Hei,
sinulla voi olla serkkuja, vaikka ei olisi sisaruksia. Serkku on äitisi tai isäsi sisaruksen lapsi. Eli äidin sisarten lapset ovat sinun serkkujasi.
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa on teos Savela, Ari: Viestikyyhkyt--harrastajan käsikirja. 2000.
Internetissä on hyvä sivusto "Viestikyyhky - viestikyyhkyt harrastuksena" http://www.viestikyyhky.fi
Aleksi-artikkelihaku antoi seuraavat viitteet:
Pöntinen, Petri: Luonnon lähetit (Kohtaamiset) Suomen kuvalehti 2001;(85);24;48
Lehtinen, Juha: Mustasukkaisuus tuo kyyhkyn kotiin. Aamulehti 1999-10-25
Hackman, Nina: Kirjekyyhkynen tuo viestin kotiin. Terve elämä 1997;7;30-31
Tiitola, Vappu: Köyhän miehen kilpahevosia: Pirkkalan viestikyyhkyt eivät pelkää lentokoneita, mutta säkkipimeä voi sekoittaa suuntavaiston. Aamulehti 1997-06-24
Puolakka, Reija: Ilmojen halki. Et-lehti 1995;10;104-108
Pentinpuro, Leila: Kun kyyhkyset pimentävät...
Kysymykseen on vaikea vastata tuntematta lainkaan hääparia. Häät tuovat tietenkin mieleen rakkauden, josta on 2004 ilmestynyt kokoelma "Sinua, sinua rakastan: sanoja rakkaudesta". Sen toimittaja on Teemu Ikonen ja kustantaja Gummerus. Se on yli 400-sivuinen ja sisältää runoja, aforismeja, sanalaskuja rakkaudesta.
Pieniä novellikokoelmia arjen iloista ovat Philippe Delermin teokset "Ensimmäinen siemaus olutta" ja "Päivätorkut piloilla".
Länsisuomalaisin ilahduttavia voisivat olla Heli Laaksosen runot (Raparperisyrän) tai kirjoituskokoelma Sekaherelmäpuu (2004).
Kysymäsi kirja saattaisi olla jokin Pirkko-Liisa Perttulan lyhyitä kauhunovelleja sisältävistä kirjoista, joita on ilmestynyt 1990-luvulta alkaen. Ihan täysin kuvaustasi vastaavaa kirjaa ei hänen tuotannostaan löydy, mutta muistelemasi nimityyli ja lyhyet tarinat sopivat kuvaukseen.
Suomen kielen perussanakirjan (1990) mukaan verbin katsoa eräs merkitys on pitää jonakin, havaita joksikin, olla jotakin mieltä, katsoa jokin tarpeelliseksi. "En katso sitä riistämiseksi" on näin ollen kieliopillisesti oikein. Yhtä oikein on sanoa "en katso, että se on riistämistä" tai "en katso sen olevan riistämistä". Verbi luokitella taas merkitsee jakamista luokkiin, ryhmiin.
Suomen kieleen liittyviin kysymyksiin vastaa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Kielitoimisto. Neuvontapuhelin p. 020 7813201 ma, pe 9-12, ti-to 9-14(www.kotus.fi/kielitoimisto.
Joitakin 2000-luvulla julkaistuja löytyi. Ne ovat pääasiassa opinnäytetöitä. Voit kysyä niitä kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta.
- Onko se tärkeää, kun se oon mie : omakuvatyöpaja kehitysvammaisen mielenterveyskuntoutujan identiteetin rakentajana ja psykososiaalisen hyvinvoinnin lisääjänä / Merja Järvelin ja Piia Pöntinen (Pro gradu -työ: Lapin yliopisto, 2010)
- "Hyvä kuntoutuspolku" : kehitysvammaisten seutukunnalliset mielenterveyspalvelut / Ulla-Maija Järvinen (AMK-opinnäytetyö : Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, 2006)
- Lievästi kehitysvammaisiksi diagnosoitujen henkilöiden adaptiivinen käyttäytyminen ja psykoottiset oireet / Markus Sundin (2004)
- Psykiatrisen oireiston vaikutus lievästi kehitysvammaisten aikuisten...
Kajaanin kaupunginkirjaston kokoelmista löytyvät ainakin seuraavat teokset, joissa on tietoa Vexi Salmesta: Sanojen takana Vexi Salmi, 1997, Järvelä, Jukka: Homma kävi - erään pikkukaupungin pophistoria, 1997, Bagh, Peter von: Iskelmän kultainen kirja, 1986. Näiden teosten saatavuuden voit tarkastaa Kajaanin kaupunginkirjaston aineistotietokannasta, joka löytyy sivulta http://www.kajaani.fi/kirjasto
Aleksi-artikkeliviitetietokannasta löytyvät mm. seuraavat artikkelit: Vexi Salmi : Rentun muusa (Anna 2001, nro 2, s. 20-23), Mies sanojen takana (Musa.fi 2000, nro 3, s. 44-45) sekä Vexi Salmen teksteissä virtaavat kyyneleet ja viina : surullisten tuntojen väsymätön tulkki (Rytmimusiikki 1994, nro 4, s. 14-15). Näitä lehtiä voit kysyä...
En tiedä millä asiasanoilla olet jo lähestynyt aihettasi, mutta tässä joitakin ehdotuksia:
- taideterapia
- toimintaterapia
- kuvallinen ilmaisu
- hoitotyö
- vanhukset
- ikääntyneet
Kaikki edellä mainitut asiasanat löytyvät Yleisestä suomalaisesta asiasanastosta jota voi käyttää myös verkossa osoitteessa http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/
Aiheestasi ei ole varmaankaan olemassa kovin runsaasti julkaisuja, joten voisit hakea myös aiheeseen liittyviä artikkeleita esim. Aleksi- ja Ebsco-artikkelitietokannoista. Kyseisiä tietokantoja pääsee käyttämään esim.kirjastoissa. Aleksi -tietokanta sisältää viitetietoja suomessa julkaistuista artikkeleista ja Ebsco puolestaan sisältää englanninkielistä artikkeliaineistoa. Ebscosta löydät runsaasti myös...
Meillä ei ole mahdollisuutta näiden vastausten puitteissa tehdä laajempaa sukuselvitystä, mutta ainakin Veikko Helteellä ja Esko Helteellä on eri vanhemmat. Esko Helteen vanhemmat olivat osoitteesta https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3102295-kansanvallan-puolustaja löytyvän Kansan Uutisten jutun mukaan sähköasentaja ja liikkeenharjoittaja Kaarlo ja äiti liikeapulainen Vieno. Veikko Helteen vanhemmat taas olivat kansanedustajanakin toiminut puuseppä Edvard Helle ja Alina Aleksandra Widell, kuten osoitteesta https://www.vihti.fi/wp-content/uploads/Helle-Edvard.pdf artikkelissa kerrotaan.
Hei!
Kirjastokortit vanhentuvat, jos niitä ei pariin vuoteen käytä. Pitää mennä lähikirjastoon kuvallisen henkilöllisyystodistuksen kanssa. Käytännön kirjastoasioissa kannattaa kääntyä lähikirjaston puoleen.
Ylen tietojen mukaan Julkkis-sana on vakiintunut suomalaiseen kielenkäyttöön 1970-luvulla.Lähde: Julkkisten tilitykset alkoivat 60-luvulla, https://yle.fi/a/3-5894068 (luettu 23.9.25).
Opetusministeriön sivulla http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastot/perustietoa/tilastot/index… on linkki yleisten kirjastojen Tilastotietokantaan osoitteeseen http://tilastot.kirjastot.fi/?langId=fi . Sieltä löytyvät yleisten kirjastojen perustilastot ja tunnusluvut.
Hei!
Tilastokeskuksesta saa väestöntiheystietoja osa-alueittain, ei kaupunginosittain. Kaupunginosat ovat joissakin tapauksissa samoja kuin osa-alueetkin, mutta väestötiheyksiä ja rankingiä niistä ei ole valmiina, vaan ne pitää teettää maksullisena toimeksiantona. Kuntien väestötiedot ovat valmiina Suomen tilastollisessa vuosikirjassa sekä
netistä osoitteesta http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/vrm/vaerak/vaerak_fi.asp
Osa-alueittaisia tietoja voi tilata Tilastokeskuksen väestötilaston erityisselvitykistä, sähköp. erityispalvelut@tilastokeskus.fi.
Kirjaston äänikirjoja ei ole mahdollista ladata verkon kautta omalle koneelle, mutta esimerkiksi Adlibris-verkkokirjakuppa ja Elisa kirja myyvät äänikirjoja myös ladattavassa muodossa.
Korttiin liitettävän PIN-koodin saat mistä tahansa Lahden kaupunginkirjaston toimipisteestä. Mukaan tarvitset kuvallisen henkilöllisyystodistuksen.
Yksi nykykirjallisuudelle tyypillinen piirre on hajanaisuus. Tyylilajejakin on monia. Humppa ja rock eivät taida enää riittää: muita tyylilajeja voisivat olla esimerkiksi blues, punk, jazz, disko, heavy metal ja ooppera, jos musiikkitermejä haluaa käyttää.
Hyviä, mielenkiintoisia ja ei aivan helposti luokiteltavia suomalaisia nykykirjailijoita, ovat omasta mielestäni esimerkiksi Sofi Oksanen, Rosa Liksom, Juha Hurme, Johanna Sinisalo, Pajtim Statovci, Laura Lindstedt, Mikko Rimminen ja Ranya Paasonen. Humppaa he eivät minusta edusta, eivät ehkä rock-osastoakaan, mutta kirjoittavat jokainen omalla, kiinnostavalla tavallaan.
Alla linkkejä muutamille sivuille, joilla suomalaista nykykirjallisuutta myös käsitellään:
http://blogit.image.fi/...
Kirjastojen kokoelmaluetteloissa käytettävä asiasana on ikääntyneet, lisäksi kirjasto? (sanavartalon katkaisu Lindassa ?)
Yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindasta löytyi em. haulla seuraavat julkaisut (kaksi ensimmäistä luettavissa e-aineistoina)
http://finna.fi
Ikääntyneiden kirjastopalvelut Länsi-Suomen läänissä / Länsi-Suomen lääninhallituksen julkaisu 8/2009 http://www.laaninhallitus.fi/lh/biblio.nsf/98D6E09E7C601111C225760F0025…
Ikääntyneiden informaatiokäyttäytyminen [Elektroninen aineisto] : laadullinen tutkimus arkielämän informaatiokäytännöistä ja toimintaan aktivoitumisesta / Raimo Niemelä. Oulun yliopiston kirjasto, 2006. http://herkules.oulu.fi/isbn9514282906/
Vanhuskäsitys yleisessä kirjastossa / Liisa Isomursu....
Tässä muutamia eri aikoina kirjoitettuja eri puolille maailmaa sijoittuva romaaneja, jotka saattaisivat osua luonnehdintaasi. Romaanit ovat klassikkoja tai perinteiseen kertovaan tyyliin kirjoitettuja uudempia teoksia, tulevia klassikkoja kenties?
Lisää samantyylisiä teoksia löydät Vaski -kirjastojen aineistotietokannasta https://vaski.finna.fi/ esim. asiasanoilla yhteiskunnalliset romaanit ja rotusyrjintä.
Kuin surmaisi satakielen / Harper Lee ; suomentanut Maija Westerlund.
Gummerus, 1961
Pimeyden sydän / Joseph Conrad ; Suom. Kristiina Kivivuori.
Hki, 1968.
Valkoinen, kuiva kausi / André Brink ; suomentanut Seppo Loponen.
WSOY, 1981.
Keskiyö hyvän ja pahan puutarhassa / John Berendt ; suomentanut...
