Kysyjän mainitsemaa Jaakko Virkkusen teosta Kasvatus- ja opetusajattelu aikuiskoulutuksessa ei löydy sen paremmin Fennica- (kirjat) kuin Arto-tietokannasta (artikkelit). Virkkusella on laaja tuotanto, mutta tämän nimistä julkaisua ei ole, ei myöskään sellaista, joka olisi melkein sama. Myöskään Google-haku kirjasen nimellä ei tuonut yhtään osumaa. Näyttää vahvasti siltä, että kysyjän antama julkaisun nimi ei ole oikeassa muodossa. Tätä oletusta tukee havainto, että kysyjän viite "Lääkintöhallituksen julkaisuja 46/1984" on Kari Pylkkäsen toimittama Mielenterveystyön koulutuksen ja työnohjauksen kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Annetuilla tiedoilla ei valitettavasti pääse eteenpäin.
Heikki Poroila
Yksi kirja löytyi, tosin jo melko vanha: Ametikirjade koostamine ja vormistamine (Võlanõudja : Estada Kirjastusgrupp, 1998). Kirja on ainoastaan Helsingin yliopiston pääkirjastossa Kaisa-talossa.
https://www.helsinki.fi/fi/helsingin-yliopiston-kirjasto/toimipaikat/paakirjasto-kaisa-talossa
Olisiko allaolevasta sivustosta apua? Se on Haapsalu Kultseharituskeskus -oppilaitoksen sivuilla, mutta vähäisillä vironkielen taidoillani en saa sen sisällöstä tarkemmin selkoa::
https://sites.google.com/hkhk.edu.ee/vikeettevtte-dokumendit/ametikiri-ja-selle-elemendid
Kyseessä on Aimo Mustosen säveltämä lastenlaulu Jokisen pojan nenänpää. Nuotit ja sanat lauluun löytyvät nuottikirjasta Mustonen, Aimo: Entten tentten : iloisia lasten laululeikkejä. [1] .
Laulun voi kuunnella Youtubessa: https://www.youtube.com/watch?v=byMqNaSNrss
Voit muuttaa noutokirjastoa Helmetin omissa tiedoissa ennen kuin varauksesi on matkalla tai odottaa noutoa -tilassa. Kirjaudu Helmetiin kirjastokorttisi numerolla ja pin-koodilla, mene omiin tietoihin ja siellä kohtaan varaukset. Valitse pudotusvalikosta haluamasi noutokirjasto ja tallenna muutokset.
Ohje löytyy täältä https://luettelo.helmet.fi/screens/e_help_fin.html#varaustenmuuttaminen
Suosittelen kokeilemaan seuraavia kirjoja, joissa käsitellään muuttoa uuteen kotiin ja ystävystymistä, vaikka yhteistä kieltä ei vielä olisi.Nicola O'Byrne: Missä meidän koti on, Isäkarhu?Kristiina Louhi: Tompan uusi kotiSanna Pelliccioni: Onni-poika saa uuden ystävän
Hei! Potlohko on karjalainen perinneruoka, jossa pataan lohkotut perunat ja sopivan kokoisiksi leikatut lihat (monesti sianlihaa) sekä muut ainekset haudutetaan kypsiksi uunissa. Ohjeita löytyy netistä jonkin verran, mutta myös esimerkiksi Helmet-verkkokirjastosta löytyvässä Karjalainen keittokirja (Pirkko Sallinen-Gimpl) -teoksesta löytyy kyseinen ruokalaji pottilohkon nimellä, tai hakemiston kautta lihalohko-hakusanalla.
Eeva Kilvestä löytyy hyvin tietoa internetin kautta, sivuilta http://espoonkirjasto.mork.net/kirjailijat/suomi/kilpi.htm ja
http://www.lappeenranta.fi/kirjasto/carelica/kirj/kilpi.html sekä
http://www.wsoy.fi/www/yleinenk.nsf/Kotisivut/galleria+etusivu (kohdasta Kirjailijat aakkosjärjestyksessä)
Myös Pekka Tarkan kirjasssa Suomalaisia nykykirjailijoita. T 1990 löytyvät perustiedot Eeva Kilvestä.
Kotiseutukokoelmasta ei pääsääntöisesti lainata kirjoja. Kysymääsi teosta on kokoelmassa kuitenkin kaksi kappaletta, joten voit saada toisen lainaksi n. viikon laina-ajalla.
Lainaus tapahtuu marraskuun remontin aikana pääkirjaston 2. kerroksessa. Otan kirjan päivystäville virkailijoille valmiiksi esiin.
Library PressDisplaytä voi käyttää Kokkolan kaupunginkirjaston asiakastietokoneilla. Palvelua voi käyttää yhtä aikaa kolmelta eri tietokoneelta. Etäkäyttö esim. kotoa ei ole mahdollista.
Miinan ja Manun tamperelaisuus paljastettiin lukijoille vuonna 2009 julkaistussa kirjassa Miina ja Manu kaupungin kesässä.
"Missähän Miina ja Manu mahtavat oikein asua? Nyt kun Miina ja Manu kirjasarja on täyttänyt yli 25 vuotta, pitää tämä lopulta paljastaa. Miina ja Manu ovat tamperelaisia. He ovat kotoisin samalta paikkakunnalta kuin mistä Pikkukakkostakin lähetetään." [ote kirjan takakannen tekstistä]
2014 kirjasta ilmestyi uudistettu painos nimellä Miina ja Manu : kaupunkikierros.
Leena Satta-nimiseltä henkilöltä ei löydy kirjaa Songasta. Songasta on kyllä kylähistoria: Maanselän laidalla,
kyläsuunnitelma: Sonka, kuninkaitten kylä ja lehtiartikkeleita.
Kirjat ovat lainattavissa Lapin maakuntakirjaston Lappi-osastolla ja myös artikkelit saa meiltä.
Seuraava teos lienee kriittisin löytyneistä: Storgårds, Torsten: Artturi Ilmari Virtanen tiedemiehenä ja henkilönä : muistelmia Biokemiallisesta tutkimuslaitoksesta ja sen johtajasta Artturi I. Virtasesta / Torsten Storgårds
Julkaistu: Solna : [T. Storgårds] , 1983 (Print)
Ulkoasu: 57 s. : kuv. ; 25 cm
Aineisto: kirja
Teoksen kieli: fin
ISBN: 951-99450-2-4 (nid.)
Teos löytyy Pasilan kirjaston varastosta, voitte jättää varauksen HelMetin kautta. Teosta on arvioitu seuraavassa artikkelissa: Suomen kuvalehti : 1983 : 35, s. 16-18
A.I. Virtasesta löytyy pääkaupunkiseudulla seuraavat teokset:
1.Heikonen, Matti : AIV : isänmaan aika : Artturi Ilmari Virtanen tieteen ja isänmaan asialla. Kirjayhtymä, 1993. ISBN 951-26-3860-6.
2.Heikonen, Matti...
Olemme etsiskelleet tiedustelemaasi ohjelmaa Suomen yleisten kirjastojen yhteisen tietolistan avulla.
Eräs vastaaja arvelee vastauksessaan näin:
"Tuli mieleen Sinisen talon nalle (bear in the big blue house). Voisiko olla tämä? En muista onko siinä kissaa, mutta nalle ja kuu ja muita eläimiä. Kuulla on silmät ja suu ja se laulaa nallen kanssa. Youtubesta löytyy pätkiä: http://www.youtube.com/watch?v=ofmQXEB_Hvo "
Muita vihjeitä emme saaneet. Toivottavasti Sinisen talon nalle on etsimäsi ohjelma.
Ikävä kyllä yrityksistä huolimatta tähän suruvärssyyn ei löytynyt tekijää selaamistani värssykirjoista eikä runokirjoista. Netistä löytyi tämä värssy myös osana toista värssyä, joka alkaa "Tupa tyhjänä tyhjyyttä huokaa",mikä värssy taas on jossain aloitettu sanoilla Ei kuulu askeleet rakkaimman,tupa tyhjänä tyhjyyttä huokaa".
Juhani Peltosesta on tietoa mm. teoksissa:
Suomalaisia nykykirjailijota /toim. Tarkka (1989)
Suomalaisia kirjailijoita 1500-luvulta nykypäiviin /toim. Risto Rantala (1994)
sekä Suomen kirjailijat 1945-1980...(SKS 1985), joka sisältää suppeat elämäkertatiedot, teosluettelon ja (tutkimus)viitteitä.
WWW-osoitteessa http://www.kirjasto.sci.fi/jpelton.htm on tietoa kirjalijasta englanniksi ja Lopen kirjaston sivulla (sivun alalaidassa) http://www.loppi.fi/Kirjasto/erikoiskok.htm suomeksi.
Toivo Flinkin kirjassa Maaorjuuden ja vallankumouksen puristuksessa : Inkerin ja Pietarin suomalaisten sivistys-, kulttuuri- ja itsetuntopyrkimyksiä vuosina 1861-1917 on luku nimeltä Maaorjuus ja sen lakkauttamisen taustoja (s. 18-42). Myös Peter Nevillen Venäjä-kirjasta löytyy tietoa. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Helmet-lukuhaasteen aikaisempien vuosien (2015. 2016, 2017 ja 2018) listat löytyvät tämän vuoden lukuhaastesivun alalaidasta. Linkki sivulle on:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Helmetlukuh…
