Teksti on Martti Lindqvistin esseekokoelmasta ”Pidot peilisalissa” (Helsinki: Kirjapaja, 1989), luvusta ”Itsensä hukkaamisen taidosta” (s. 35–36). Lindqvist esittää lukijalle kymmenen käskyä, ”pystyynkuolemisen taidon aakkoset”. Ensimmäinen käsky alkaa: ”Älä koskaan pyydä keneltäkään mitään. Et kuitenkaan saisi sitä.”
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastojen myöhästymismaksu 0,20 €/vrk/aikuisten aineisto on vuodesta 2004 alkaen pysynyt saman suuruisena. V. 2009 asetettiin työryhmä pohtimaan käyttösääntöjä ja mahdollisia maksuntarkistuksia ja työn pohjaksi tehtiin käyttäjäkysely koskien mm. myöhästymismaksun suuruutta. Maksu koettiin hyvinkin kohtuulliseksi. Valtakunnallisessa vertailussa se edustaa keskimääräistä suuruusluokkaa. Ennen euroaikaan siirtymistä tuo maksu oli 0,50 mk, euroihin siirtymisen jälkeen 0,10 € aina v:een 2004.
Maksun tarkoituksena on saada aineisto kiertoon toisten käytettäväksi. Myöhästymisaksun välttäminen on helppoa: verkkokirjastossa uusiminen on mahdollista useimmille asiakkaista, ja ellei tätä mahdollisuutta ole, käy uusiminen...
Emericus-nimen Suomessa käytetyn lyhentymän Emerikin ja sen erikielisten muunnosten (mm. saksan Emmerich ja Emerich, unkarin Imre ja italian Amerigo, johon löytöretkeilijä Amerigo Vespuccin mukaan pohjautuu maanosan nimi Amerikka) lähtökohta lienee saksan Amalrich. Sen alkuosa merkitsee työtä ja taistelua, loppuosa voimakasta, mahtavaa tai valtakuntaa. Emerikin on selitetty tarkoittavan muun muassa "väsymättömän uutteraa".
Unkarilaisen pyhimyksen Emericuksen (k. 1031) muistopäivää on aikoinaan vietetty Suomessakin: Missale Aboensessa 1488 hänen muistopäivänsä oli 5.11. ja vuoden 1738 almanakassa kirkollisen perinteen mukainen 4.11.
Lähteet:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset...
Varman vastauksen tähän kysymykseen tietää vain kustantaja. Se voi liittyä esimerkiksi Hohdon kustannusoikeuksiin tai vain kustantajan omaan päätökseen. Asiaa kannattaa tiedustella suoraan WSOY:lta, joka on kustantanut Hohdon. Yhteystiedot löytyvät täältä: https://www.wsoy.fi/kaikki-yhteystiedot
Suurimman osan Stephen Kingin tuotannosta, ja erityisesti uudemmat kirjat, on kustantanut Tammi. Tammi on kustantanut myös runsaasti äänikirjoja Kingin teoksista. Hohdon kustannusoikeudet ovat kuitenkin ilmeisesti WSOY:lla. Voi olla, että kustantajalla ei siis ole oikeuksia äänikirjan julkaisemiseen tai sitten tämä ero kustantajassa muuten on estänyt äänikirjan julkaisun.
Kirjan tietosivu WSOY:n sivuilla:
https://www.wsoy.fi/kirja...
Kielitoimiston sanakirja antaa lasikatto-sanalle seuraavan merkityksen: "Asenteista ja perinteistä muodostuvasta esteestä, joka vaikeuttaa naisen t. jkn vähemmistöön kuuluvan uralla etenemistä." Wikipedian mukaan "lasikatto on kielikuva, joka kuvaa näkymätöntä estettä, joka estää jotain väestöryhmää nousemasta hierarkiassa. Esteellä tarkoitetaan ylimääräistä työtä, jota naiset tai vähemmistöt joutuvat tekemään päästäkseen samaan asemaan kuin vastaavassa asemassa oleva mieshenkilö työelämässä ja myös työelämän ulkopuolella."
Usein lasikatolla tarkoitetaan kielenkäytössä juuri naisten etenemisen esteitä. Lasikatto murtuu esimerkiksi kun nainen ensi kerran nousee johtavaan asemaan jollakin aikaisemmin hyvin miehisenä...
Kuopion kaupunginkirjaston aineistotietokannasta löytyy pari lupaavaa teosta: Nikkaroi vanhaan malliin –kirjassa (2007) on ohjeet kustavilaisen lipaston tekoon. Suuressa puutyökirjassa (2004) on valmistustekniikoita ja ohjeita vanhojen huonekalujen valmistukseen. Kirjasta löytyy kuvamateriaalia sekä kirjoituslipastosta että lipastokaapista. Pääkirjastossa on myös lainattavissa yksittäinen työpiirustus peilipiirongista (1965), missä on kaavat ja mittasuhteet. Voitte tehdä näistä kaukolainapyynnön lähimmässä kirjastossa. Tattari, Juho, Puusepän oppikirja kotiteollisuus- ja maamieskouluja ym. puutyön opetusta antavia laitoksia sekä itsekseen opiskelijoita varten, sisältää erittäin tarkat teko-ohjeet lipaston tekemiseen.
Osakaavioiden,...
Tuo on lähes sanatarkka sitaatti ”Täällä Pohjantähden alla” -trilogiasta. Se esiintyy siellä muodossa ”Miks tommottii kysyt? Eks nää et on knupist läpi...”. Katkelma löytyy yhteisnidoksen (WSOY, 2007) sivulta 494 eli toisen osan kuudennen luvun alaluvusta III. Kohdassa Akselin komppania on matkalla kansalaissodan rintamalle ja näkee neljä haavoittunutta. Joku Akselin miehistä kysyy, onko erästä heistä sattunut pahasti, ja yksi tämän tovereista vastaa edellä mainitulla repliikillä. Aivan ilmeisesti haavoittuneet pitävät moista kysymystä varsin typeränä.
Ei ole laitonta. Tekijänoikeuslain 12§:n ensimmäinen momentti antaa meille kaikille oikeuden valmistaa muutaman kappaleen mistä tahansa äänitteestä, kunhan sitä käytetään yksityisesti. Yksityinen käyttö tarkoittaa oman itsen lisäksi lähisukulaisia ja ystäviä.
Myös mikä tahansa äänitystekniikka on sallittu. Vuonna 2006 lakiin lisätty kopiointieston kiertämisen kielto innosti levyteollisuuden joksikin aikaa tuottamaan CD-levyjä, joihin oli upotettu milloin mitäkin kopionestotekniikkaa. Tarkoituksena oli mitätöidä tuo lain 12§:n antama lupa. Käytännössä yritys jäi lyhyeksi kuluttajien voimakkaan reaktion takia, eikä näitä "kopiosuojattuja" CD-levyjä juurikaan ole enää liikkunut. Tällaisen suojauksen kiertäminen olisi lain mukaan kiellettyä,...
Laina-nimi on ollut Suomen almanakassa vuodesta 1908 8.2., mutta kasteessa lienee Laina annettu lapselle nimeksi ensi kerran jo vuonna 1865. Nimi kuvaa Raamatun ajatusta lapsesta Jumalan lahjana, mutta lisää siihen vielä ajatuksen kasvatusvastuusta: lapsi on Jumalan lahja, mutta myös laina, jonka hoidosta on kerran tehtävä tili.
Virossa nimi Laina on Laine -nimen rinnakkaisnimi ja siellä Laine-nimeä käytetään myös miehen nimenä.
Lähde: Pentti Lempiäinen Suuri etunimikirja, WSOY 1999.
Ilman kuvaa on hankala vastata varmasti, mutta kyseessä voisi olla (jos kyseessä tuhatjalkainen) esim. metsäjuoksiainen. Ne ilmeisimmin syövät kastematoja. Kirjassa Elämää maan kätköissä (toim. Veikko Huhta ja Eeva-Liisa Hallanaro 2019) on kuvattu näitä lajeja ja sivulla 148 on kuvattu tätä lajia. Juoksujalkaiset ovat hyviä juoksemaan, sillä ne ovat petoja. Niiden ensimmäinen jalkapari on muuntunut myrkkyleuoiksi, joita eläin käyttää saalistaessaan.
Kirjaa voi tiedustella lähimmästä kirjastosta.
Kirjan Lempiäinen : Suuri etunimikirja mukaan Minka olisi puolalainen muunnos ja lyhentymä nimestä Vilhelmina, jonka nimipäivä on 26.5. Lisää nimistä voit lukea mm. kirjoista Riihonen:Mikä lapselle nimeksi tai Vilkuna:Etunimet.
Tutustumisen arvoinen sivu on myös Väestörekisterin Nimipalvelu https://192.49.222.187/nimipalvelu/defaul.asp jossa voit tarkistaa etu- ja sukunimien lukumäärätietoja.
Kirjasto ottaa vastaan lahjoituksia sillä ehdolla, että mikäli tarvetta lahjoitetulle kirjalle ei ole, kirjasto voi myydä tai lahjoittaa sen edelleen.
Kokoelmiin ei oteta kaikkia kirjoja, ainoastaan sellaista, jolle on käyttöä. Jos kirjaa löytyy jo runsaasti kirjaston kokoelmasta tai kyseessä on vanhentunut tietokirja, ei silloin sille ole tarvetta. Myöskään Valittujen Palojen Kirjavalioita ei oteta kirjaston kokoelmaan.
Sellon kirjaston yhteystiedot:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Sellon_kirjasto/Yhteys…
Helsingin kaupungin karttapalvelu kartta.hel.fi kertoo nimen taustoista seuraavasti:
Nuijasodan talonpoikaispäällikön Hans Kranckin eli Hannu Krankan (k. n. 1630, syntymäaika ei tiedossa) mukaan.
Saamelaisilla on käytössä kaksi rinnakkaista nimiperinnettä. Saamelaisiin kutsumanimiin kuuluu määriteosa, joka on usein vanhemman ja tavallisesti myös isovanhemman nimi: esim. Kaabi Isá Onni (Kaaperin Iisakin Onni). Saamelaisen nimen yhteydessä ei käytetä sukunimeä.
Lisäksi kaikilla on lähtökohtaisesti myös länsimainen nimi, joka koostuu etunimistä, mahdollisista välinimistä ja sukunimestä/nimistä. Saamelaisten sukunimien juuret ovat usein saamenkielisissä etu- tai paikannimissä, mutta niiden kirjoitus- ja äänneasu on Suomen puolella tavallisesti suomalaistettu (esim. Aikio, Näkkäläjärvi). Kolttasaamelaisilla ja Kuolan saamelaisilla sukunimet muodostuvat usein henkilönnimestä ja venäjänkielisestä -ov tai -ev -johtimesta (esim....
YKsi selitys MARC -käsitteelle:
TIetokonepohjaisen luetteloinnin tietueformaatti ts. paperisen luettelointikortin dokumenttia kuvaavat tiedot atk-pohjaisessa muodossa. MARC-formaatin kehitti alunperin Kongressin kirjasto Yhdysval-
loissa oman kokoelman luetteloimiseksi. Tätä MARC I -projektia seurasi MARC II -projekti, jossa tut-
kittiin, miten eri bibliografisten kenttien (esim. tekijä -kenttä, kirjan nimi -kenttä, asiasanakentät jne.) alkaminen voitiin osoittaa erilaisilla koodeilla sekä kenttien jakaminen osakenttiin. MARC II:ssa tutkit
tiin myös, miten kuvailualueen elementtejä (kustantaja, ulkoasutiedot, sarjajulkaisutiedot, ISBN-tunnus)
voitiin käyttää aineiston haussa.
Useimmat nykyiset atk -pohjaiset luettelointijärjestelmät...
Sana Jaa on perua ruotsin kielestä ja sen käyttö eduskunnan äänestyksissä periytyy Ruotsin vallan aikana alkaneilta säätyvaltiopäiviltä, joiden historia ulottuu 1460-luvulle asti. Äänestyskäytännöstä Jaa–Ei säädettiin vuoden 1869 valtiopäiväjärjestyksen 59 §:ssä ja edelleen vuoden 1906 valtiopäiväjärjestyksen 65 §:ssä: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1906/19060026001. Nykyisin asiasta on säädetty eduskunnan työjärjestyksessä (40/2000): https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000040
Jaa-sanalla on yhtymäkohtia myös yleisesti vanhaan äänestystapaan. Säätyvaltiopäivien talonpoikaissäädyssä käytettiin huutoäänestystä. Jaa ja Nej (myöhemmin Ei) olivat helppoja huudettavia. Jaa:n sijasta Kyllä olisi taipunut...
Kyselemänne kappale on Pave Maijasen säveltämä ja sanoittama Ikävä.
Laulu löytyy ainakin näiltä hänen levyiltään: - Kuutamokeikka, - Kaikki nämä vuodet, - Lähtisitkö 28 suosituinta, ja levyltä Mestarit Areenalla. Levyjen saatavuustietoja esim. Espoossa voi tarkastaa aineistotietokannasta osoitteessa http://www.libplussa.fi
Tässä erikoiskirjastojen kokoamia viitteitä. Ne ovat Kehitysvammaliiton kirjaston, Lastensuojeluliiton kirjaston sekä Keskuspuiston ammattiopiston kirjaston kokoamat. Voi ottaa myös näihin kirjastoihin yhteyttä suoraan saadaksesi lisätietoja, yhteystiedot löydät mm. Vastaajakirjastot-listastamme.
Auringonsäteitä pilvien takaa : kasvoja kehitysvammaisuudelle
Helsinki : Kehitysvammatuki 57 ry., 2001. - 32 s. : kuv. ; 30 cm
-vammaisten lasten vanhempien kertomuksia
Elämän vuoristoradalla / Lohjan vanhempainryhmä
Lohja : Tekijät, 2008. - 66 s. : kuv. ; 21 cm
- vanhempien kertomuksia vammaisista lapsistaan
Myös sähköisenä, linkki:
http://www.lohja.fi/Liitetiedostot/perusturva/elämän%20vuoristoradalla%…
Fournier, Jean-Louis
Isi, mihin mennään...
Helsingin olympialaisten virallisessa kisaraportissa julkaistun aikataulun mukaan 5000 metrin finaalin oli määrä alkaa kello 16.40. Aivan tarkalleen suunnitellussa aikataulussa ei kuitenkaan pysytty: lähettäjä Heikki Mäkisen pistooli paukahti vasta kello 16.45. Zátopekin voittoaika oli 14.06,6, eli hänen finaalijuoksunsa ajoittuu suurin piirtein välille 16.45-17.00.
Lähteet:
15. olympiakisat Helsingissä 1952 : järjestelytoimikunnan virallinen kertomus. WSOY, 1955
Antero Raevuori, Viimeiset oikeat olympialaiset : Helsinki 1952. Ajatus, 2002
Kyseessä saattaisi hyvinkin olla Michael Gordonin v. 1951 ohjaama lännenelokuva The Secret of Convict Lake, joka sai suomenkielisen nimen Vihreän järven salaisuus. Näyttelijäkaarti oli maineikas ; pääosissa olivat mm. Glenn Ford, Gene Tierney, Ethel Barrymore ja Johnny Greer. Elokuvassa esivaltaa paossa oleva rosvojoukko saapuu lumimyrskyssä pikkukylään, joka on tilapäisesti vain naisten asuttama miesten ollessa rosvojen takaa-ajossa. Lisäksi alueelle on vuosia aikaisemmin kätketty suuri summa varastettua rahaa.
Valitettavasti näyttää siltä, ettei kyseistä elokuvaa ainakaan toistaiseksi ole julkaistu DVD:nä.
Lähteet : http://www.elonet.fi/moviesearch
http://akas.imdb.com/title/tt0044015/maindetails
