Täällä näkövammaispuolella tutuin koiran palvelusmuoto on opaskoira. Pekka Korri Opaskoirakoulusta kertoi, että opaskoiran sukupuolella ei ole väliä, mutta kaikki Opaskoirakoulusta käyttöön tulevat opaskoirat leikataan.
Auringonvalon uv-säteily muuttaa huonekalujen värisävyä ajan mittaan. Kovin paljon ei ilmeisesti ole tehtävissä tällaisille muutoksille. Jos pöytä on maalattu, sen voi maalata uudestaan, ja saada näin pinnan yksiväriseksi. Uudet huonekalut voi halutessaan suojata valolta etukäteen joko ikkunaverhojen tai koko pöydän pinnan peittävän liinan avulla.
Hei,
kysymyksessä on vaikeasti löydettävä sävellys. Siitä löytyy tietoa Pacius-seuran internet-sivuilta kohdasta "Laulut" (www.pacius.fi), mutta edes Sibelius-Akatemian kirjastosta ei löydy äänitettä kyseisestä laulusta. Nuotteja kyllä on saatavilla.
Asiassa kannattaisi vielä kääntyä kuitenkin Sibelius-Akatemian kirjaston puoleen ja tarkistaa asia. Myös yhteydenotto Pacius-seuraan toisi varmasti lisätietoa.
Elokuvia lainataan VHS-muodossa vielä jonkin verran, mutta niiden kysyntä kirjastoistakin on nykyisin varsin vähäistä. HelMet-kirjastojen tietokannasta niitä näyttää tällä hetkellä kuitenkin löytyvän vielä 4685 kappaletta (joista tosin aika monet ovat joko kadonnut- tai laskutettu-tilassa). Vähäisen kysynnän vuoksi esimerkiksi täällä Pasilan kirjastossa VHS-kasetit on siirretty avohyllyistä varastoon, mutta ne ovat sieltä kyllä edelleen lainattavissa. HelMet-kirjastojen VHS-kokoelman voit tarkastaa täältä:
http://luettelo.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=**&searchscope=9&m=f&l=&b…
Lahjoituksina kirjastot eivät valitettavasti voi eivätkä koskaan ole voineetkaan ottaa vastaan videokasetteja, koska kaikki kirjastokäyttöön tulevat...
Tietojätti 2000--tietosanakirja A-Ö, on Gummeruksen yksiosainen tietosanakirja. Moniosaisia uudempia tietosanakirjoja on seuraavasti: Studia (Weiling & Göös), WSOY iso tietosanakirja, Otavan tietosanakirja. Lisäksi on cd-rom-levyjen muodossa olevia tietosanakirjoja: CD-Facta, Pikkujättiläinen, Otavan tietosanakirja. Myös näitä voi lainata kirjastoista.
Mikäli tarkoitat Kotiliesi-lehteä, ohessa ne Sylvi Kekkosta koskevat artikkelit, jotka löytyvät tällä hetkellä Arto-artikkeliviitetietokannasta
https://finna.fi
Kotilieden digiversion mukaan löytyy lisäksi nämä artikkelit https://kotiliesi.fi/haku/?fq=topic%3Aissue_page&q=sylvi+kekkonen
Nämä kaksi Sami Sykön "Tervetuloa takaisin" -artikkelia käsittelevät tiettyä teemaa, jossa Sylvi Kekkonen lähinnä kuvittaa aihetta. "Palautamme mieliin menneiden aikojen ihanuuksia, joilla oli jälleen tilausta". Näissä artikkeleissa aiheina kattaus (8/2016 s. 82) ja veistokset (20/2017 s. 90).
Kirjan alussa on luettelo kirjan kirjoittajista ja valokuvaajista. Albin Aaltonen on yksi valokuvaajista. Luetteloa tai hakemistoa siitä, mitkä kirjan kuvista ovat hänen ottamiaan, ei ole.
Kyseessä on Helvi Juvosen runo Lumottu kevät kokoelmasta Kääpiöpuu (1949). Runo sisltyy myös Helvi Juvosen koottujen runojen kokoelmaan Aukea ei koskaan metsään ovi (toim Mirkka Rekola ja Liisa Enwald, 2009, s. 31).
Christer Kihlmanin romaaanissa Kallis prinssi päähenkilön poika perusti Sveitsiin pankkitilin "Suomen vapauttamista varten". Heinrich Böll Suojaverkko kuvaa länsisaksalaisia terroristeja (aiheesta oli kiintoisia elokuvia Espoo Cinéssä vuosi sitten). Conrad: Anarkistit. John le Carré: Pieni rumpalityttö (Israelin tiedustelupalvelu soluttaa palestiinalaisjärjestön). Ja tietysti Dostojevski: Riivaajat.
Asiaa: Colin Wilson: The order of Assassins (kertoo mm. muslimilahkosta joka ristiretkeläisten aikana pyrki islamilaisen maailman valtiaaksi murhaamalla vastustajan johtajat, myös ns. selittämättömistä murhista a la Loppi). Tibor Szamuely: The Russian tradition (venäläisistä vallankumouksista, mm. Aleksanteri II:n murhan taustasta)
Pääkaupunkiseudun kokoelmarekisteristä löytyy vinyylilevy The Modern Jazz Quartet with Laurindo Almeida vuodelta 1964. Se on lainattavissa Töölön kirjaston musiikkiosastolta. Voit soittaa Töölöön (puh. 09-310 85 725) ja tiedustella lähemmin.
Kirjat ovat kirjastossa kovassa käytössä ja kuluvat. Ajan antaessa myöten kirjoja yritetään korjata ja vanhoja huonokuntoisia poistaa. Välillä kiireen keskellä hyllyyn joutuu huonokuntoisia kirjoja. Jos löydät hyllystä tällaisen kirjan, tuo se tiskille, niin otamme sen mielellämme sivuun korjattavaksi tai vaihdettavaksi parempaan kappaleeseen.
Immanuel Wallersteinin vuonna 2006 ilmestynyttä kirjaa European universalism: the rhetoric of power, joka käsittelee valtateorioita, ei ole ainakaan vielä suomennettu. Häneltä on suomennettu kolme aiemmin ilmestynyttä kirjaa, viimeksi teos Avoimiin yhteiskuntatieteisiin vuonna 2000.
Wallerstein edustaa sosiaalitieteitä ja yhteiskuntatieteitä. Hänen keskeisiä teemojaan ovat kapitalistinen maailmanjärjestys ja globalisaatio.
Globalisaatiosta on ilmestynyt tänä vuonna teoksia suomeksi mm.seuraavasti:
- Sennett, Richard: Uuden kapitalismin kulttuuri, Vastapaino, 2007, (ISBN 978-951-768-200-8)
- Rouvinen, Petri: Seuraavat sata vuotta: aikamatka maailmaan ja Suomeen 1907-2107
Taloustieto, 2007, (978-951-628-453-1)
- Kailo, Kaarina: Irti...
Asbestin käytöstä voitte kysyä seuraavista paikoista:
Ympäristöministeriö http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=4128&lan=fi. Sivulta voi ottaa yhteyttä ja kysyä aiheesta lisää.
Työsuojeluhallinto http://www.tyosuojelu.fi/fi/asbesti#. Kysymyksiä voi lähettää sivun alareunan Palaute-painikkeen kautta.
Hengitysliitto http://www.heli.fi/Hengitysilma/Sisailma/Muita-sisailmaongelmia/Asbesti/. Hengitysliitolla on paikallisyhdistys myös Iitissä, Iitin hengitysyhdistys ry http://www.heli.fi/iitti.
Terveydentilan voi parhaiten tarkistuttaa terveyskeskuksessa tai keuhkotautien erikoislääkärillä.
Terveydestä voi kysyä myös netissä, esim. Verkkoklinikalla http://www.verkkoklinikka.fi/verkkolaakarit/. Se ei kuitenkaan korvaa lääkärissäkäyntiä.
Eräs kollega muisteli, että etsimäsi runo olisi vanha sananparsi, jossa olisi kirnuamisesta kyse, tyyliin kukin kirnuaa tyylillään tai jotain sen suuntaista. Muistaisiko joku palvelumme seuraajista vielä tarkemmin?
Hei!
Teillä näkyy olevan kaksi tänään PIKI-verkkokirjaston kautta tehtyä varausta. Ongelma näyttää ratkenneen.
Verkkokirjastoon kirjaudutaan kirjastokortin numerolla ja nelinumeroisella tunnusluvulla. Verkkokirjastossa on saattanut olla ohimenevä häiriö, jos kirjautuminen ei ole onnistunut.
1950-luvun hittejä ja hittilistoja löytyy mm. Juha Lassilan kirjasta "Mitä Suomi soittaa" ja Jake Nymanin teoksesta "Onnenpäivät" (osa 1). Joel Whitburnilla on monta teosta aiheesta, mm. "Billboard #1s 1950s-1991". Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä (http://www.turku.fi/kirja/sivu2.html) voit katsoa lisää hittilistoja esim. käyttämällä asiasanoja "äänitteet" ja "hitit".
Kyseessä on fiktiivinen dokumentti, kuvitelma siitä mitä olisi saattanut toisissa olosuhteissa tapahtua. Totuuspohjaa dokumentilla on sen verran että suomalaisten evakoiden sijoittamisesta Alaskaan oli olemassa yhdysvaltalainen suunnitelma. Toteumisen edellytyksiä suunnitelmalla ei enää ollut talvisodan rauhan jälkeen, ja kuljetuksiin suunnitellut Pohjois-Norjan satamatkin joutuivat saksalaisten miehittämiksi. Myös alaskalaiset vastustivat jyrkästi suurten homogeenisten pakolaisryhmien asuttamista territorioon.
Lähteitä:
Oinas-Kukkonen, Henry. (2012). Pohjoissuomalaiset talvisodan pakolaiset Alaskan pelastaviksi uudisasukkaiksi. Historian selkosilla : Jouko Vahtolan juhlakirja, pp. 319-330.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/12/27/mika-...
Lauri Pohjanpään runo Muurahaisen neuvo julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Metsän runoja (1924). Runo on luettavissa myös esimerkiksi antologiassa Tämän runon haluaisin kuulla 3 (2000) ja teoksessa Pohjanpää Lauri: Kaipuu ylitse ajan : valitut runot 1910-1954 (2002).
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastojen kokoelmissa voitte tarkistaa täältä
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://finna.fi/
Oletan, että kysyjä etsii virren nuottia ja sanoja. Kaikki virret teksteineen ja nuotteineen löytyvät kirkon ylläpitämästä palvelusta
https://virsikirja.fi/.
