”Suomen sanojen alkuperä” (osa 1; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992) kertoo, että sana ”kiva” on peräisin murteista, ja sen merkitys on ollut ’ankara, raju, kova, luja, sitkeä, nopea, ripeä, jyrkkä, suurikokoinen, runsas’. Siitä merkitys on sitten muuttunut etenkin puhekielessä merkitsemään ’mukava, hauska’.
Kaisa Häkkisen ”Nykysuomen etymologisen sanakirjan” (WSOY, 2004) mukaan ”kiva” kuuluu etymologisesti yhteen sanojen ”kipakka”, ”kivakka” ja ”kiivas” kanssa. Niiden taustalla on Häkkisen mukaan vanha balttilainen laina, jota vastaa nykyliettuan sana ”gývas” (’eloisa’).
Mukavaa vuotta 2011 myös sinulle!
Ring a ring o' roses on vanha englantilainen lastenloru, joka syntyi Lontoossa vuoden 1665 ruttoepidemian aikana.
Ring a-ring o' roses,
A pocketful of posies.
a-tishoo!, a-tishoo!.
We all fall down.
[Kysymyksessä siteerattu teksti on lorun amerikkalainen versio:
Ring around the rosey,
A pocketful of posies.
ashes, ashes.
We all fall down.]
Kranssi, kranssi ruusuja,
tasku täynnä rohtoja,
hatsii, hatsuu,
jokainen maahan kaatuu.
"Kranssi, kranssi ruusuja" tarkoitti ruttoa sairastavan pieniä punaisia täpliä. "Tasku täynnä rohtoja" viittasi jo antiikista periytyvään tapaan ja uskomukseen, että hyvänhajuiset kukat ja yrtit suojelevat paholaisten hengityksen löyhkältä. "Hatsii, hatsuu" kuvasi aivastusta, ruttoaikoina tyypillistä tartunnan oiretta...
Siinä vaiheessa, kun varaus on tärpännyt eli on noudettavissa, sitä ei voi enää peruuttaa. Varausmaksu menee velkasaldoon.
Jatkossa kannattaa olla suoraan yhteydessä Turun pääkirjaston vastaanottoon puh. 02 2620624 tai
vastaanotto.kaupunginkirjasto@turku.fi
Varattua materiaalia voidaan sopimuksella pitää vähän kauemmin kuin noutoilmoituksessa on mainittu.
Ihmiselläkin hedelmöittyminen on mahdollista vain naisen kuukautiskierron ovulaatiovaiheessa eli munasolun irtoamisen aikaan. Toisin kuin monilla muilla nisäkäslajeilla, ihmisellä tähän ei liity mitään selviä ulkoisia merkkejä. Tosin viimeaikaisissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että myös ihmisellä hajuaistilla on asiassa selvä, vaikkakin tiedostamaton rooli: ovulaatiovaiheessa nainen tuoksuu miesten mielestä paremmalta.
Ihmisen sukupuolinen aktiivisuus ei kuitenkaan vaihtele kovin selkeästi kuukautiskierron mukaan. Tämän arvellaan liittyvän vaiheeseen, jossa ihminen lajina kehittyi, aivojen koko kasvoi ja niiden energiantarve lisääntyi. Isompien aivojen ylläpito vaatii ravitsevampaa ruokaa, ja niiden vuoksi ihmislapsi syntyy paljon...
Joensuussa Hukanhaudalla oleva kadunnimi Lonikintie on saanut nimensä siellä 1920-luvulta lähtien olleesta Lonikin tilasta. Tilalla oli peltoja, jota sanottiin Lonikin pelloiksi, tilalla harjoitettiin myös karjataloutta.
Mutta siihen, mitä itse sana lonikki tarkoittaa, ei löytynyt suomen kielen sanakirjoista aivan varmaa vastausta. Suomen etymologisesta sanakirjasta, osa 2, 1958, löytyy sana lonnikko 'hyvin alava paikka' ja lonne 'laakso, alanko'. Olisikohan sana tullut näistä.
Viljo Nissilän Suomen Karjalan nimistö -kirjassa mainitaan sana lonneikko 'vesiperäinen, veden syömä maasto'. Hukanhaudan alueella on maan kallistuman paljastamaa järvenpohjaa alettu käyttää kasvumaana.
Lähde: Kylästä kaupungiksi : Hukanhauta Penttilä, Utra,...
Nimen Suomi etymologiasta ei ole täyttä varmuutta. Se on ilmeisesti ollut alun perin Suomenlahden ympäristöä ja sittemmin lähinnä Varsinais-Suomea koskeva nimitys ja laajentunut vasta myöhemmin tarkoittamaan koko maata. Sanaa on käytetty jo Pähkinäsaaren rauhansopimuksessa 1323 nimen Somewesi osana, jolloin se on kuitenkin merkinnyt Viipurinlahden pohjukkaa, jonka suomenkielisenä nimenä vieläkin on Suomenvedenpohja. Varhaisimmissa selityksissä sana on selitetty suon tai suomun johdokseksi, mutta uudempien tulkintojen mukaan se on lainasana. Lainan yhdeksi mahdolliseksi lähteeksi on esitetty kantabaltin maata (merkityksessä ’seutu’, ’alue’, ’valtapiiri’) tarkoittavaa sanaa žemē, josta myös nimet Häme ja saame olisivat peräisin. Toisen...
Helsingin kaupunginkirjaston alkuaikojen historiikissa (Sven Hirn, Kansankirjastosta kaupunginkirjastoksi; Helsingin kaupunginkirjasto 1860-1940) kerrotaan, että ensimmäisenä toimintavuotena, vuonna 1860 "lainausmerkintöinä listattiin yksilöidyt tiedot sekä lainatusta kirjasta että lainaajasta - numerotunnisteet otettiin käyttöön paljon myöhemmin." (s. 24). Tampereelta on tallella varhaisin tamperelainen lainausrekisteri 1860-luvulta, vihko, johon merkittiin lainaaja, lainattu kirja ja palautuspäivämäärä (s. 28). Tällöin kirjastokortti ei siis vielä ollut käytössä.
Kirjastokortti on otettu käyttöön eri puolilla Suomea ja erikokoisissa kirjastoissa eri aikaan. Tampereen kaupunginkirjaston historiikista (Matti Wacklin, Kaikkien sielujen...
Sukunimien Piipari ja Piiparinen taustalla on ruotsin sana 'pipare', merkinantaja sotaväessä (pillipiipari). Piiparisia on tällä vuosisadalla asunut lähinnä Karjalassa(Viipuri, Sortavala), Lappeenrannassa, Imatralla ja Joensuussa.
Lähde: Uusi suomalainen nimikirja. Otava 1988.
Tolkien, J. R. R.
Taru sormusten herrasta : Sormuksen ritarit. 572 sivua
Taru sormusten herrasta: Kaksi tornia. 480 sivua
Taru sormusten herrasta : Kuninkaan paluu. 539 sivua
Nämä ovat varhaisimpien painosten sivumäärät. Ne näkyvät myös kirjaston rekisterissä kirjojen korttinäytöllä, ks. Jokunen: http://jokunen.jns.fi/?formid=form2 .
Robert Ludlum ehti elämänsä aikana kirjoittaa vain kolme osaa Bourne-sarjaa. Hänen kuoltuaan kirjailija Eric Van Lustbader jatkoi sarjaa, ja niinpä tuo mainitsemasi ”Meduusan perintö” eli ”Robert Ludlumin medusan perintö” (alkuteos ”Robert Ludlum’s The Bourne Legacy”) onkin Van Lustbaderin käsialaa. Suomeksi on ilmestynyt myös Van Lustbaderin laatima ”Robert Ludlumin medusan ansa” (Otava, 2009; alkuteos ”Robert Ludlum’s The Bourne Betrayal”). Sitä on saatavilla HelMet-kirjastoista, ja tarkemman saatavuuden voi katsoa osoitteesta http://www.helmet.fi etsimällä teoksen nimellä.
Suomentamatta ovat vielä Van Lustbaderin kirjoittamista jatko-osista ”The Bourne Sanction” (2008), ”The Bourne Deception” (2009) ja ”The Bourne Objective” (2010)....
Sekä myyrät että rotat ovat jyrsijöihin kuuluvia nisäkkäitä.
Myyriä on Suomessa useita eri lajeja. Yleisimpiä myyrälajeja ovat metsämyyrä ja peltomyyrä. Ne ovat hyvin pieniä nisäkkäitä, jotka painavat noin 15-80 grammaa. Myyrälajeista suurin on vesimyyrä, joka voi painaa jopa 300 grammaa. Se muistuttaa ulkonäöltään jonkin verran rottaa. Vesimyyrän häntä on kuitenkin aina selvästi ruumista lyhyempi, sillä on huomaamattomat pienet korvat, hyvin tylppä kuono, pienet silmät ja tummanruskea, lähes musta turkki. Sekä rotta että vesimyyrä pitävät vedestä ja osaavat uida. Myyrät ovat pääasiassa kasvinsyöjiä.
Suomessa elävä rottalaji on isorotta. Se on vesimyyrän kokoinen, mutta sillä on vaaleampi turkki ja pitempi...
Helsingin kaupunginkirjasto ottaa lahjoituksia vastaan, mutta valitettavasti kaikkia kirjoja ei voida ottaa vaan ainoastaan niitä, joille on kysyntää tai tarvetta. Jos kirjat ovat kysyttyjä uutuuksia, ne melko varmasti otetaan vastaan. Jos taas kyse on vanhoista ja/tai huonokuntoisista kirjoista, ne eivät välttämättä kelpaa kokoelmiin. Tosin harvinaisemmista vanhoista kirjoista voi olla Pasilan kirjastossa sijaitseva HelMet-kirjavarasto kiinnostunut.
Periaatteessa lahjoituksia voi tarjota mihin tahansa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteeseen. Isoissa kirjastoissa on kuitenkin laajimmat kokoelmat, ja niihin saatetaan ottaa helpommin harvinaisempia ja vähemmän kysyttyjä kirjoja. Isoja kirjastoja kokoelmiltaan ovat esimerkiksi Pasilan...
Kallion alueen Eläintarhan huviloita oli yhteensä 15. Niistä löytyy tietoa Kaija Nenosen ja Kirsti Topparin kirjasta Helsingin vanhoja kortteleita 2: Herrasväen ja työläisten kaupunki. 1983. Kysy kirjastonhoitaja -palvelun arkistosta löytyy myös tietoa, kun haet hakusanoilla "huvilat ja helsinki".
Tähtitorninvuoren rinteellä on sijainnut häpeäpaalu ja mestauspaikka. Paikka tunnetaan nykyisin nimellä Tähtitornin mäki. Siellä on Engelin suunnittelema observatorio. Lähde: Nokea ja pilvenhattaroita: helsinkiläisten ympäristö 1900-luvun vaihteessa. Julk. Helsingin kaupunginmuseo.1999.
Molemmat mainitut kirjat löytyvät Piki-kirjastoista.
Töölön surbrunn oli terveyskylpylä. Löydät tietoa esim. hakemalla Googlesta "surbrunn töölö".
Kirjasto ei tarkista asiakkaiden luottotietoja mistään luottorekistereistä, mutta jos asiakkaalla on aiempia maksuja kirjastolle hoitamatta tai palauttamatonta aineistoa kirjaston omassa perinnässä, hän saa lainausoikeuden vasta hoidettuaan nämä asiat kuntoon.
Sitaatti on Sinuhe egyptiläisen yhdennentoista kirjan (Merit) kuudennesta osasta. Se on osa Sinuhen repliikistä keskustelussa prinsessa Baketatonin kanssa.
"' -- Elämä on kuuma päivä, Baketaton, kenties kuolema on viileä yö. Elämä on matala poukama, Baketaton, kenties kuolema on kirkas, syvä vesi.'" (s. 492-493)
Ole Torvaldsin ruotsintamana tämä kohta kuuluu seuraavasti:
"' -- Livet är en het dag, måhändä är döden en sval natt. Livet är en grund vik, Baketa[t]on, måhända är döden ett klart djupt vatten.'"
Etsitty kirja saattaisi olla Diane Duanen Velhonuoret-sarjan ensimmäinen kirja Haluatko velhoksi? (WSOY, 2003). Yksi sen luvuista on nimeltään "Entropia: sen havaitseminen ja välttäminen".
Diane Duane on amerikkalainen, mutta asuu Irlannissa aviomiehensä, kirjailija Peter Morwoodin kanssa.
Kysyin setelin arvoa Vaasanseudun Numismaatikot ry:stä ja sieltä vastattiin seuraavasti:
Aivan pankkisileänä parisen kymppiä, hieman kuluneena jonkun euron ja pehmeänä eli hyvin kuluneena lähinnä muistoesine.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan särvin on leivän, perunan tms. höysteenä nautittava ruoka tai juoma. Esimerkiksi näin: Silli uusien perunoiden särpimenä. Piimää särpimenä.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Kyllä saa. Kirjaston asiakkailla on mahdollisuus ottaa kopioita esim. kirjoista yksityiseen käyttöön Tekijänoikeuslain 12 §:n nojalla. "Julkistetusta teoksesta saa jokainen valmistaa muutaman kappaleen yksityistä käyttöään varten. Siten valmistettua kappaletta ei ole lupa käyttää muuhun tarkoitukseen." (Tek.oikL 12§ 1mom)
