Suomalainen paikannimikirjakaan ei tuntenut Maukari -nimeä. Kotuksen sivustolta sen sijaan löytyi pieni maininta Maukari-nimestä, hakemistossa paikkainnimiä ja paikallistarinoita 1879-1882, Maukarista on maininta Ylivieskan kohdalla ja nimi näyttäisi merkinneen tiettyä, paikallista niitty- ja korpialuetta:
http://kaino.kotus.fi/korpus/nimet/pnpt/viite/Y.php
http://kaino.kotus.fi/korpus/nimet/pnpt/kuvat/0082.jpg
Kokeilin etsiä kirjan Keski-Finna-verkkokirjastosta, ja se löytyy sieltä kyllä. Etunimen molemmat kirjoitusasut Jörn ja Jørn antavat saman hakutuloksen. Voit varata kirjan, kun olet kirjautuneena verkkokirjastoon kirjastokortin numerollasi ja pin-koodillasi. Voit myös soittaa suoraan omaan kirjastoosi ja pyytää tekemään varauksen sinulle.
Kirjallisuudesta ei löytynyt mainintaa tällaisesta merkistä, mutta reserviharjoituspataljoonatulkinta on luultavasti oikea, mahdollisesti kyseessä voisi olla muistoesineeksi ajateltu merkki. Perkjärvellä toimi tällainen harjoitusorganisaatio ainakin 1929. Samalta vuodelta on jäänyt aikakauden lehtiin laaja jälki, sillä leirillä tapahtuneista laiminlyönneistä valitettiin eduskunnan oikeusasiamiehelle ja asia päätyi sotaylioikeuteen asti. Lehtiä voi selata Kansalliskirjaston digitaaliarkistossa, https://digi.kansalliskirjasto.fi/. Kaukjärven-Perkjärven ampumaleirin toimintaa 1920-30 -luvuilla käsitellään laajemmin Jyri Paulaharjun teoksessa. Oikeusjutusta lienee jäänyt myös arkistoihin laaja asiakirja-aineisto, josta voi saada...
Ainakin äänitteeltä Huumorimiehiä;Rotestilaulu löytyy
kappaleet Pornolaulu sekä alle lujaa. Olisikohan tuo
"muija-juttu" juuri tuo Rotestilaulu.Se löytyy ainakin samalta äänitteeltä.(sekä kasettina että cd-levynä, ainakin paikalla Paloheinän kirjastossa sekä Puistolassa.
WebFacta, verkossa toimiva tietosanakirja, joka on käytössä kirjastossa, määrittelee sadun seuraavasti: fantasiaan perustuva kertomus. Suullisena perinteenä säilyneet kansansadut ovat kansainvälistä perinnettä, vaikkakin kussakin maassa ne on mukautettu maan oloja vastaaviksi.
Dokumentti on WebFactan mukaan asiakirja, todistuskappale tai myös elokuvan, television ja radion lajityyppi, joka pyrkii välittämään kuvaamansa aiheen mahdollisimman todenmukaisesti.
Otavan kirjallisuustieto (1990) määrittelee sadun vapaan mielikuvituksen pohjalle rakentuvaksi yleensä huvittavaksi tai opettavaksi kertomukseksi. Dokumenttikirjallisuus on Otavan kirjallisuustiedon mukaan todellista elämää kuvaavaa ja todellisista tapahtumista kertovaa kirjallisuutta....
Roald on norjalainen pojan nimi, joka merkitsee 'tunnettua hallitsijaa'. Nimen juurena on muoto 'hróthr valdr'.
Norjassa Roaldin nimipäivä on elokuun 27. päivä, mutta suomalaisesta kalenterista nimeä ei löydy.
Jos norjalainen nimipäivä ei kelpaa, kannattaa hyödyntää Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimipäivättömien nimipäivien ohjeistusta:
"1. Almanakasta tai etunimikirjoista voi etsiä nimen, joka on saman kantanimen eri muunnos.
2. Kannattaa katsoa, mitä nimiä on Suomen ruotsinkielisessä almanakassa.
3. On monia nimiä, joita ei voi johtaa vanhoista pyhimysnimistä tai muista almanakkaan merkityistä. Silloin voi etsiä äänteellisesti tai sisällöltään samantapaisen nimen, jolle on varattu oma päivä.
4. Useimmilla suomalaisilla on kaksi...
Jos eräpäivätiedotteet ovat aiemmin tulleet sähköpostiisi, niin ilmeisesti palvelussa on ollut häiriö. Eräpäivätiedotteita on joskus jäänyt lähettämättä, jos lainausjärjestelmämme on ollut kovin kuormitettu esim. versionvaihdon tai huoltotöiden takia.
Kyseessä on Annikki Setälän Poikatyttö: kertomus Perä-Pohjolasta, Otava 1941.https://sheferijm.blogspot.com/2023/07/annikki-setala-poikatytto.htmlPoikatyttö : kertomus Perä-Pohjolasta | Lapin kirjasto | Finna.fi
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Rosalia de Castron tuotantoa ei ole suomennettu. Yksittäisiäkään runoja ei löytynyt muutamasta tarkistamastani antologiasta.
Teokset Espanjan, Italian ja Portugalin kirjallisuus (1989) ja Tuulio: Espanjan kirjallisuuden historia (1983) eivät mainitse käännöksiä.
Valitettavasti ainakaan Viola-tietokannan mukaan tästä Simo Sauson säveltämästä ja Heikki Nopasen sanoittamasta laulusta Niin paljon kauniita tyttöjä on ei ole julkaistu nuottia. Ainoa keino saada tästä nuotti taitaa olla palkata taitava nuotintaja, kun levytyksiä kuitenkin on, tai yrittöö saada yhteys säveltäjään tai sanoittajaan.
Heikki Poroila
Sinun on mahdollista tulostaa omalta laitteeltasi, eli vaikkapa läppäriltä tai älypuhelimesta. Sitä varten sinun tarvitsee luoda itsellesi kirjautumistunnus osoitteessa https://print.lib.hel.fi/user kohdassa "Uusi käyttäjä / New User". Saat sähköpostiisi linkin, jonka avulla pääset vahvistamaan tilisi.
Tästä eteenpäin voit aina lähettää tulostettavat tiedostosi pdf-muodossa osoitteeseen print.helkir@gmail.com.
Kun haluat hakea tulosteesi, kirjaudu luomallasi käyttäjätunnuksella ja salasanalla itsepalvelutulostus-tietokoneelle ja vapauta tulosteesi.
Lisäohjeita löydät täältä:
https://print.lib.hel.fi/custom/ohje.html
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kallion_kirjasto/...
Sitaatti on Josef Julius Wecksellin näytelmästä Daniel Hjort, joka on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1877. Kyseinen Paavo Cajanderin suomennos on luettavissa kokonaisuudessaan Project Gutenberg -sivustolta: https://www.gutenberg.org/ebooks/18322. Kysytty kohta toistuu näytelmässä kahdesti, kolmannen näytöksen 12. ja 13. kohtauksessa.
Voisikohan etsimäsi äänikirja olla L. M. Montgomeryn Jane of Lantern Hill suomennokset Jane Victoria 1 ja Jane Victoria 2: Jane Victoria tulee kotiin. Teoksen on suomentanut Raimo Meltti ja ne on luettu äänikirjoiksi c-kaseteille vuosina 1995 ja 1996.
Juoni ei kaikilta osin vastaa kuvaamaasi, mutta varsin monia yhtäläisyyksiä kyllä löytyy.
Äänikirjat kuuluvat vielä Helmet-kirjastojen kokoelmiin. Voit tarkistaa niiden saatavuuden Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Jane of Lantern Hill suomennettiin uudelleen vuonna 2013 ja se sai nimekseen Jane ja saaren kutsu (suom. Sisko Ylimartimo).
https://www.finna.fi/Record/helmet.2081272
Voit lukea lisää teoksesta esimerkiksi Kirjasammosta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A...
Toivottavasti olet kiireesi keskellä saanut selville, että se mitä johonkin tenttiin kannattaa lukea, on parasta kysyä kyseisen tentin tentaattorilta, ellei kirjoja ole opinto-oppaassa mainittu. Jos tentaattori on syystä tai toisesta kovin kiireinen, neuvoja voi tiedustella myös laitoksen tai tiedekunnan opintoneuvojalta. Nämä ihmiset ovat opiskelijoiden opintoihin liittyviä kysymyksiä varten.
Me emme kirjastossa välttämättä tiedä minkälaiset vaatimukset tenttiisi on. Jotain voi päätellä kirjastostakin löytyvistä opinto-oppaista. Esim. Helsingin eläinlääketieteellisen korkeakoulun perusopintojen eläinlääketieteellisen anatomian tenttikirjana on S. Toivosen Selkärankaisten vertaileva anatomia.
Valitettavasti videota ei enää löydy kirjastojen kokoelmista.
Luultavasti videot eivät kestä lainoja ja aikaa, joten ne on poistettu.
Elokuvan voi kyllä katsoa esim. Youtubesta, tosin englanninkielisenä...
https://www.youtube.com/watch?v=7re1cqXTuE0
Suomenkielisen tekstityksen saa myös netistä, mutta se vaatii tilin avaamista palveluun. Katselu on ilmaista.
http://www.opensubtitles.org/fi/subtitles/3414452/mickey-s-christmas-ca…
Opiskelijahaalarin väri ja sen selässä oleva oppilaitoksen tai oppilaskunnan tunnus kertoo, missä haalarin kantaja opiskelee. Samanvärisiä haalareita on useilla eri alojen opiskelijoilla, joten pelkkä väri ei kerro opiskelupaikkaa. Alla linkit Ylen uutiseen aiheesta ja Wikipedia-artikkeliin:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/04/29/opiskelijahaalari-erottaa-muista-ja-yhdistaa-omiinsa
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_suomalaisten_opiskelijahaalarien_v%C3%A4reist%C3%A4
Hei,
tämä on täysin mahdollista. Hallituksen muodostaminen tapahtuu perustuslaissa säädettyjen muotojen mukaisesti. Yksikamarisen eduskunnan olemassaoloaikana vuodesta 1907 lähtien mikään säädös ei koskaan ole estänyt sellaisen hallituksen muodostamista, jossa kaikki eduskunnassa edustettuina olevat puolueet olisivat mukana.
Poliittisesti ei kuitenkaan ole pidetty hyvänä, että eduskunnassa ei lainkaan olisi oppositiota vaan kaikki puolueet olisivat mukana hallituksessa. Tällaiseen ratkaisuun on päädytty vain äärimmäisessä hätätilanteessa.
Jatkosodan aikana vuosina 1941-43 toimi esimerkiksi Jukka Rangellin hallitus, jossa mukana olivat kaikki eduskuntapuolueet: SDP, maalaisliitto, kokoomus, edistyspuolue, IKL, Rkp.
Toki lähes aina...
Kotilieden kummikerho perustettiin auttamaan syrjäseutujen suurilapsisia perheitä. Kotiliesi-lehti maksoi kaikki käytännön kulut,
joten lahjoituksia ei mennyt lainkaan palkkoihin yms. Kotiliesi välitti koteihin vaatteita, lehmiä ja myöhemmin järjestettiin lomia äideille. Kummikerhosta välitettiin myös avuntarvitsijoiden osoitteita, jollooin lahjoittaja voi lähettää pakettinsa ilman että se teki kierroksen Kotilieden toimituksessa. Joskus näistä suhteista tuli kirjeenvaihtosuhteita, jotka kestivät vuosia. Kirjassa "Pieni ihme paketissa" on kerrottu Kummikerhon 83 vuotta kestänyt tarina.
TEKIJÄ Katila, Seija, kirjoittaja.
TEOS Pieni ihme paketissa : Kotilieden Kummikerho - 83...
