Kysymyksessä lienee länsiafrikkalainen laulaja ja koransoittaja Mory Kanté, jonka kappale Yéké yéké oli mukana Akwaba Beach -nimisellä äänitteellä. Se ilmestyi 1987. Mory Kanté on syntyperältään mandinka ja laulaa äidinkielellään. Hän asuu nykyään Pariisissa ja on julkaissut lukuisia levyjä.
Internetissä saa hakusanalla "Mory Kanté" tulokseksi useita verkkosivuja, myös Youtube-videon. Tampereen kaupungikirjastossa on neljä äänitettä, joilla em. kappale on mukana. Tiedot niistä löytyvät PIKI-verkkokirjastosta.
Vahvan naispäähenkilön, feministisen hengen ja viikinkiteeman yhdistelmä tuo ensimmäisenä mieleen Petteri Hannilan fantasiatarinan Kaukamoinen. Olisikohan kyseessä ehkä tämä kirja?
Johann Wolfgang von Goethen värioppiin johdattaa teos ”Goethen värioppi. Ensimmäinen osa : Fysiologiset värit (Suomen antroposofinen liitto, kaksi painosta). Aiheesta saa tietoa myös Pehr Sällströmin teoksesta "Johdanto Goethen värioppiin" (suom. Maija Pietikäinen, Ove Ek ja Klaus Salomaa, Goetheanisen taiteen yhdistys, 2009).
Josef Albersin värioppiin voi perehtyä lukemalla hänen teoksensa "Värien vuorovaikutus" (toim. Tor Arne et al., suom. Maija Kärkkäinen et al., Vapaa taidekoulu, useita painoksia).
Väriopista on muitakin teoksia, esimerkiksi Harald Arnkilin "Värit havaintojen maailmassa" (Taideteollinen korkeakoulu, 2007), Hannele Wetzerin "Värivaaka" (Tammi, 2007), Johannes Ittenin "Värit taiteessa : värien subjektiivinen kokeminen...
Joensuun pääkirjastossa ei ole varattavia tietokoneita. Koneilla voi olla 15 min tai yksi tunti kerrallaan.Tutkijanhuoneita voi varata opiskelutarkoitukseen, niihin on pieni kuukausimaksu (56 €), mutta niissä ei ole tietokonetta varustuksena. Ryhmätyöhuone Opinpesässä on käytössä tietokone, ja sitä voivat myös yksityishenkilöt varata maksutta opiskelutarkoituksiin. Ks. http://vaarakirjastot.fi/paakirjaston-tilat .
Auringon lapset -nimisiä kirjoja löytyi muutamakin, mutta mikään niistä ei vastannut kuvaustasi Yksi ehdokas voisi olla P.B. Kerrin Faaraon haudan vangit -kirja, joka kuuluu Lampun lapset -sarjaan, osa 1, 2005). Kirja on nuorten fantasiakirja, jossa lapset seikkailevat enonsa kanssa mm. Egyptissä. Alla linkki tarkempaan kuvaukseen:
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9513130185&qtype=b
Kirjailijatiedon täydentämiseen löytyy oma lomake, jonka pohjalta tietoja päivitetään Kirjasammon toimituksessa. Se löytyy täältä, https://www.kirjasampo.fi/fi/kirjailijatietolomake
Renessanssiajan maalari Rafael (1483-1520) oli ensimmäinen merkittävä taitelija, joka hyödynsi työssään alastomia naismalleja. Häntä ennen malleina käytettiin yleisesti miehiä. Taitelijat lisäsivät miesten vartaloihin jälkikäteen rinnat ja naisten muotoja.
Rafaelin aloittama perinne jatkoi myöhemmin barokin aikana (n. 1600-1740), jolloin tuli muotiin maalata entistä realistisempi ja eläväisempiä kuvia ihmisistä. Tältä ajalta muistetaan mm. Rubensin rehevät naishahmot. Barokin ajan maalarit hyödynsivät siis yleisesti eläviä naismalleja, mutta poikkeuksia saattoi olla.
https://en.wikipedia.org/wiki/Nude_(art)
Kirjallisuutta aiheesta, https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND...
HelMet-kirjastot antavat yhteistyössä kustantajien kanssa kaikille koulunsa aloittaville pääkaupunkiseudun 1.-luokkalaisille kirjalahjan lukuvuonna 2021–2022.
Helsingissä kirjalahjat annetaan oppilaille luokan kanssa kirjastoon tehtävien tutustumiskäyntien yhteydessä.
Venäjänkielinen kirja on V. Dragunskijin Skolnye-prikolnye istorii. Kustantaja on Ast.
Lisää kirjalahjasta voit lukea täältä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Helmetkirja…
Laulun nimi on "Suruvaippa". Se alkaa: "Kerran tarhaan lähtiessään, kuunnelkaapa kummaa, poika piti kämmenellään toukkaa ihan tummaa". Laulun on säveltänyt Pekka Nättinen ja sanoittanut Jukka Itkonen. Sen on levyttänyt lastenmusiikkiorkesteri Loiskis vuonna 2005. Laulajana oli tuolloin Pentti Rasinkangas.
Finna-haulla löytyy 13 kirjaa hakulauseella "suomentanut Mika Waltari" Linkki hakutulokseenStolppe, Sven: Kuolema odotushuoneessaDixcelius, Hildur: Pojanpoika, Papintyttären poika, Lauesen, Marcus: Ja nyt odotamme laivaaEwers, Hanns Heinz:Horst Wessel : eräs saksalainen kohtaloKarlin, Alma M. :Yksin maailman ääriin / naisen elämyksiä inkain valtakunnassa ja Kaukaisessa idässäGudmundsson, Kristmann: Kaukainen ranta, Maan lapsetWiechert, Ernst: MajurinrouvaHuber, Vivian: Kauneus ja sen ehdot: ruumiinkulttuuri, kauneudenhoito, kaunistusvälineetLindfors; Gustav V.:Finlaysonin tehtaat Tampereella. 1, 1820-1907Vestlin, K: Melinin komppaniaLagerkvist, Pär: SibyllaLasipalatsi.fi sivustolta löytyy vielä muitakin suomennoksia, joita ei enää...
Mosaiikkitaiteesta löytyy jonkin verran kirjallisuutta Tampereelta ja muista Piki-kirjastoista (16 kirjastoa Pirkanmaalla). Esim. Paul Sigginsin teos The Mosaic Sourcebook on Tampereen kaupunginkirjastossa ja sen voi pyytää kaukolainaksi Vammalaan. Tampereen ja muiden Piki-kirjastojen kokoelmia voi katsoa osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ vasemman reunan HAKU-painikkeen takaa. Asiasanalla mosaiikit saa 40 viitettä. Niitä kannattaa tietenkin tutkia tarkemmin, teokset ovat hyvin eritasoisia. Kaukolainaksi voi pyytää teoksia, joita ei ole omassa kotikirjastossa. Vammalan (ja muidenkin) kirjastojen kokoelmia voi tutkia osoitteesta http://www.kirjastot.fi/
Vammalasta löysin asiasanalla mosaiikit 12 teosta.
Bertin pähkäilyt kuuluu lähikirjastosi, Saarijärven kaupunginkirjaston kokoelmaan. Tässä on linkki kirjaston aineistotietokantaan, josta voit tarkistaa kirjan saatavuuden: http://saarijarvi.kirjas.to/
Ainakin tällä hetkellä kirjaa näyttäisi olevan Saarijärven pääkirjastossa hyllyssä.
Irene Vallejon teoksen Papyrus: kirjan katkeamaton tarina (2021, S&S) lähdetiedoissa kerrotaan kyseisen kohdan lähdeteokseksi Astronomical Diaries from Babylonia, vol. I, 207, toim. A. J. Sachs ja H. Hunger (ISBN 3-7001-1227-0, 1988). Päivämäärämerkintä siis lienee peräisin tästä kirjallisesta lähteestä. Aleksanterin aikaiset alkuperäiskirjoitukset ovat kadonneet, mutta niistä on jäljellä sitaatteja myöhemmissä teoksissa.
Kotimaisten kielten keskuksen ylläpitämä Vanhan kirjassuomen sanakirja kertoo, että alasastua tarkoittaa laskeutumista.
Alla olevasta linkistä voitte lukea esimerkkejä verbin käytöstä.
Alasastua Vanhan kirjasuomen sanakirjassa
https://www.kotus.fi/sanakirjat/vanhan_kirjasuomen_sanakirja
Tarkoititkohan kappaletta Heila Heinolasta, jota on esittänyt mm. Tapio Rautavaara? Heinolan heili -nimellä ei löytynyt kappaleita.Heila Heinolasta löytyy esim. Reissumiehen lauluja 3 -nuottikirjasta: ratamo.finna.fi/Record/ratamo.64663
Voisikohan kyseessä olla Rudolf Koivun kuvittamia satuja. Hän on kuvittanut mainitsemiasi satuja. Kyseistä satukirjaa en valitettavasti löydä. Satakieli ja Pieni merenneito löytyvät kauniisti kuvitettuina teoksesta "Rudolf Koivun satuja ja tarinoita" (1992, WSOY, Helsinki).
Voit tarkistaa saatavuuden HelMetistä: http://www.helmet.fi/