). Voipi olla, että jonkin verran saa...
'Kuppanaa' on käytetty merkitsemään etenkin vanhaa, kokoon kutistunutta ihmistä, eli käytännössä se on sitä tavallisemman 'käppänä'-sanan synonyymi. Toisaalta sanaa on voitu käyttää myös jostakin kevyestä tai kuohkeasta ("Pehmeetä kuppanata on tuo vòe.") (Kahvi)kuppostakin on saatettu nimittää kuppanaksi.
Lähde: Suomen murteiden sanakirja
Sukunimet-teoksen mukaan "Paavilainen on savolais-karjalainen sukunimi. 1500-luvun puolen välin tienoilta lähtien on nimestä runsaasti tietoja Karjalankannakselta [..]", sittemmin mm. Kiteeltä, Tohmajärveltä ja Parikkalasta. Savossa Paavilaisia on on asustellut esimerkiksi Juvan, Pellosniemen ja Vesulahden pitäjissä.Sukunimet. Mikkonen, Paikkala. Otava, 2000.
Tilastokeskuksen uusimpien lukujen mukaan Suomen alin keski-ikä on Luodon kunnassa. Väestön keski-ikä siellä on 34,1 vuotta, kun se koko maassa on 44,0 vuotta. Nämä luvut löytyvät Tilastokeskuksen maksuttomista tilastotietokannoista, joista voi etsiä kuntien erilaisia avainlukuja. Tilastojen avainlukuja voi etsiä täältä: PxWeb - Valitse taulukkoLähde: Tilastotietokannat | Tilastokeskus
Yleisissä kirjastoissa ei käytetä asiasanaa ”sisäinen markkinointi”. Sen sijaan ammattikorkeakoulujen kirjastoissa ja yliopistokirjastojen yhteistietokannassa Lindassa tämä asiasana on käytössä, joten helpoiten löydätte materiaalia omaan työhönne hakemalla näistä tietokannoista. Laajimman tuloksen saatte käyttämällä tarkennettua hakua ja laittamalla toiseksi hakuehdoksi ”sisäinen” ja toiseksi ”markkinointi”. Saadusta viitelistasta voitte sitten tarkistaa, löytyykö kirjaa mahdollisesti myös Oulun kaupunginkirjastosta tai Oulun yliopiston kirjastosta. Kirjoja voi myös kaukolainata muista kirjastoista, jos paikkakunnalta ei löydy. Varmuuden vuoksi voitte hakea myös sanoilla ”internal” ja ”marketing”. Huomatkaa myös, että Oulun...
Ainakin näistä kahdesta kirjasta voisi olla apua:
Ikävalko, Elisa: "Käytännön tiedottaminen : yhteisöviestinnän käsikirja." (1999) Tämä kirja löytyy esimerkiksi Helsingin pääkirjastosta Pasilasta.
"Visuaalinen viestintä, monialainen tulevaisuus", toimittanut Jari Koskinen. (2000)
Tämä kirja on tällä hetkellä hyllyssä ainakin Töölön kirjastossa.
Tilastokeskus julkaisee esimerkiksi seuraavia tilastoja, joista voi selvittää ei ammattien ja alojen palkkausta.
Julkisen sektorin palkat. 2008, Tilastokeskus, 2009.
http://www.helmet.fi/record=b1911344~S9*fin
Yksityisen sektorin palkat. 2008, Tilastokeskus, 2009.
http://www.helmet.fi/record=b1918697~S9*fin
Palkkatietoja on myös Tilastokeskuksen sivuilla.
http://www.stat.fi/til/pal.html
Tilastokeskuksen PX-Web tietokannoissa voit tehdä hakuja valitsemalla eri muuttujia. http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/databasetree_fi.asp
Lisää palkkatietoja.
Kunnallinen työmarkkinalaitos:
http://www.kuntatyonantajat.fi/index.asp?id=F2B32AF071AC4F7090DCE4F131A…
Teknillinen korkeakoulu / urapalvelut
http://urapalvelut.tkk.fi/fi/tyopaikat/tyomarkkinat/...
Novellia ”Mitt första mord” ei ole ilmeisestikään suomennettu. Huldénilta on muutenkin suomennettu melko vähän novelleja. On pieni mahdollisuus, että novelli olisi ilmestynyt jossakin kokoelmassa, jota ei tietokannoista löydy, mutta todennäköisesti suomennosta ei ole.
Novellin ”Kun kuningatar Silvia itki” alkuperäinen ruotsinkielinen nimi on ”Jag såg drottning Silvia gråta”, ja kyseinen novelli löytyy kokoelmasta ”Berättelser ur mitt förflutna liv” (Schildt, 1990).
Mark joutuu onnettomuuteen, aivot kärsivät happikadosta, hän saattaa jäädä "vihannekseksi". Emma tulee raskaaksi Davidille. Tämä kohtaa vakavia mielenterveysongelmia, esimerkiksi itsemurha-ajatuksia, kyseenalaistaessaan oman tapansa uskoa, tietämättä vielä raskaudesta.