Kirjastokortin saat täyttämällä asiakastietolomakkeen, esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen ja sitoutumalla noudattamaan käyttösääntöjä. Alle 15-vuotias tarvitsee huoltajansa kirjallisen suostumuksen asiakastietolomakkeeseen.
Esitä lapsen henkilö- tai kelakortti hakiessasi kirjastokorttia.
Huoltaja on vastuussa lapsen kortilla lainatusta aineistosta.
Ensimmäisen kortin saat ilmaiseksi. Uudesta kortista kadonneen tai rikkoutuneen tilalle perimme 2,50 e.
Sama kortti käy Mikkelin kaupunginkirjaston kaikissa toimipaikoissa.
Tämä teksti on kirjastomme kotisivulla http://kirjasto.mikkeli.fi//node/37 tai kirjaston etusivun kautta http://kirjasto.mikkeli.fi joko turkoosin yläpalkin A-ö kohdasta kirjastokortti tai Palvelut/ Lainaus tai...
Tuula Toivonen -niminen henkilö ei kansallisbibliografia Fennican (https://finna.fi mukaan ole kirjoittanut yhtään kirjaa. Hiljaisuus-nimisiä kirjoja on useitakin, mutta yhdenkään tekijän nimi ei muistuttanut kysymääsi. Lähinnä muistamaasi voisivat olla nämä kirjat: Maaria Leinonen: Hoida meitä hiljaisuus, Raili Mantila: Hiljaisuus kuin valoisa pilvi, Niilo Rauhala: Hiljaisuus on avara huone.
Voisiko joku näistä olla oikea, tai muistaisitko kirjasta jotakin muuta, jolla sen voisi tunnistaa?
Lahden pääkirjaston musiikkiosastolta löytyvät molemmat kysymäsi nuotit. Voimme pitää niitä varattuna 3.4. asti, tällä viikolla ne voi myös lainata.
Asikkalan kirjasto on tämän viikon kiinni. Lahden ja muiden Päijät-Hämeen kuntien kirjastoista ei voi lainata ajalla 4.-11.4.2016 tietokantojen yhdistämisen vuoksi, mutta asiakkaat voivat silloinkin kopioida nuotteja omaan käyttöönsä.
Suosittelen kääntymään lähimmän julkisen kirjaston puoleen (pääkaupunkiseudun fyysiset kirjastot löytyvät osoitteesta http://www.helmet.fi. Kirjastot ovat erikoistuneet vastaamaan yksittäistä kirjaa tai lehteä (tai levyä tai nuottia) koskeviin kysymyksiin. Mitä isompi kirjasto, sitä todennäköisemmin vastaus löytyy saman tien hyllyltä.
Jos taas asioi mieluummin netin kautta, kirjaston tietokannalta voi myös "kysyä" hyvin monenlaisia asioita. Se on vähän passiivinen, mutta kyllä se aika paljon myös tietää. HelMet-tietokannan selailemiseen on paras osoite http://luettelo.helmet.fi/. Löytämänsä voi saman tien varata. Varaaminen on nykyään maksutonta.
Heikki Poroila
Nykyään käytetään verkkoasioinnista termiä sähköinen asiointi. Tepa-termipankki on erikoisalojen sanastojen ja sanakirjojen kokoelma, josta voi löytyy hakusanalla sähköinen asiointi vastaavia termejä myös englanniksi ja ruotsiksi. Esim. Kela käyttää sähköisestä asioinnista termiä eServices.
Linkki Tepaan http://www.tsk.fi/tepa/fi/
Inducks-tietokannasta (https://inducks.org/index.php) löytyi kaksi Paul Murryn piirtämää tarinaa, joissa Mikki ja Hessu toimivat veturimiehinä:
The Vanishing Railroad (suom. Mikki Hiiri ja junanryöstäjät) ilm. Aku Ankka -lehdessä 11/1958 sekä mm. vuosikerran 1958 näköispainoskirjoissa (https://inducks.org/story.php?c=W+WDC+185-08P)
The Iron Horse to Lonesome Gulch (suom. Rautahevolla Vilkkilään) ilm. Aku Ankka -lehdessä 48/1979 sekä mm. vuosikerran 1979 näköispainoskirjojen osassa 2 (https://inducks.org/story.php?c=W+CID+++1-03)
Ellibsissä on todella myös englannin, ranskan, ruotsin ja venäjänkielistä kirjallisuutta.
Helmet sivuilta löytyy joitakin ohjeita ja jopa ohjevideoita, mutta kovin selkokielisiä ne eivät tosiaan ole. Helmet.fi
Ellibs on suuri kirjakauppa, joten sinne kannattaa suunnata Helmet sivujen linkin kautta. Helmet ellibs
Sivulla kannattaa klikata oranssin palkin alta kieleksi suomi ja kohdeyleisöksi vaikkapa aikuiset. https://www.ellibslibrary.com/fi/collection/0?audience=adults&language=fi
Jos haluaa rajata haun vain heti saatavilla olevaan kaunokirjallisuuteen, se onnistuu kohdista saatavuus ja aihe. https://www.ellibslibrary.com/fi/collection/0?subject=fiction&availability=now&language=fi&audience=adults...
Molemmat kielet kuuluvat mongolilaisiin kieliin. Suurin osa burjaatin puhujista asuu Venäjään kuuluvassa Burjatian tasavallassa. Lisäksi kieltä puhutaan joillakin Mongolian pohjoisilla raja-alueilla ja vähäisemmissä määrin myös Kiinassa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Mongolilaiset_kielet
https://fi.wikipedia.org/wiki/Burjaatin_kieli
http://www.lausti.com/articles/languages/mongoli.html
Venäjän kielen ja kulttuurin vaikutukset näkyvät burjaatin kielessä, esimerkiksi sanastossa, ääntämisessä ja morfologiassa. https://www.britannica.com/topic/Mongolian-languages/The-Eastern-and-We…
Lisätietoa mongolin kielen ja burjaatin kielen eroavaisuuksista ja yhteneväisyyksistä voi löytää näistä lähdelinkeistä.
https://dergipark.org....
Samppanja on saanut nimensä Koillis-Ranskassa sijaitsevasta Champagnen maakunnasta, ja ainoastaan tällä alueella valmistettua kuohuviiniä saa kutsua samppanjaksi. Sitä tuottavia yrityksiä kutsutaan samppanjataloiksi. Niitä on monenlaisia suurista maailmankuuluista merkeistä pieniin paikallisempiin toimijoihin. Samppanjan erityisyys syntyy sekä Champagnen maaperän ja ilmaston vaikutuksista rypäleisiin että sen valmistusmenetelmästä. Viininviljelijöitä on alueella noin 15 000. Suurin osa heistä myy satonsa isoille samppanjataloille, mutta osa tuottaa omaa samppanjaansa.
Samppanja historiasta löytyy tietoa esim. Alkon sivuilta (https://www.alko.fi/juoma-ruoka/juomatietous/viinit/viinialueet/ranska-…) ja Suomen Champagne-seura ry:n sivuilta (...
Tämä joulunuotti löytyy F-kustannuksen nuottikirjoista: Suuri joululaulukirja, Kauneimmat joululaulut, Valkea joulu ja Suuri toivelaulukirja 18. Tähän kysymykseen vastaamisessa olisi voinut auttaa myös lähin kirjasto, josta kannattaa tiedustella näitä nuotteja.
Epäily on aivan oikea: etsitty runo on Vilho Rantasen Tietäjät idästä. Se on peräisin vuonna 1952 julkaistusta kokoelmasta Viisi pappia taivaan portilla ja löytyy myös Rantasen valittujen runojen kokoelmasta Runot. Tämän lisäksi se sisältyy esimerkiksi sellaisiin antologioihin kuin Tämän runon haluaisin kuulla, Lapsuuden joulu. 1 ja Lapsuuden joulu : rakkaimmat joulurunot.Runo alkaa seuraavasti: "Idästä, vieraalta maalta, tähteä seuraten / tuli taas, niinkuin kerran, tietäjät kysellen: / 'Missä, missähän täällä on syntynyt Kuningas, / Leijona Juudan heimon, Herra ja valtias?'" Kahdestatoista säkeistöstä viimeinen kuuluu näin: "Idästä tietäjät saapui, koitosta auringon. / Itään he läksivät, kun yö synkkänä yllä on. / Takaisin kaukaiseen...
Carl (myös Karl)Albert Ludwig Büchsel syntyi 2.5.1803 Uckermarkin Schönfeldissä Brandenburgin osavaltiossa ja kuoli 14.8.1889 Berliinissä.
Teologian opintojensa jälkeen hän toimi evankelisena pappina ensin kotipaikkakunnallaan (kuten hänen isänsä ja isoisänsäkin) ja siirtyi sieltä Brüssowiin lääninrovastiksi (=Superintendent). Sieltä hänet pyydettiin Berliinin Matthäus-kirkon kirkkoherraksi. 1852 hänestä tuli sen lisäksi tuomiokapitulineuvos ja vuotta myöhemmin Neumarktin ja Niederlausitzin alueiden päälääninrovasti (=Generalsuperintendent) (vanhassa suomalaisessa käännöksessä käytetään sanaa ”kenraali-superintendentti”).
C. Büchsel oli naimisissa Henriette Simonettin kanssa ja heillä oli v. 1849 syntynyt poika Johannes Büchsel.
Hänen...
Paavilainen, Petri: Kuinka ajatukset syntyvät : aivotutkimuksen ajankohtaisia kysymyksiä. Gaudeamus 2020.
Mattila, Antti: Ratkaisu : ajattele toisin. WSOY 2020.
Uusikylä, Kari: Lahjakkuus. PS-kustannus 2020.
Cam, Philip: 20 ajattelun työkalua : opas tutkivan ajattelun opettamiseen. niin & näin: Eurooppalaisen filosofian seura ry 2020.
Robson, David: Älykkyysloukku : miksi teemme tyhmiä virheitä ja miten tehdä parempia päätöksiä. Tuuma-kustannus 2020.
Huotilainen, Minna: Näin aivot oppivat. PS-kustannus 2019.
Tässä muutama kirjaston tietokannasta löytyvä teos, joiden asiasanoina on käytetty esim. sanoja älykkyys, ongelmanratkaisu, ajattelu.
Viola-tietokannan mukaan tuo runo olisi levytetty laulettuna suomeksi nimellä Kuolleet oksat. Se löytyy painettuna teoksesta Nils Ferlin: Lauluja elämälle. Suomennoksessa ei mainita kyllä turilaita ollenkaan, mutta kun kuuntelin Youtubesta ruotsinkielisen version laulusta En ollonborr är varenda fråga, niin se kuulosti kyllä samalta kappaleelta kuin suomennos tuossa kirjassa.
Suomessa lauantaista tuli vapaapäivä suurimmalta osin 1960-luvun lopulla, kun siirryttiin viisipäiväiseen työviikkoon. Tuohon aikaan eduskunnan toimintaa ohjasi valtiopäiväjärjestys ja eduskunnan työjärjestys vuodelta 1928. Niissä kansanedustajan tehtävä määriteltiin yhteiskunnalliseksi luottamustehtäväksi ja eduskunta lakiasäätäväksi instituutioksi, ei tavalliseksi työpaikaksi. Edustajan tehtävässä ei koskaan ole noudatettu työehtosopimuksissa tai työaikalaissa määriteltyä työaikaa, koska kansanedustaja ei ole työntekijä vaan poliittisen luottamustoimen haltija. Lisäksi valtiopäiväjärjestyksessä oli tuolloin pykälä, jonka mukaan eduskunta on vuodessa koolla korkeintaan 120 vuorokautta. Vuosisadan alusta aina 1960-luvulle saakka...
Kokkolan kirjastosta löytyy nuorten osastolta 3 kirjaa aiheena vatsastapuhuminen:
Luokka 03
Nuorten maailma / [toim. ja julk. yhteistyössä oy Valitut palat ab ja Verlag das Beste GmbH sekä Sélection du Reader's Digest] ; käännös: Anja Aatola, Marja Huuskonen, Kirsti Luova ; [piirroskuv.: Maurice Espérance ... et al.]
Hki : Valitut palat, 1980 (pain. Saksan liittotasavallassa).
ISBN 951-9078-80-0
Luokka 79.91
Björnberg, Karl-Axel
Buktalarboken : en handbok i buktaleri / Karl-Axel Björnberg ; [illustrationer: Robert Nyberg]
Stockholm : Alfabeta, 1992.
ISBN 91-7712-303-4
Luokka 79.85
Mikki Hiiren taikatemput / Walt Disney ; Ken Hardy ; suomentanut Anja Leppänen.
[Helsinki] : Sanoma, 1990 (Keuruu : Otava)
Sudenpentujen kirjasto
ISBN 951-9133-...
Helsingin kaupunginkirjaston Hankinta- ja luettelointitoimisto tarjoaa kirjastoille keskitetysti aineiston valittavaksi sekä tilaa sen sopimustoimittajilta.
Monikielisen aineiston hankinnasta, luetteloinnista ja tiedotuksesta vastaa informaatikko Riitta Hämäläinen hankintatoimistossa.
riitta.hamalainen@hel.fi
