Seuraavista teoksista löytyy tietoa tarinoiden kirjoittamisesta ja erilaisista tekstityypeistä.
Goldberg, Natalie: Lukeva mieli : tekstin arkkitehtuuria etsimässä (Kansanvalistusseura, 2006)
Martinheimo, Asko: Parempi lause : uusia vir(i)kkeitä luovaan kirjoittamiseen (WSOY, 2000)
Oriveden opit : kirjoittamisesta ja sen opettamisesta (WSOY, 1984)
Rentola, Marketta: Kirjoita hyvin : ilmaise itseäsi, tavoita lukijasi (Karisto, 2002)
Seppälä, Arto: Sanasi sun : luovan kirjoittamisen opas ja lukemisto (Maahenki, 2006)
Tobias, Ronald B.: 20 master plots (and how to build them)(Writer's digest, 1993)
Tiiviit ja käytännölliset englanninkieliset ohjeet novellin kirjoittajalle: http://jerz.setonhill.edu/writing/creative/shortstory/
Ohjeita ja...
Saksankielinen Wikipedia-artikkeli tietää kertoo, että etunimi on tosiaan "Artur" ja että nimi "Artur Axmann" ei ole alkuperäinen. Syntyjään kyseinen henkilö oli nimeltään Erich Siewert. Tätä nimeä hän käytti hävityn sodan jälkeen yrittäessään piiloutua, mutta jäi kiinni ja sai lyhyen vankeustuomion.
Jostain syystä suomenkielisessä Wikipedian artikkelissa on ollut etunimi muodossa "Arthur". Se on kaikkien muitten lähteitten mukaan väärin kirjoitettu.
Heikki Poroila
Gynandromorfi on yksilö, jossa esiintyy kahden sukupuolen piirteitä. Gynandromorfismia tavataan eniten hyönteisillä, mutta myös äyriäisillä ja linnuilla.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymparisto/artikkeli-1.210397
Kysyin gynandromorfien lisääntymisestä Luonnontieteellisen museon asiantuntijalta. Hänen mukaansa gynandromorfi ei voi saada jälkeläisiä, sillä tällaisen yksilön lisääntymisrakenteet ovat ainakin osittain epämuodostuneita. Tämän takia koiras ei yleensä pysty tuottamaan siittiöitä eikä naaras hedelmöittymään tai synnyttämään.
Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyy useita Kontulaa käsitteleviä teoksia. Seuraavasta linkistä pääset tarkastelemaan näitä teoksia:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SKontula__Ff%3Afacettopicplace%3AKontula%3AKontula%3AKontula%3A%3A__Orightresult__X0?lang=fin&suite=cobalt
Laulu on nimeltään "Kesämuistoja". Se alkaa: "Simpukan kuoren rannalta kun löysin". Kolmannessa säkeistössä lauletaan: "Muistan, kun ensin pelkäsin mä vettä, nyt uin ja osaan sukeltaa." Laulun on säveltänyt Heikki Laurila ja sanoittanut Ritva Laurila. Laulu sisältyy esimerkiksi nuottiin "Tie musiikkiin [1976] : Oppilaan kirja / Musica II" (Fazer, 1976) ja nuottiin "Koulun musiikki 3-4" ([toim.] Terhi Heino, Tuula Johansson, Jari Sikander; Otava, 1986, 2. painos 1988).
Saat uuden kirjastokortin kadonneen tilalle mistä tahansa Helmet-kirjastosta. Varaudu todistamaan henkilöllisyytesi. Aikuisen kadonneen kortin tilalle tehty uusi kortti maksaa kolme euroa.
Jos arvelet kortin kadonneen kodin ulkopuolelle, sinun kannattaa ilmoittaa sitä vaikka soittamalla johonkin Helmet-kirjastoon. Näin kirjastokorttiasi ei voi käyttää väärin.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__ongelma…
Lapin läänin pelastustoimen perustiedostot osittain löytyy Rovaniemen pääkirjaston varastosta. Valitettavasti kirjasto on remontissa ja avautuu vasta syksyllä 2025. Lapin pelastuslaitoksen sivulta https://pelastustoimi.fi/lappi/ota-yhteytta löytyy Kirjaamo, osoitteessa : pelastuslaitos@lapha.fi voi kysyä asiaa.
Kannattaa tutkia seuraavia Päätalo-sivuja, jotka löytyivät Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupaloista http://www.makupalat.fi/ :
http://www.tampere.fi/kirjasto/paatalo.htm
http://www.taivalkoski.fi/paatalo-instituutti/
http://www.gummerus.fi/kustannus/haku/kirjailijahaku/kirjailija.asp?id=…
Jyväskylän kaupunginkirjastossa on sanakirjojen lisäksi lainattavana myös CD-ROM-levyillä olevia käännösohjelmia. Esimerkiksi Cumberworth, David : Syntax –kielenkääntöohjelmasta on parikin eri versiota. Laita kirjaston aineistohaussa asiasanoiksi kääntäminen ja atk-ohjelmat.
Kysy kirjastonhoitajalta –palvelun arkistosta löytyy linkkejä netissä oleviin käännöspalveluihin. Laita hakusanaksi tietokoneavusteinen kääntäminen. Arkiston osoite on: http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu /arkisto.aspx
Olisikohan etsimäsi teos Atso Almilan Ameriikka:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=almila+ameriikka&searchscope=9…
http://fi.wikipedia.org/wiki/Atso_Almila
http://www.akateeminenlaulu.fi/suomi/kuvia.html
Jos se ei ole tämä, niin lähetäthän uuden kysymyksen!
Kalan savustuksessa on monta vaihetta, mitkä vaikuttavat lopputulokseen. Esimerkiksi onko kala suolattu suolaliemessä vai karkealla suolalla, kalan koko ja rasvaisuus, savustuksen kesto ja lämpötila. Lisäksi kalan "ulkonäköön" vaikutta, kuinka kauan savustuksesta on (onko pinta ehtinyt kuivahtaa) ja onko pintaa käsitelty esim. öljyllä.
Kuten huomaat, asiaan vaikuttaa moni tekijä ja tuoreutta on todella vaikea selvittää. Kannattaa varmasti kysyä ihan rohkeasti myyjältä, milloin kala on pyydetty ja milloin savustettu.
Alkoholinkäytön vaikutuksesta sikiöön on varsin runsaasti tietoa. Sikiön alkoholioireyhtymää (=FAS) käsitteleviä uusimpia teoksia ovat Merja Airinnon Alkupaukku (vuodelta 2000), FAS-lapsi - raskaudenaikaisen alkoholinkäytön riskit (1999), Anneli Vainion Alkoholivaurioinen lapsi perheen jäsenenä (1999) ja Vauvani parhaaksi - alkoholi on haitaksi (1999). Plussa-ainestotietokannan kautta voit tutkia aihetta itsekin käyttämällä esim. asiasanoja alkoholinkäyttö ja raskaus. Aiheesta on kysytty aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Aiemman vastauksen löydät arkistosta hakusanoilla sikiön alkoholioireyhtymä.
Kirjastotietokannoista ei löydy tästä aiheesta kirjoitettua kirjaa. Sen sijaan aiheesta löytyy useita lehtiartikkeleita. Lahtelainen ylilääkäri Tapio Rantanen löysi selityksen siihen, mikä kemikaali tuoleissa aiheutti allergiaoireita. Rantasen tutkimus julkaistiin heinäkuussa 2008 arvostetussa brittiläisessä ihotautialan lehdessä British Journal of Dermatology (numero 159 (1): s. 218-221). Rantanen esitteli julkaisuaan myös tv:ssä YLE:n Kuningaskuluttaja-ohjelmassa keväällä 2008. Samaan aikaan tutkimus oli esillä Suomessa mm. seuraavissa lehdissä: Duodecim 124 (2008): s. 13 ja Helsingin Sanomat 24.4.2008 (http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Lääkäri+löysi+selityksen+myrkkytuoli-ihottumaan/1135235849503).
Keväällä 2009 ihottumaa...
Uuden PIKI-verkkokirjaston järjestelmäntoimittaja on lupaillut seuraavaan, huhti-toukokuussa 2011 ilmestyvään versioon mm. uutuushakua ja oma kokoelma -toimintoa, joka vastaa vanhan PIKI-verkkokirjaston Omat hyllyt -palvelua. Tarkkaa aikataulua ei vielä ole tiedossa, mutta uutuushaku on siis suunnitelmissa.
Verkkokirjastoon liittyviä uutisia, suunnitelmia ja saatuun palautteeseen annettuja vastauksia voi seurata sivulla http://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/verkkokirjaston-rakentaminen.
Kirja on palautunut Launeelle.
Palautukset Launeen kirjastoon on syytä jättää suoraan kirjastoon kirjaston aukioloaikoina.
Postilaatikko on tarkoitettu postille, siihen ei saa jättää palautuksia.
Pääkirjastossa on palautusluukku, johon kirjoja voi palauttaa myös aukioloaikojen ulkopuolella.
Mikäli korttiisi on liitetty nelinumeroinen PIN-koodi, voit uusia lainasi Helmet-verkkokirjastossa. Jos olet unohtanut PIN-koodin, voit pyytää uuden koodin alla olevasta linkistä löytyvällä lomakkeella. Tämä edellyttää, että olet antanut meille voimassa olevan sähköpostiosoitteen.
https://luettelo.helmet.fi/pinreset~S9*fin
Jos sinulla ei ole PIN-koodia, voit soittaa mihin tahansa Helmet-kirjastoon ja pyytää uusimaan lainasi.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Verkkokirjasto Ankkurista voi hakea englanninkielisiä äänikirjoja näin: aineistolajiksi valitaan äänikirja ja kieleksi englanti. Myös cd-äänikirjoja löytyy näin useita kymmeniä.
Englannin kielikursseja joissa on cd voi hakea näin: asiasanaksi laitetaan englannin kieli ja aineistolajiksi cd-levy.
