1980-luvulla ilmestyi Kirjaliton kustantamana kirja Nukkumatti kertoo 365 hyvänyön satua. Sitä ei valitettavasti ole Hämeenlinnan kirjaston kokoelmassa, joten en voi tarkistaa kantta. Sivuja oli 237, joten kohtuullisen paksu se on ollut. Googlen avulla löytyi tällainen kuva: http://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=972523. Näyttääkö tutulta?
Valitettavasti näyttää siltä, että tätä laulua ei ole koskaan julkaistu nuottina, eikä se näytä sisältyvän myöskään Oulun kaupunginkirjaston tarjoamiin digitoituihin Veikko Juntusen nuotteihin (http://www.ouka.fi/oulu/kirjasto/juntusen-nuotit), joissa on muuten monia julkaisemattomia lauluja. Kannattaa ehkä olla yhteydessä oululaisiin ja heidän kauttaan Veikko Juntuseen itseensä, jos laulun nuotit häneltä voisi saada. Puhelinnumero Oulun kaupunginkirjaston musiikkiosastolle on 08 558 47352 ja sähköpostiosoite musiikki.kirjasto@ouka.fi.
Heikki Poroila
Kirjaston verkkosivuilla olevassa lehtiluettelossa https://www.ouka.fi/documents/78400/596635/lehtiluettelo17.pdf/20d2c24b… on sanomalehdet listattu omana osuutenaan (s. 39). Listalta löytyy nykyisin ilmestyvät sanomalehdet.
KonMari, suomalaisittain konmaritus, on japanilaisen Marie Kondon kehittämä kodin siivoamisen ja järjestämisen menetelmä. Vain iloa tuottavat tavarat säilytetään, siinä menetelmän ydin. Myös ihmissuhteiden järjestämiseen konmaritusta voi soveltaa.
Netistä tietoa kyllä löytyy hakusanalla konmaritus tai KonMari ja lisää englanninkielisellä termillä KonMari method.
Mutta kirjastojen luetteloista tietoa aiheesta löytyy yhdistelemällä hakusanoja siivous, järjestys, tavarat, säilytystilat, koti, elämäntaito.
Kannattaa lukea Vesa Heikkisen blogikirjoitus Kaikki konmarittamaan! Se kertoo ytimekkäästi mistä KonMarissa on kysymys ja mistä se on saanut alkunsa.
https://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/vesa_heikkinen?5400_a=comment...
Ensimmäinen virallisesti diagnosoitu covid-19-tartunta on raportoitu Kiinassa joulukuun 2019 alussa. Todennäköisesti virusta on ollut liikkeellä jo ainakin lokakuusta 2019 lähtien, mutta tutkijoiden mukaan 17.11.2019 on päivämäärä, jolloin virusta on ainakin varmasti ollut jo liikkeellä.
Tutkimuksesta ovat uutisoineet ainakin Tekniikan maailma: https://tekniikanmaailma.fi/ensimmainen-koronatartunta-tapahtui-kiinass… ja The Guardian -lehti: https://www.theguardian.com/world/2020/mar/13/first-covid-19-case-happe…;
Valitettavasti en löytänyt tietoa nimimerkkiä "Tapsi" käyttäneestä henkilöstä Maija Hirvosen "Salanimet ja nimimerkit" (BJT Kirjastopalvelu, 2000), E.J. Ellilän "Kirjallisia salanimiä ja nimimerkkejä" (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1966) tai Suomen sanomalehtimiesten liiton "Luettelo Suomen sanoma- ja aikakauslehdissä käytössä olevista nimimerkeistä" (1945) -kirjoista.
Tein myös tietokanta- ja Google-hakuja, mutta en löytänyt lisätietoa asiasta. Asiaa voisi tiedustella Suomen Kuvalehden toimituksesta, mutta jos nimimerkkiä ei ole koskaan paljastettu, sen selvittäminen voi olla vaikeaa ilman yhteyttä tuona aikana lehdessä työskennelleisiin henkilöihin.
Englanninkielen opiskelun kuvasanakirjoja on julkaistu sekä lapsille, että aikuisille. Aikuisten suomi-englanti kuvasanakirjoissa on usein mukana kolmaskin kieli.
Aikuisten kuvasanakirjoja:
-https://tinyurl.com/aikuisten-kuvasanakirjat
Lasten kuvasanakirjoja:
-https://tinyurl.com/lasten-kuvasanakirjat
Tein tiedonhaun lehtitietokanta Aleksiin hakusanalla omaishoit*. Tulokseksi sain runsaan määrän lehtiartikkeliviiteitä, yht. 96 kpl. Tämän haun voit varmaan pyytää tekemään omassa kirjastossasi.
Viitteiden joukossa on mm. seuraavia lehtiä: Dementiauutiset, Kotilääkäri, Hoitotiede, Vanhustyö, Gerontologia, Sairaanhoitaja jne. Kirjaston omasta tietokannasta voi tarkistaa tuleeko kirjastoon näitä lehtiä. Artikkeleja voi myös pyytää kopioina kaukolainapalvelun kautta muista kirjastoista.
Kirjat kuuluvat Raision pääkirjaston kokoelmaan, mutta näyttävät tällä hetkellä olevan lainassa. Voit tarkistaa aineiston saatavuuden Loki-aineistohausta:
http://rinfo.raisio.fi/Intro?formid=form2&sesid=1090411877
Hakua kannattaa tässä tapuksessa rajata valitsemalla aineistolajiksi kirja ja kirjastoksi Raision kaupunginkirjasto.
Lapin kirjastot-ryhmän kirjastoissa ei vielä voi maksaa maksuja verkkopankin kautta. Tämä on kylläkin kehittelyn alla. Lainauskielto tulee 10 euron karhuista kaikissa Lapin kirjastot-ryhmän kirjastoissa. http://www.lapinkirjasto.fi
Pentti Järvinen on kirjoittanut kuunnelmat Vainaja palaa elämään, Vainaja virittää ansan ja Vainaja kaupan päälle, joita kaikkia löytyy Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/Xkuunnelmat+and+J{232}arvinen%2C+Pentti&searchscope=9&SORT=DZ/Xkuunnelmat+and+J{232}arvinen%2C+Pentti&searchscope=9&SORT=DZ&extended=0&SUBKEY=kuunnelmat%20and%20J%C3%A4rvinen%2C%20Pentti/1%2C9%2C9%2CB/frameset&FF=Xkuunnelmat+and+J{232}arvinen%2C+Pentti&searchscope=9&SORT=DZ&1%2C1%2C
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/Xkuunnelmat+and+J{232}arvinen%2C+Pentti&searchscope=9&SORT=DZ/Xkuunnelmat+and+J{232}arvinen%2C+Pentti&searchscope=9&SORT=DZ&extended=0&SUBKEY=kuunnelmat%20and%20J%C3%...
Ruotsissa on 9-vuotinen peruskoulu, kuten Suomessakin.
Lähde ja lisätietoa Ruotsin koulujärjestelmästä: https://www.norden.org/fi/info-norden/perusopetus-ruotsissa
En löytänyt Elina Välke Liljamaasta muita kirjallisia lähteitä kuin Kuka on kukin -teoksen tiedot Lauri Välkkeen yhteydestä (ja myös tyttären puolison Kaarlo Heikinheimon yhteydestä). Niissä kerrotaan Liljamaan olleen piirustuksen opettaja, Välkkeen puoliso vuodesta 1929 sekä että hänen vanhempansa olivat Efraim Liljamaa ja Helena Engberg ja lapsensa Liisa s.1930 ja Eeva s.1931. Digi.kansalliskirjasto.fi:ssä löytyy mainintoja taitelija Lauri Välkkeestä, Elina Liljamaa vain isän, tehtailija Liljamaan, kuolinilmoituksesta.
Elina Välkkeen nimi mainitaan useammassa Viipurin taiteilijaseura näyttelyesitteessä, joten Viipurin taiteilijaseurasta voisi tiedustella, onko heillä matrikkelia, lehtileikkeitä tai arkistoja heidän...
Otto Varhian suomennos alun perin Ekelöfin kokoelmassa Dedikation (1934) julkaistusta Höstsejd-runosta sisältyy ruotsalaisen lyriikan valikoimaan Viesti mereen : antologia Ruotsin uutta runoutta (WSOY, 1946) nimellä Syysmanaus. Kysymyksen sitaatti ei kata runoa kokonaisuudessaan – nämä ovat vain seitsemän ensimmäistä säettä.
Opetussuunnitelmat vaihtelevat osavaltiosta toiseen, mutta sisällölliset erot ovat kuitenkin pienet.
Historianopetus alkaa yleensä 6.:lla luokalla ja etenee kronologisesti, jolloin kansallissosialismia käsitellään 9:llä luokalla (tosin se on usein aikaisemmin jo aiheena äidinkielen ja uskonnon / etiikan tunneilla). Lukiossa se on uudelleen painopisteenä luokalla 11 tai 12.
Koulukirjoissa käsitellään seuraavat aiheet:
- Weimarin tasavallan epäonnistuminen / Miksi Hitler nousi valtakunnankansleriksi 1933?
- Fasismi / kansallissosialismin ideologia
- Tie diktatuuriin: Valtaannousu ja "Gleichschaltung" 1933-34
- NS-valtio (rakenne, kansanyhteisö; terrori ja propaganda vallan välineinä) / talous, taide, naiskäsitys, koulutus ja nuoriso NS-...
Pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) kaupunginkirjastoissa
uusi kortti maksaa aikuisilta (15 vuotta täyttäneiltä) 30 mk. Kirjastokortti pitäisi aina ilmoittaa kadonneeksi heti, jotta väärikäyttö saadaan estettyä. Ilmoituksen voi tehdä myös puhelimitse.
Jos osoitetietosi ovat vanhat, voi olla, että korttiasi on käytetty, etkä ole saanut tietoa asiasta. Kannattaa hoitaa asia nopeasti kuntoon lähimmässä kirjastossa.
Osoitteenmuutoksen voi tehdä myös netissä(http://www.lib.hel.fi/pasila/osmuutos.html). Muista ottaa henkilöllisyystodistus mukaan uutta korttia hakiessasi!
Helen Sähköverkolla on ollut useita sähkön jakokaappien maalausprojekteja eri tahojen kanssa. Alla olevasta linkistä näet kaappien sijainnit, ja myös kuvia joistakin kaapeista:
http://hsvanalytiikka.maps.arcgis.com/apps/MapTour/index.html?appid=2041d560b1364f54b54e27a1665e6d78
Nokian kirjastossa voi tehdä seutuvarauksia kaikesta aineistosta, jota kuljetetaan kirjastosta toiseen. Erona on, että seutuvaraus on maksullinen, mutta kaupungin sisäinen ei. Liikuntavälineitä tai muita esineitä ei kuitenkaan valitettavasti lähetetä toiseen kirjastoon, vaan ne on noudettava sen kirjaston kokoelmista, johon ne kuuluvat.
hei,
seitsemänvuotias tyttösi kuulostaa kirjaston ihanneasiakkaalta!
Kirjastojen nettisivuille laaditaan jatkuvasti lapsille ja nuorille tarkoitettuja kirjavinkkilistoja ja tästä osoitteesta pääset niihin käsiksi:http://www.kirjastot.fi/fi-fi/lapsille/.
Esim. Tampereen ja Lahden lastensivujen kirjaluetteloita kannattaa tutkia ja tässä vielä Helsingin lastensivujen osoite:http://pandora.lib.hel.fi/lastensivut/lukuvinkit.htm
Suosittelen myös lähintä omaa kirjastoasi: kysy kuka henkilökunnasta tuntee lastenkirjallisuutta ja vinkkaa sitä kouluissa. Lastenkirjastonhoitajalle tyttäresi voi kertoa tarkemmin mieltymyksistään ja siitä alkaakin pitkä, ihana seikkailu!
terv. Leena Palmu Itäkeskuksen kirjaston lasten ja nuortenosastolta
Emme ikävä kyllä löytäneet kappaleen nuotteja tai sanoja Suomesta. Etsimme niitä Viola-tietokannasta, joka on Suomen kansallisdiskografia ja nuottiaineiston kansallisbibliografia.
Joensuun seutukirjastosta kerrottiin, että Ruotsista Tukholman Kuninkaallisesta kirjastosta kappaleen nuotit kuitenkin löytyisivät. Seuraavassa tiedot nuottijulkaisusta:
Sysnr: 001243260
LibrisID: 2526523
Titel: The Shanes 2 [Musiktryck] : 14 melodier ur LP-skivorna, inspelade på Columbia : melodistämmor, texter och analyser, samt idolbilder
Utgiven: Stockholm : Ed. Odeon, 1966
Omfång: 23 s. : ill.
Voit kaukolainata nuotin Tukholmasta lähimmän kirjastosi kautta.
