Meillä täällä Jyväskylän kaupunginkirjastossa on teos:Valintakoekysymyksiä (osan nimi: 1995, Biologian yhteisvalinta).
Lisäksi eri yliopistojen kotisivuilla on vanhoja pääsykoekysymyksiä, esimerkiksi Joensuun Yliopiston kotisivulla (osoite:http://www.joensuu.fi/matemluonto/index.html) löytyy vuosien 1998-2000 valintakoetehtäviä.
Heidelbergin yliopiston kirjaston sivuilta löytyy englanninkielinen esitys kirjaston historiasta http://www.ub.uni-heidelberg.de/Englisch/allg/profil/geschichte.html . Samoin kirjaston sivuilta löytyy muutakin faktatietoa, esim. tilastoja . Sivukarttaa voi käyttää apuna. Heidelbergin yliopiston kirjasto on myös matkailunähtävyys. Tässä eräs matkailusivu : http://www.uni-tuebingen.de/mediaevistik/tagung1e/Maulbronn.htm . Suomen kielellä en onnistunut löytämään mitään.
1850-luvulla oli voimassa vuoden 1734 laki. 1860-luvulla rikoslakiin tehtiin joitain muutoksia, mutta varsinaisesti varsinaisest uusi rikoslaki säädettiin 1889.
Vuoden 1734 laki löytyy näköispainoksena ja nykyasuisena versiona julkaisusta Ruotzin Waldacunnan Laki 1734. Vuoden 1889 laki löytyy Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksista nro 54.
Tietoa voi etsiä Fennicasta, Suomen kansallisbibliografiasta. Ranskasta suomeksi käännetty kirjallisuus: tarkennettuun hakuun hakusanaksi "fre" (=ranskan kieli) ja hakutyypiksi "Alkuteoksen kieli". Kieleksi "suomi", ja lisäksi voi antaa haluamansa aikarajauksen. Lastenkirjat saa esiin lisäämällä vielä hakusanaksi "024.7" (= lastenkirjallisuuden luokitusnumero) ja valitsemalla hakutyypiksi "UDK-luokitus".
https://finna.fi
Suomesta ranskaksi käännetty kirjallisuus löytyy vastaavalla tavalla Fennicasta kielikoodeja vaihtamalla, tai Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta: hakutyypiksi valitaan "käännöskieli" ja "ranska". Lisätyksi hakuehdoksi voi vielä laittaa "kohderyhmä" ja "lapset ja nuoret".
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/...
Tällä hetkellä eräpäivätiedot yms. voi pääkaupunkiseudulla tarkistaa vain paikan päällä Vantaan, Espoon, Helsingin ja Kauniaisten kaupunginkirjastojen itsepalvelupäätteillä. Ensimmäisen tunnusluvun saa kirjaston henkilökunnalta (paikan päällä). Tulevaisuudessa on kylläkin mahdollista asioida suoraan www-sivujen kautta. Odotellaan...
Kielitoimiston ohjeissa sanotaan vieraskielisten nimien taivutuksesta muun muassa näin:
Nimiä, jotka loppuvat sekä äännettäessä että kirjoitettaessa konsonanttiin, taivutetaan lisäämällä nimen ja päätteen väliin sidevokaali i. Sääntö pätee yleensä myös s-loppuisiin vieraskielisiin nimiin (esim. Memphis - Memphisin, Torres - Torresin). Jos vieraskielinen nimi toistuu kielenkäytössä usein tai se koetaan tutuksi, se saattaa kuitenkin mukautua suomen kielen -ks-taivutukseen (vertaa sana varis, variksen).
Saksalais-yhdysvaltalaisen arkkitehdin Ludwig Mies van der Rohen sukunimen ensimmäinen osa, joka äännetään saksalaisittain /mi:s/, muistuttaa suomen mies-sanaa, mutta taivutetaan suomen...
Tiedustelemasi kirja voisi kuvauksesi perusteella olla Lotta Gahrtonin kirjoittama ja Stefan Hanssonin kuvittama Eläinten jouluaatto. Suomennoksen on kustantanut Otava vuonna 1998. Kirjassa joulupukki on lähdössä reellään jakamaan lahjoja ihmisille, kun hän kohtaa tunturissa pulaan joutuneita naaleja, joita hän päättää auttaa. Matkallaan joulupukki kohtaa monta muutakin metsän eläintä, mm. ilveksen sekä hirven, jolla hän pääsee ratsastamaan.
Teosta on vielä saatavilla kirjastoista eri puolella Suomea, joten mikäli teosta ei sinun kirjastostasi löydy, niin kaukolainaus voisi olla yksi mahdollisuus.
"Med en enkel tullipan" on Sven Paddockin 30-luvulla kirjoittama teksti, johon Jules Sylvain on säveltänyt melodian. Kauko Käyhkö on esittänyt laulun suomeksi. Tekstin kääntäjä on Veikko Vallas ja laulun nimi on Pikku tulppaanilla vain. Toisinaan nimi on kirjoitettu yhteen: Pikkutulppaanilla vain.
Kauko Käyhkö levytti kappaleen 60-luvulla. Sanoja tuskin löytyy painetussa muodossa, ja valitettavasti näyttää siltä, että äänitettäkin voi olla vaikea löytää. Helsingin yliopiston kirjastosta äänitettä voi kysyä. Jos se heillä on niin äänitettä voi käydä siellä kuuntelemassa. Yleisradion arkistosta äännitteen saattaisi löytää, mutta sieltä ei aineistoa saane kuunneltavaksi.
Kirjastonkäyttötutkimukset tai Reijo Savolaisen arkipäivän tiedonhankintaa koskevat tutkimukset voisivat ehkä tulla kyseeseen. Tampereen yliopiston informaatiotutkimuksen laitoksen kotisivujen kohdassa Julkaisut voi selailla tutkimustietokantoja. Osoite on http://www.info.uta.fi/julkaisut/index.html.
Gradutietokannasta poimin esimerkiksi vuonna 2002 tehdyn gradun suomalaisen poliisin tiedonhankinnasta:
Erva Kostiainen: Esitutkinnan tiedonhankinta: Tapaustutkimus tiedonhankinnan käytännöistä, rooleista, ongelmista ja tiedonlähteistä poliisin rikostutkinnassa.
Hotakaisen Finnhits on tulossa useaan HelMet-kirjastoon, mutta siitä ei vielä voi tehdä varausta koska ainuttakaan kappaletta ei ole vielä lainattavissa. Tilannetta kannattaa seurata HelMet-aineistotietokannasta. Heti kun niteitä ilmaantuu lainattavaksi tietokantaan siitä voi tehdä varausksen. www.helmet.fi
Julio Iglesias on syntynyt 23.9.1943 kello 2 iltapäivällä Madridissa.
Vaikutta siltä, että hänellä ei ole muita nimiä ellei oteta lukuun espanjan sukunimikäytäntöä, jolloin hänen koko nimensä kuuluisi Julio Iglesias De la Cueva (isältä Iglesias ja äidiltä De la Cueva).
Iglesias osallistui euroviisuihin vuonna 1970 laululla Gwendolyne. Ei voittanut kilpailua, mutta laulusta tuli hyvin suosittu.
Iglesia on pitkän uransa aikana tehnyt lukuisia hittejä. Täältä voit selailla kulta, platina ja briljanttilevyt:
http://www.julioiglesias.com/en/
Täältä löytyvät levytykset:
http://www.julioiglesias.com/en/
Tässä virallinen kotisivu:
http://www.julioiglesias.com/
Muuta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Julio_Iglesias
http://en.wikipedia.org/wiki/...
Juuri tuota tiedustelemaasi Quicksilver -takkia ei näyttäisi olevan kovin helppo löytää nettikaupoista, mutta kokeilepa seuraavia nettikauppaosoitteita http://vaatekaupat.com/merkit/quicksilver ja esim. http://www.priceminister.com/s/veste+quiksilver+candide
Kirja voisi hyvinkin olla Saara Repo-Kaarennon teos Innostu ryhmästä. Valitettavsti kirjan kaikki kappaleet ovat juuri nyt lainassa.
Tässä kirjan tiedot:
Repo-Kaarento, Saara
Innostu ryhmästä : miten ohjata oppivaa yhteisöä.
Kansanvalistusseura, 2007
http://www.helmet.fi/record=b1826034~S12*fin
Muitakin vaihtoehtoja on, esimerkiksi:
Isokorpi, Tia: Tunneälytaitojen ja yhteisöllisyyden oppiminen reflektoinnin ja ryhmäprosessin avulla. Hämeen ammattikorkeakoulu, 2003. http://www.helmet.fi/record=b1638004~S12*fin
Arikoski, Juha: Vastarinnasta vastarannalle : johda muutos taitavasti. Työterveyslaitos, 2007. http://www.helmet.fi/record=b1817643~S12*fin
Työnohjaus - ryhmien ja organisaatioiden kehittämisen välineenä / Kaarina Ranne, Heikki...
Aluksi kannattaa tarkistaa käytettävä internet-selain. On suositeltavaa käyttää selaimen uusinta versiota. Voit myös kokeilla käyttää palvelua jollain toisella selaimella nähdäksesi, ilmeneekö ongelma myös muilla selaimilla. Selaushistoriatietojen poistamisesta voi myös olla apua.
Lisätietoa löydät Ebib-palvelun usein kysytyistä kysymyksistä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Digihelmet/Ebibpalvelun_UKK%285828%29
tai Ebib-palvelun Facebook-sivulta: https://www.facebook.com/Ebibkirjasto
Valitettavasti emme löytäneet hänestä mitään tietoja. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista hänet? Tietoja lasitaiteilijasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Määritelmä, jonka mukaan mikromuovit ovat halkaisijaltaan enintään 5 mm kokoisia, on alunperin peräisin NOAA:n (National Oceanic and Atmospheric Administration) vuoden 2008 kansainvälisestä mikromuoveja käsittelevästä työpajasta. Työpajan raportissa kerrotaan, että 5 mm valittiin ylärajaksi, jotta tutkimuksessa ja päätöksenteossa voidaan kiinnittää huomio muoviroskaan, jolla on muita ekologisia vaikutuksia kuin suuremmalle muoviroskalle ominainen ruoansulatuskanavien tukkeutuminen; tällainen vaikutus on muun muassa muovin laajamittainen kertyminen kudokseen.Peruste määritelmälle on siis ennen kaikkea toiminnallinen: mikromuovit määritellään alle 5 mm kokoisiksi, koska tämän mittaluokan muoviroska tekee ympäristössä tiettyjä huomionarvoisia...
Asia voisi selvitä teoksesta Mönkkönen, Mauri: Kuopion historia/ 7, Kuopion pitäjän, Kuopion maalaiskunnan ja Riistaveden historia tai kysymällä Kuopion museosta. Linkki Finna hakuun ja Linkki Kuopion museoon.
