Vuonna 1987 Helsingissä kouluvuosi alkoi tiistaina 18.8. Tämä tieto löytyi päivälehdestä(HBL), mutta asian voinee vielä tarkistaa Helsingin kaupungin opetusvirastosta.
Seinäjoen kaupunginkirjastosta löytyvät ainakin seuraavat aihetta käsittelevät tai sivuavat teokset:
Nissinen, Elina: Mereen haudattu unelma, Podunk 2009.
Laine-Puhakainen, Teresa: Liian lyhyt elämä: kirja surusta ja hiljaisuudesta, Atena 2007.
Keskenmeno: yli 40 tositarinaa / koonnut Kerttu Lähteenmäki, Tositarinat 2005.
Järvi, Ulla: Syntymätön: tietoa ja kokemuksia keskenmenosta, Kirjapaja 2007.
Yliopistojen yhteistietokannasta Lindasta löytyi mm. teologisessa tiedekunnassa tehty tutkielma, joka käsittelee perinataalikuolemaa:
Siljander, Anna Maria: Kuin pyhään huoneeseen astuisi: haastattelututkimus sairaalasielunhoitajien käsityksistä ja kokemuksista perinataalikuolemasta, Helsingin yliopisto 2005.
Myös seuraava englanninkielinen...
Vihdin kunnankirjastosta eikä Lukki-kirjastokimpastamme löydy kyseistä kirjaa. Voit jättää kirjastossa kirjasta kaukolainapyynnön, jolloin kirja tilataan aluueemme kirjastoissa 5 euron maksulla sinulle kaukolainaksi jostain toisesta Suomen kirjastosta. Tai jos sinulla on mahdollisuus, voit lainata kirjaa itse eri kaupungin-, yliopisto- tai ammattikorkeakoulukirjastoista. Kirjan löytyvyyttä Suomen eri kirjastoista voit tarkistaa esim. Frank-monihaulla osoitteessa http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiostosta (http://www.kopiosto.fi/fi_FI/ ) kerrottiin, että karttoihin pätevät samat tekijänoikeussäännökset kuin muihinkin teoksiin. Eli tekijänoikeus on voimassa 70 vuotta tekijän kuolemasta. Näinhän tämän kartan kohdalla voi hyvinkin olla, mutta varmasti sitä ei voi tietää. Karttaa käytettäessä on tietysti myös lähde mainittava.
Eli valitettavasti pitäisi löytää tiedot kartasta ennen sen käyttöä.
En tiedä, mitä sukulaissetäsi on tarkoittanut. Yksi mahdollisuus on se, että hän on tarkoittanut toriumia, jota käytetään kameran linsseissä vähäisinä määrinä. Aine vaikuttaa (ilmeisesti positiivisesti) linssien optisiin ominaisuuksiin. Ainetta käytetään myös linssien sävyttämiseen. Torium on luonnostaan radioaktiivinen aine.
http://www.stuk.fi/aiheet/kodin-ja-toimiston-sateilevat-laitteet/radioa…
Sosiaaliturvasta, hyvinvointivaltiosta sekä niiden historiasta ja tulevaisuudesta voi etsiä tietoa esimerkiksi näistä kirjoista:
Kananen, Johannes (toim.). Kilpailuvaltion kyydissä : Suomen hyvinvointimallin tulevaisuus. Gaudeamus, 2017.
Hänninen, Sakari & Saikkonen, Paula (toim.). Hyvinvointivaltio ylittää jälkensä. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos, 2017.
Remahl, Jarkko (käsikirjoitus). Suku, sisu, sotu : suomalaisen sosiaaliturvan historiaa (sarjakuva). Kela, 2017. Myös verkossa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/229393
Alhanen, Kai. Dialogi demokratiassa. Gaudeamus, 2016
Anneli Pohjola & Riitta Särkelä (toim.).Sosiaalisesti kestävä kehitys. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto, 2011....
Siinä mielessä kalaliskot tuskin olivat suurpetoja. Arvellaan niiden syöneen pääasiassa kaloja ja mustekaloja.
https://tieku.fi/menneisyys/muinaiset-elaimet/havinnyt-merihirvio-nayttaytyy-taas
https://www.tunturisusi.com/dinosaurukset/vesi.htm
Mustekalot ovat tosin voineet olla hieman nykyistä suurempia. https://www.livescience.com/40856-kraken-rises-with-new-fossil-evidence.html
https://gsa.confex.com/gsa/2011AM/finalprogram/abstract_197227.htm
Vaarallista jätettä voi viedä vaarallisten jätteiden kontteihin (https://www.kierratys.info/, ruksi kohtaan "vaarallinen jäte") tai Sortti-asemille (https://www.hsy.fi/fi/asukkaalle/lajittelujakierratys/sorttiasemat/Sivut/default.aspx).
Kasviemäkset eli alkaloidit ovat kasveissa esiintyviä typpipitoisia, emäksisiä (usein kitkeränmakuisia), tavallisesti elimistön toimintoihin voimakkaasti vaikuttavia yhdisteitä ks. Lääketieteen sanasto, Terveyskirjasto Duodecim osoitteessa https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ltt0…
Kirjallisuutta tästä aihepiiristä voi hakea tietokannasta www.finna.fi hakusanalla alkaloidit
Listaa pohjoismaisista kirjailijoista ja heidän pääteoksistaan, jota pyysit on vaikea antaa Kysy kirjastonhoitajalta -listan kautta. Tulevat oppilaasi ovat nuoria, mutta et kysymyksessäsi kertonut pitäisikö listassa olla nuortenkirjoja. Seuraavia vaihtoehtoja voisi kokeilla listan aikaan saamiseksi. Mene lähimpään kirjastoosi ja esitä tuo kysymys henkilökunnalle. Mieti kuitenkin ennen sitä: pitääkö kirjat olla suomeksi vai alkukielellä, haluatko listalle myös nuortenkirjoja jne. Ja tietenkin tuon tehtävän voi rakentaa opiskelijoille niin, että he itse etsivät pohjoismaisen kirjan, jonka haluavat lukea.
Apuna voi käyttää myös Pohjola-Nordenia ja perustietosanakirjaa. Wikipediasta ei löydy.
Haku Helmet-tietokannasta (http//www.helmet.fi ), joka on pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteinen aineistohaku, antoi tulokseksi hakusanoilla ”muisti kehittäminen” joukon suomenkielisiä kirjoja. Hakutuloksena saatu kirjaluettelo on ohessa liitteenä.
Haun voi tehdä myös itse Helmet-tietokannasta, jolloin saa näkyviin myös kirjojen saatavuustiedot ja voi tehdä varauksia. Hakuohje: klikkaa linkkiä ”tarkenna hakua” ja kirjoita avautuvaan hakuruutuun hakusanoiksi ”muisti kehittäminen”. Pudotusvalikoista voit tehdä haluamasi aineisto- ja kielirajaukset. Lopuksi paina hae-painiketta.
Kirjojen tarkasta sisällöstä esim. siitä, sisältävätkö ne päässälaskuharjoituksia, saa selvyyden vasta kirjoja selaillessa. Päässälaskemisesta sinällään...
Sodan aikaisista viihdytysjoukoista löytyy muutamia kirjoja. Viljo Korpelan kirjassa Niin se on poijaat (WSOY, 1991) on yksi luku sirkustoiminnasta sodan aikana otsikolla Tivoli sotatoimi-alueella. Sodan ajan viihdytyskiertueista kertoo Maarit Niiniluoto kirjassaan On elon retki näin ( Karisto, 1994) ja vääpeli Ryhmystä löytyy Heikki Eteläpään kirja Jees teatteria- sanoi vääpeli Ryhmy: sotateatterit 1941-1944 ( Edita,2002). Einari Kukkonen on kirjoittanut sota-ajan iskel-mästä kirjoissaan Äänisen aallot: Suomalaisen levylaulun vaiheita sotavuosina 1940-1944 ( Kustannuskolmio, 2002) ja Elämää juoksuhaudoissa: suomalaisen levyiskelmän vaiheita 1940-1944 (Kustannuskolmio, 1985). Sota-ajan Rintamateatterissa näyttelivät mm. Eeva-Kaarina...
Mikäli kirjastokorttiisi on liitetty nelinumeroinen tunnusluku (pin-koodi), voit muuttaa sähköpostiosoitteesi kirjautumalla omiin tietoihisi Helmet-palvelusivustolla. Jos sinulla ei ole tunnuslukua, poikkea missä tahansa Helmet-kirjastossa ja varaa mukaasi voimassa oleva henkilöllisyystodistus, niin virkailija tekee sähköpostiosoitteen muutoksen puolestasi.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info
Tieto voisi löytyä ehkä Tullista (http://tulli.fi/etusivu) tai sitten vuoden 1942 sanomalehdistä. Helmet-kirjastoissa on käytössä Helsingin Sanomien aikakone (http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/HS_Aikakone_…). Vanhoja Helsingin Sanomia voi lukea myös mikrofilmiltä esimerkiksi Pasilan kirjastossa tai Kansalliskirjastossa.
Ava Dellairan teoksia ei ole suomennettu, Suomen kansallisbibliografia Fennicasta https://finna.fi ei löydy yhtään Dellairan teosta. Englanninkielisenä Love Letters löytyy useammastakin kirjastosta, niitä voi katsella monihaku Frankista. Voit tehdä kirjasta kaukolainapyynnön omaan kirjastoosi, ja tilaamme sen sinulle muualta Suomesta. Kaukolaina maksaa Lappeenrannan kaupunginkirjastossa 5 euroa.
Hei, äkkiseltään määrittäisin tuon hyönteisen kuvassa näkyvän hahmon perusteella lattakoiden (Agonopterix) tai Depressairioiden tai muiden pikkuperhosten ryhmään kuuluvaksi. Tarkempi kuva helpottaisi määrittämistä. Aikuisena talvehtivia pikkuperhosia havaitaan usein esim. asumusten ikkunanväleissä. Todennäköisesti kyseessä ei ole mikään haitallinen laji. Mikäli kyseessä olisi esimerkiksi vaatekoi (Tineola bisselliella), sen toukkien aiheuttamia tuhoja todennäköisesti näkyisi tekstiileissä.
Kirja Putus, Tuula: Elinympäristömme pienet tuholaiset : viihtyvyys- vai terveyshaitta (2013) ja perhosharrastusoppaat saattavat auttaa määrittämisessä.
Helsingin kaupungilla on myös tuholaisopas internetissä https://...
Kirjasta on tilattu uusi kappale. Tilaus näkyy Helmet-sivulla ensi viikolla. Ulkomaisen kirjallisuuden saapumisaikaa on vaikea arvioida, mutta varaukset pysyvät voimasssa.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2515587?lang=fin
Arsène Houssaeyn teosta Des destinees de l'ame ei ole suomennettu, kuten ei mitään muutakaan hänen tuotannostaan.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
