Kirjastoasetus (406/2013) määrittelee kirjaston henkilöstön koulutusrakenteen ja kelpoisuusvaatimukset. Määritelmän 2. kohdan mukaan ammattikorkeakoulussa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot pätevöittää alalle.
Näin ollen päätutkinnolla ei ole lain puolesta väliä, jos vaadittavat 60 (lisä)opistopistettä täyttyvät. Kirjastot voivat määritellä omia pätevyysvaatimuksiaan. Voit selailla avoimia työpaikkoja esimerkiksi Kirjastot.fi-sivuston ammattikalenterista: http://www.kirjastot.fi/ammattikalenteri/avoimet_tyopaikat#.V5miFE0QbGI
Budapest on muodostunut kahdesta kaupungista Budasta ja Pestistä(1873). Strategisen sijaintinsa vuoksi se kiinnosti jo roomalaisia. Pestistä muodostui keskiajalla kauppakeskus. Budasta tuli myös jo varhain kauppapaikka, ja 1350-luvun jälkeen se alkoi kehittyä Unkarin pääkaupungiksi. Huomattava kulttuurikeskus siitä tuli myös varhain. Budapestissa on n. 2,5 milj. asukasta, ja se on Keski-Euroopan suurimpia kaupunkeja. Se on Unkarin politiikan, teollisuuden, talouden ja kulttuurin keskus, jossa asuu viidennes Unkarin kansasta. Budapest on paitsi hallituksen sijaintipaikka ja opetuksen sekä kulttuurin keskus myös Unkarin tärkein teollisuuskaupunki. Budapestissa on seita museoita ja teattereita. Roomalaisista siellä on vielä muistuttamassa...
Limbourgin veljesten miniatyyrimaalauksia voi tarkastella esimerkiksi teoksesta Les très riches heures du Duc De Berry (Musée Condé, Chantilly ; introduction and legends by Jean Longnon and Raymond Cazelles, 1989). Teos kuuluu joiden Suomen yleisten kirjastojen kokoelmiin.
https://finna.fi/Record/heili.517459
Varastokirjaston kokoelmista löytyy teos Les belles heures de Jean Duc de Berry : the Cloisters, the Metropolitan Museum of Art (Millard Meiss and Elizabeth H. Beatson, 1974)
https://finna.fi/Record/vaari.1293280
https://www.metmuseum.org/toah/works-of-art/54.1.1/
Voit tilata teokset kaukolainaan omaan lähikirjastoosi. Aiheesta on muitakin teoksia, mutta monien kohdalla näyttää olevan...
Both songs appear on Iin Mieskuoro's (Ii male choir) cd "Hetken haaveita" (1995).
"Odotan" is written by Markku Koskela, but the song is not available as sheet music, neither are the lyrics alone. As Koskela is still conducting the choir, you could probably contact him through the choir's Facebook: https://www.facebook.com/pg/Iinmieslaulajat/about/?ref=page_internal
"Joka pojalla on siivet" is a song by Esa Helasvuo (music) and Marja Rankkala (lyrics). Printed music with lyrics can be found in these books: Suuri toivelaulukirja 10 (ISBN 951-643-719-2), Pieni toivelaulukirja 3 (ISBN 978-951-1-31445-5) and Laulajan kirja (ISBN 978-951-1-31444-8).
As the songs are under copyright, we cannot put the lyrics here. However, Joka pojalla... has...
Jevgeni Jevtushenkon runo Zaklinanie (kokoelmasta Jabloko, 1960) on englanniksi saanut nimen Incantation (engl. Stanley Kunitz, Anthony Kahn). Runo sisältyy esimerkiksi kokoelmiin Stolen apples (1973) ja The collected poems 1952 - 1990.
Stolen apples kuuluu Helsingin yliopiston kirjaston Kaisa-talon sekä Kuopion varastokirjaston kokoelmiin.
https://finna.fi/Record/vaari.1957210
Jevtushenkon runoutta englanniksi on luettavissa myös esimerkiksi Internet Archive -palvelussa. Myös The collected poems 1952 - 1990 löytyy sieltä.
https://archive.org/
Tässä joitakin pienille lapsille sopivia kirjoja vammaisuudesta ja linkit kirjojen esittelyyn. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista.
- Nina Bell, Leppäkerttu ilman pilkkuja: https://www.invalidiliitto.fi/ajankohtaista/leppakerttu-ilman-pilkkuja
- Jeanne Willis, Susanna nauraa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_951873979X
- Katariina Romppainen, Leppäkerttu ja huuliharppu: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au25eae56a-9556-4650-9eaa-9a6824ffe788
- Heljä Liukko-Sundström, Olli ja Dolli: tarina ystävyydestä: http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9511204386&qtype=b
Unto Monosen Aamunkoi löytyy kokoelmasta Tähdet meren yllä / Unto Mononen (toimittaneet Olli Heikkilä ja Jaakko Salo). Nuotissa on kirjaston luettelointitietojen mukaan sanat, kosketinsoitinnuotinnos, kitaran soinnut, ei erillistä melodianuotinnosta. Se löytyy mm. Vaski-kirjastoista:
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.319453
Liian paljon, liian vähän aikaa -nimistä kappaletta ei löytynyt. Voisiko kyseessä olla Liian kauan liian vähän aikaa -niminen kappale, jonka on säveltänyt Jorma Simola. Tämä kappale löytyy joiltakin äänitteiltä, mutta ei kirjastoista nuottina. Tai Erik Lindströmin säveltämä Liian vähän aikaa, joka on Vaski-kirjastoissa muutamassa nuotissa:
https://vaski.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=liian+v%...
Sanonnasta ei taida olla versioita. Samaa tarkoittavia sanontoja saattaisi löytyä vaikkapa wikisitaattien suomalaisten sananlaskujen listauksesta. https://fi.wikiquote.org/wiki/Suomenkielisi%C3%A4_sananlaskuja#H
Kirja kuuluu Pasilan kirjaston Helsinki-kokoelmaan ja on tosiaan luettavissa vain Pasilan kirjastossa. Kirjaa ei voi varata, mutta sitä voi mennä lukemaan kirjaston aukioloaikoina. Lisätietoja saa Pasilan kirjastosta: (09) 310 85001.
Valerie Thomasin kirjottamasta ja Paul Korkyn kuvittamasta Winnie the Witch -sarjasta on suomennettu yksi osa, Nooran noitatalvi (Kolibri, 1997). Sen kansikuva täsmäisi kuvaukseen.
Suomen kansallisbibliografian Fennican http://fennica.csc.fi/ mukaan Toivo Rautavaaralla on useampikin kuvailuun sopiva teos luonnonkasveista lääkekasveina. Luonnon hyötykasvit ja luonnonmukainen viljely, WSOY 1996. Toivo Rautavaaran terveyskasvikirja, WSOY 1995. Mihin kasvimme kelpaavat ruokaa, ryytiä ja rohtoa luonnosta, WSOY 1977. Miten luonto parantaa kansanparannuskeinoja ja luontaislääketiedettä, WSOY 1980. Terveyttä kasveista, Provita 1981. Valitettavasti näitä teoksia ei ole käännetty englanniksi.
Tsingis-kaani oli ensimmäinen Mongolivaltakunnan suurkaani. Vuonna 1206 mongolipäälliköt antoivat hänelle arvonimen Tšingis-kaani, joka merkitsee koko maailman keisaria.
http://fi.wikipedia.org/wiki/T%C5%A1ingis-kaani
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mongolia
Varauksia ja lainojen uusintoja ei voi toistaiseksi tehdä internetin kautta pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Asia on kehitteillä. Pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteisrekisteriä voi selailla internetin kautta osoitteessa http://www.lib.plussa.fi ja sinne pääsee myös kirjastojen kotisivujen etusivuilta suoraan, mutta varaukset täytyy tehdä paikan päällä kirjastossa. Lainojen uusinnan voi hoitaa joko puhelimitse arkisin klo 12-18 numerossa 0600-060504 (4,50mk/min+pp.maksu) tai käymällä paikan päällä jossakin kirjastossa.
Ehkä Milnan nimipäivää voisi viettää vaikka 19. toukokuuta, joka on Emilian, Emman, Milan, Amalian, Emmin, Miljan, Milkan ja Millan nimipäivä. Almanakkaan päästäkseen nimen täytyy olla ollut noin tuhannella henkilöllä:
http://almanakka.helsinki.fi/faq.html
Muitakin vaihtoehtoja valita nimipäivä löytyy Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta:
http://www.kotus.fi/?i=557&s=2761
Kasvisruokavalion voi koostaa monella eri tavalla, joten kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta. Se, onko jonkin tietyn ruoka-aineen poisjättämisestä terveydelle haittaa, riippuu siitä, mitä kaikkea muuta henkilö syö.
Kasvisruokavalion koostamisesta on tietoa esimerkiksi seuraavissa kirjoissa:
Gould, Merkka: Kasvissyöjäksi - miksi ja miten
Virtanen, Kaarina: Monipuolinen kasvisravinto
Allergisille suosittelen lisäksi ravintoasiantuntijan puoleen kääntymistä, jotta ruokavalio varmasti tulee tasapainoiseksi.
Kirjailijoista Hans Mölbjerg ja Rita von Willebrand kerrotaan
lyhyesti Pellervo-lehden numerossa 18 (1949), jossa käsitellään
maaseutuaiheista pohjoismaista romaanikilpailua. Mölbjerg mainitaan
lyhyesti hakuteoksissa A history of Danish literature (1992) ja
Möller-Kristensen, Sven: Dansk litteratur 1918-1952 (1956). Muuta
tietoa heistä en koti- ja ulkomaisten hakuteosten, tietokantojen
tai Internetin avulla löytänyt.Knut Vatneströmistä ei löytynyt
mitään. Tanskassa toimii kirjallisuuskeskus The Danish Literature
Information Centre, joka kokoaa tietoa tanskalaisista kirjailijoista
(yhteystiedot sivulla http://www.danlit.dk). Ehkä sieltä löytyisi
enemmän tietoa Mölbjergistä.
