Fazerin nykyinen karkkipussilogo on ollut käytössä vuodesta 2017. Aikaisempia vuosien 2006-2017 logoja voi vertailla wikipedia-artikkelista. https://fi.wikipedia.org/wiki/Fazer
Helmet-kirjastojen kokoelmiin kuuluva Fazer-historiikki yltää 1990-luvulle. Se ei juurikaan kerro logon muutoksesta vuosien varrella, mutta sisältää kyllä runsaasti kuvia Fazerin tuotteista. Eri tuotteissa on käytetty aikojen kuluessa varsin vaihtelevallakin tavalla Fazer-tuotenimeä.
Fazer 100 [vuotta] Donner, Jörn (Karl Fazer, 1991)
Finnan kuvahaulla tai verkon kuvahauilla löytää myös kuvia vanhoista Fazerin makeispusseista. Esimerkiksi 1980-1990 -luvuilla Fazerin pusseissa näyttäisi käytetyn modernimpaa kulmikasta Fazer-tekstiä.
Kirjaston tiedonlähteet eivät...
Tutkimusten mukaan elokuvasisältöjä kopioidaan, levitetään ja katsellaan laittomasti edelleen hyvin paljon. Fyysisten tallenneformaattien, kuten DVD- ja Blu-ray-levyjen, laiton kopiointi ja fyysisten kopioiden myyminen on vähentynyt huomattavasti suoratoistopalveluiden yleistyttyä mutta on edelleen yleistä monissa maissa.Maailmanlaajuisesti eniten elokuvia levitetään laittomasti verkon lataus- tai suoratoistopalveluiden kautta. Arviot puhuvat yli 200 miljardista katselukerrasta vuosittain tai Euroopan Unionin alueella noin 1,1 katselukerrasta kuukaudessa verkonkäyttäjää kohti. Oletettavasti iso osa tästä levitetystä aineistosta on kopioitu fyysisestä mediasta kopiointisuojaukset ohittaen, mutta tästä ei ole tarkkaa tietoa.Lähteet:Film...
Real Playerin ja Windows media playerin www-sivuja selaamalla suoraa vastausta kysymykseesi ei löytynyt. Kyseisten palvelujen tuottajat ovat tietenkin asiantuntijoita vastaamaan, Real Player tarjoaa keskustelufoorumin http://realforum.real.com/ Palvelu on maksuton, mutta vaatii kirjautumisen.
Asiaan erikoistuneen maallikon oletus oli, että musiikkitiedostot sijaitsevat hajautetusti eri palvelimilla ympäri maailmaa. Musiikkitiedostot ovat tunnistettavissa tietyn numerosarjan tai koodin avulla ja kun pyyntö tietystä kappaleesta välittyy esim. Real Playeristä, ohjelmisto käy läpi useita palvelimia ja tietokantoja. Aikaisemmat versiot Real Playeristä hakivat musiikkitiedostot mm. osoitteesta http://www.tunes.com
Internetin turvatekniikka...
Hyperthermophile-termiä käytetään ryhmästä mikro-organismeja, jotka kasvavat yli 80 C lämpötilassa.
Encyclopaedia Britannica Online -tietokannasta löytyy hakusanalla Hyperthermophile artikeli Hyperthermophiles: Beneficial Relics of a Hotter Earth. Encyclopaedia Britannica Online on käytettävissä Helsingin kaupunginkirjastossa ja Helsingin yliopiston kirjastossa.
Iate-tietokannasta, http://iate.europa.eu , löytyy suomenkielinen termi hypertermofiilinen bakteeri (hyperthermophilic bacteria). Muille nimille emme suomenkielisiä vastineita löytäneet.
Helsingin yliopiston kirjaston tietopalvelu http://www.helsinki.fi/kirjastot/palvelut/tietopalvelu.htm
auttaa ja neuvoo tiedonhaussa. Tässä vastauksessa on apuna ollut Viikin tiedekirjaston...
Hei!
Fono-äänitetietokannasta, sivulta http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=a9dcf3ac-8503-471e-818a-9e3f… selviää, että kappaleen nimi on Vanha Sanna.
Laulu löytyy esimerkiksi kokoelmasta Kokoelma yksinlauluja, osa III.
Tuon nuottikokoelman saatavuuden voi tarkistaa Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2 kirjoittamalla nimekelaatikkoon Vanha Sanna.
Nuottikokoelman 8.p. v. 1978 löytyy Tampereen kaupunginkirjastosta.
Runoa on näillä tiedoilla vaikea löytää. Se saattaa olla kirjoitettu vain Hevoshullu-lehteen. Vuonna 1976 Marvi Jalolta ilmestyi proosateos Unihevonen. Kirjassa on myös yksi runo, jonka sanat eivät kuitenkaan täsmää kysyttyyn.
Marvi Jalo on ollut Hevoshullu-lehden avustajana, ja kirjoittanut siis lehteen. Olisiko runo hänen?
Hevoshullu-lehden vapaakappaleita noilta vuosilta on yliopiston kirjastoisssa ja Kansalliskirjastossa. Sieltä voi saada kopiona runon, jos se löytyy. Olisi tietysti hyvä, jos muistaisit tarkemman runon ilmestymisvuoden, koska missään kirjastossa ei ole vuosikertoja täydellisinä.
Vuosien 1972-75 aikana järjestettiin kaikkiaan 17 Varsovan liiton maiden yhteistä sotaharjoitusta (5 vuonna 1972 ja 6 vuosina 1973 ja 1974; ETYK-vuonna 1975 yhteisiä harjoituksia ei ollut). Näistä laajin Tšekkoslovakian alueella pidetty oli "Štít 1972", 4.-16.9.1972.
Lähde:
Christopher Jones, Soviet military doctrine and Warsaw Pact exercises | https://www.ucis.pitt.edu/nceeer/0000-621-1-Jones.pdf
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, ehkäpä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi tarinan! Palaamme asiaan heti jos vain saamme sieltä vastauksen! Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista?
Kysymykseen rahoittajasta ei valitettavasti löytynyt vastausta verkkohakujen kautta mutta sen verran selvisi, että Svenska handelshögskolanin eli Hankenin rakennuttamisesta järjestettiin aikoinaan arkkitehtuurikilpailu, jonka Kurt Simberg voitti.
https://www.mfa.fi/kokoelmat/arkkitehdit/kurt-simberg/
Rahoittajataho saattaa selvitä alla olevista teoksista:
Kilpailtuja unelmia ja työvoittoja : 130 vuotta suomalaisia arkkitehtuurikilpailuja = 130 years of Finnish architectural competitions, Kaipiainen. Suomen Arkkitehtiliitto, 2006 (Lainattavissa arkkitehtuurimuseon kirjastosta)
Hankenin historiikki Hundra år av utbildning och forskning : Svenska handelshögskolan 1909-2009 (Fellman, Forsén, 2009...
Kyllä netin kautta voit varata kirjoja ja muuta aineistoa. OUTI-kirjastoilla on yhteinen aineistohaku osoitteessa http://www.outikirjastot.fi/ Varataksesi kirjoja tarvitset kirjastokortin ja salanumeron, nämä molemmat saat kirjastosta käymällä ensin paikan päällä. Kun varaat kirjoja netin kautta, ideana on se että noudat aineiston siitä kirjastosta, johon jätät varauksen. Jos haluat vaikkapa Vihannissa sijatsevan kirjan Oulunsaloon, tulee tällainen OUTI-pyyntö tehdä virkailijan kautta. Minkä kirjan haluaisit varata? Voit nyt vastata tähän viestiin, tai lähettää sen osoitteella kirjasto@oulunsalo.fi niin teen varauksen puolestasi. Muista lähettää myös koko nimesi ja kirjastokorttisi numero.
Mahtaisiko kyseessä olla Sharon Gmelchin teos Nan: the life of an Irish Travelling woman. London : Pavanne/Pan Books, 1987. Ainakin sisältö tuntuu vastaavan kuvausta. http://www.amazon.com/Nan-Life-Irish-Travelling-Woman/dp/0881336025
http://www.waveland.com/Titles/Gmelch-Nan.htm
Valitettavasti teosta ei enää näytä pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista löytyvän. Varastokirjastossa (Kuopiossa) kirja on, ja se on mahdollista tilata kaukolainana Helsinkiin. Kaukolainapyynnön voi tehdä Internetissä osoitteessa http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Kirjastosta eikä Suomessa painetun kirjallisuuden luettelosta löytynyt Föhr- eikä Förare -suvuista. Airaksisen suvustakaan kertovia kirjoja ei löydy kaupunginkirjastosta mutta niitä on sentään olemassa: Näihin voi tutustua Helsingin Yliopiston kirjastossa:
Airaksinen, Lauri.
Airaksiset polvesta polveen / Lauri Airaksinen. Kuopio : Airaksisten sukuseura, 1973 (339 sivuinen)
ISBN 951-99026-7-8
Paikalla, KANSALLISKOKOELMA (käyttö vain lukusalissa)
Airaksisia polvesta polveen: sukukokous 1948.
Painopaikka Kuopio, Julkaisija Airaksisten sukuseura, painovuosi 1948.
Sivumäärä 22 s.
Yhteystiedot: http://www.helsinki.fi/kirjasto/yhteystiedot/
Herttua ja kuningas esiintyvät Mark Twainin Huckleberry Finnin seikkailuissa, Tow Sawyerin seikkailujen jatko-osassa. Huck ja Jim pelastavat kaksi miestä lautalleen jokimatkansa varrella. Toinen miehistä väittää olevansa vääryyden vuoksi asemansa menettänyt Bridgewaterin herttua, toinen taas Ranskan vallasta syöstyn Ludwig XVI:n poika eli Dauphin, kuten kruununperijän arvonimi kuului. (Jarkko Laineen suomennoksessa mies itse sanoo vanhempiensa olevan "Luutvikki kuudestoista" ja "Meeri Antonette".)
Huck huomaa pian, ettei kyse ole oikeista aatelisista vaan "ihan tavallisista humpuukimaakareista", mutta riitoja välttääkseen pitää havainnon omana tietonaan. Matkan jatkuessa kuningas ja herttua harjoittavat ammattiaan erilaisilla huijauksilla...
Kevään sävel -laulukilpailun videoita eri esiintyjiltä on jonkin verran YouTubella. Tallenteita Arkatavaran esityksistä ei näyttäisi sieltä kuitenkaan löytyvän. Myöskään Vinyylin rahinaa -verkkosivuston Kevään sävel -kilpailua koskevien artikkelien videoissa ei näy yhtyeen osuuksia.
Kilpailu oli MTV3:n ohjelmistoa. Yhtiöön voi ottaa yhteyttä ja jättää kysymyksen verkkosivujen kautta.
https://vinyylinrahinaa.wordpress.com/kevaan-savel/
https://www.mtv.fi/ota-yhteytta
Mitä kummaa minussa tapahtuu? (Sanoma 3.p. 2013) on nuoremmalle teini-ikäiselle suunnattu kirja murrosiän aiheuttamista muutoksista.
Sateenkaaritietoa on Seta:n tietokirjassa Väärät sukat!, joka löytyy Setan materiaaleista ladattavana pdf:nä, https://seta.fi/sateenkaaritieto/ammattilaisille/opetusala/perusopetus-….
Tämän selvittäminen on kestänyt tosi kauan, eikä asia kirjastolaisten voimin selvinnytkään.
Kysyjä löysi itse kirjan kotinsa kätköistä.
Teos on Penelope Livelyn Kutsumattomat kummitukset.
Kirjaa ei ole ainakaan toistaiseksi käännetty suomeksi. Englanninkielisen kustantajan sivuilla kerrotaan kirjan ilmestyneen 30. heinäkuuta tänä vuonna, eli vasta muutama päivä sitten. On siis hyvin mahdollista, että se jossakin kohtaa vielä suomennetaan. Mahdollinen suomennos ja sen aikataulu riippuvat kustantamoista. Kirja englanninkielisen kustantajan sivuilla: https://www.simonandschuster.com/books/All-in-the-Family/Fred-C-Trump/9781668072172
