Hei!Suosittelen tutustumaan tähän Jouni Korkiasaaren oppaaseen Sukututkija siirtolaisten jäljillä https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061367816 Oppaassa on useita linkkejä eri tietokantoihin, joista voi yrittää löytää tietoa siirtolaiseksi lähteneistä ihmisistä. Osa tietokannoista on käytettävissä vapaasti, osa vaatii kirjautumista ja osa on maksullisia. Oppaassa kerrotaan myös, miten ihmisen nimi saattoi muuttua matkan varrella ja kerrotaan, miksi ihmisestä ei välttämättä löydy mitään tietoja.
Tässä on pari harmonikkaa käsittelevää teosta:
Kymäläinen, Helka: Harmonikka taidemusiikissa--ohjelmiston kehitys ja soittimelliset erityispiirteet. Sibelius-Akatemia, Helsinki, 1994
Juvonen, Antti: Harmonikka, sen kehitys, rakenne ja sormittamisen periaatteet. Ikaalinen, 1984.
Nordström, Sixten: Kaikki musiikista. WSOY, Porvoo, 1997
Näiden kirjojen saatavuuta pääkaupunkiseudun kirjastoista voit katsoa PLUSSA-tietokannasta osoitteesta http://www.libplussa.fi/
Netistä on jokunen suomenkielinen harmonikkalinkki Sibelius-Akatemian sivuilla osoitteessa:
http://www.siba.fi/kulttuuripalvelut/soittimet.html#accordion
Ehkä etsit kappaletta Only you https://www.youtube.com/watch?v=qgDKtLPp46s Tuossa esittäjänä on Flying Pickets. Mieleen tulee myös Edith Piafin Padam padam, https://www.youtube.com/watch?v=OjY9IDlhFUk.
Hei,latvialaisia kirjailijoita, joita on käännetty suomeksi, löytyy mm. Māra Zālīte on suomennettu suomennettu omaelämäkerrallinen romaani Viisi sormea.Nippernaati esittelee vuoden 2021 antologiassaan useita virolaisia, latvialaisia ja liettualaisia nykykirjailijoita. Nippernaati on suomennetun virolaisen kirjallisuuden antologiasarja, mutta vuoden 2021 julkaisussa oli mukana myös latvialaisia ja liettualaisia nykykirjailijoitaLähteet:Latvian tunnetuin nykykirjailija Māra Zālīte Suomeen Kalevalan päivänä - ePressiNippernaati esittelee latvialaista nykykirjallisuutta - Rozentāls-seura ry. (rozentals-seura.fi)Nippernaati | Virolaisen kirjallisuuden antologia – Viron Suomen-instituutti (viro-instituutti.fi)
Kyseessä on kaiketikin Arvo Turtiaisen runo Kevätkaipuu kokoelmasta Laulu ajasta ja rakkaudesta (1954, s. 8).Teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla.https://helmet.finna.fi/
Kysymäsi kirja on hankittu Hämeenlinnan pääkirjaston kokoelmaan 18.10.07 ja on ainakin tällä hetkellä paikalla tietokirjallisuuden uutuushyllyssä.
Kotipaikkakuntasi Janakkalan kunnankirjaston kokoelmassa sitä ei aineistotietokannan mukaan ole. Janakkalan kirjaston yhteystiedot: sähköposti neuvonta@janakkala.fi ja puhelin (03) 680 1390 tai (019) 758 0390.
Tyvärr har vi haft problem med påminnelser, som sänds i förväg. Vi hoppas, att felet korrigeras snarast.
Via nätbanken går det ännu inte att betala. Du kan betala följande gång, när du kommer till biblioteket.
Kirjastoissa käytetään yleisimmin Hepburn-romanisaatiojärjestelmää. Järjestelmiä on useita, mutta Hepburniin on päädytty sen yleisyyden vuoksi.
Kirjaston luetteloissa on jouduttu käyttämään muunnettua Hepburniä, jossa pitkät vokaalit on merkitty pituusmerkin (makron) sijasta kahdella perättäisellä
vokaalilla (vierasperäisten katakanalla kirjoitettujen sanojen yhteydessä) tai yhdellä vokaalilla (japanilaisperäisten hiraganalla tai kanjilla kirjoitettujen sanojen
yhteydessä). Yleisimmät kirjastoluettelot eivät nimittäin tunnista makron-merkkiä.
Lisätietoa Hepburn-järjestelmästä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hepburn-j%C3%A4rjestelm%C3%A4
Kirja on varmaankin vuonna 1947 ilmestynyt Lisbeth Listervikin Jorden runt på alla fyra: systrarna Listerviks fotvandring runt världen. Kirja on ainakin Porin ja Vaasan kirjastojen kokoelmissa ja Kuopion varastokirjastossa.
Voit saada sen kaukolainaksi itsellesi kotikirjastosi kautta.
HelMet-verkkokirjastoa selattaessa kirjan kohdalla oleva teksti ”hyllyssä” tosiaan tarkoittaa, että kirja on hyllyssä siinä kirjastossa, jonka kohdalla teksti lukee. Jos teet kirjasta varauksen, kirja voi olla tilassa ”hyllyssä” muttei välttämättä siinä kirjastossa, josta haluat kirjan noutaa. ”Hyllyssä” merkitsee silloin, että kirja on hyllyssä sen omistajakirjastossa. Varaus on noudettavissa, kun omissa tiedoissa kirjan kohdalla lukee ”odottaa noutoa”. Tämä on kieltämättä hiukan hämäävää.
Internetin kautta varattaessa kirjoja ei haeta useinkaan aivan saman tien hyllystä. Varaukset sisältävä hakulista otetaan joitakin kertoja päivässä, jolloin varatut kirjat poimitaan hyllystä. Pienissä kirjastoissa lista otetaan yleensä harvemmin kuin...
Useassa pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastossa voi digitoida VHS-kasetteja, C-kasetteja ja kaitafilmejä, mutta kelanauhojen digitointipalvelua kirjastoissa ei valitettavasti ole.
Maksullisia digitointipalveluja löydät esimerkiksi verkkohaulla "kelanauhojen digitointi pääkaupunkiseutu".
Tässä muutama linkki:
http://www.reelone.fi/aanisiirrot.htm
http://www.digi-sound.fi/etusivu.html
Kirjastoissa ei ole lainattavia kelanauhureita. Turkulaiselta Digitalisointi.com-sivulta löytyy mahdollisuus maksua vuokrata kelanauhuri 10 euroa/päivä tai 30 euroa/viikko. Vuokrattavien laitteiden hinnat näet osoitteessa http://www.digitalisointi.com/palvelut.html
Seuraavia kirjoja voi tiedustella Helsingin yliopiston kirjastosta.. Lisää materiaalia löytää HELKA-ainesitonhausta.
Birchenough, Charles, History of elementary education in England and Wales from 1800 to the present day. / Seaborne, Malcolm, The English school : its architecture and organization OSA: [1] 1370-1870 /
Armytage, W. H. G., Four hundred years of English education , 1964/Clarke, Martin Lowther : Classical education in Britain, 1500-1900.
Charles Dickens arvosteli kirjoissaan kotimaansa hallintoa ja aikakautensa kasvatusta; hän oli pahoillaan niitten puolesta, jotka joutuivat käymään pahamaineisia kouluja. Hänen teoksiinsa tutustuminen voisi olla myös kiintoisaa.
Standardi 93/116/EY löytyy Euroopan unionin virallisesta lehdestä: Virallinen lehti nro L 329 , 30/12/1993 s. 0039 - 0053 Suomenk. erityispainos Alue 13 Nide 25 s; ks myös. Virallinen lehti nro L 042 , 15/02/1994 s. 0027 - 0027. Jyväskylän kaupunginkirjastossa ei ole näitä lehtiä, mutta ne löytyvät esim. Jyväskylän yliopiston kirjastosta.
Suomen kansallibibliografian Fennican mukaan "Kontu: Pohjois-Karjalan maanviljelysseuran neuvontalehti" ilmestyi Joensuussa Pohjois-Karjalan maanviljelysseuran julkaisemana vuosina 1956 - 1969.
Vuosina 1974 - 1980 lehti ilmestyi nimellä "Kontu : Pohjois-Karjalan maatalouskeskuksen tiedote" Pohjois-Karjalan maatalouskeskuksen julkaisemana ja vuosina 1984 - 1994 lehden nimi oli "Kontu : Pohjois-Karjalan maatalouskeskuksen neuvonta- ja järjestölehti". Kyse on siis samasta lehdestä, mutta sen alaotsake muuttui vuosien aikana.
Lehden julkaisutietoja voi tarkastella Fennicasta, johon pääsee alla olevasta linkistä.
https://finna.fi
Seura: koko perheen lehti on katsottavissa Turun yliopiston kirjastossa, Feeniks-kirjastossa https://www.utu.fi/fi/yksikot/kirjasto/kirjastot-ja-aukioloajat/kirjast… Lehti on käytettävissä mikrofilminä kirjaston tiloissa. Voit tehdä varauksen, jos sinulla on jo kirjastokortti. Jos ei ole, voit ottaa yhteyttä kirjastoon ja tilata mikrofilmin varastosta https://utu.finna.fi/Record/volter.294472
Tarkkaa vastausta ei voi antaa, koska television mallia ei ole tiedossa. Näiden tietojen perusteella näyttää siltä että kanavat lakkaavat näkymästä 2020. Vaihtoehdoiksi jää siis uuden television, tai tätä järjestelmää tukevan digiboksin hankkiminen. Kaikkein oleellisin asia laitetta valitessa (tai vanhaa tarkistaessa) on se, että löytyy maininta DVB-T2. Siitä tietää, että kanavat tulevat näkymään.
Kun olet ostamassa televisiota tai digiboksia kaapeliverkkoon, varmista että laitteesi on Cable Ready HD. Osoitteesta www.testatutlaitteet.fi löydät luettelon kaikista testatuista teräväpiirtolähetysten katseluun soveltuvista television päätelaitteista. Vanhan tv:si saat toimimaan myös...
