En pysty tunnistamaan nimeä. Olisikohon Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkelista apua? Kirjaa voi tutkia Pasilan ja Rikhardinkadun kirjastoissa. Kirjan tiedot
Kappadokiasta löytyy valokuva- ja historiateos Kauniiden hevosten maa (2005) https://outi.finna.fi/Record/outi.675776?sid=5153352704 (linkki vie OUTI-verkkokirjastoon)Yleisiä Turkin matkaoppaita löytyy useampia. Voit katsoa niistä itsellesi sopivimpia: https://outi.finna.fi/Search/Results?lookfor=matkaoppaat+turkki&type=AllFields&limit=20 (linkki vie OUTI-verkkokirjastoon)Turkin nykykirjailijoista Suomessa tunnetuin lienee Orhan Pamuk. Hänen teoksistaan esimerkiksi Lumi käsittelee islamilaista yhteiskuntaa ja turkkilaisuutta. Kirjasampo: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_3510Naisnäkökulmaa puolestaan saat esimerkiksi seuraavista teoksista:Şebnem İşigüzel: Tyttö puussa (2020) https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%...
Makupalat-linkkikirjastoon on kerätty linkkejä kotisivun/www-julkaisun laatimiseen https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae?f%5B0%5D=field_luokka%3A131&f%5B1…
Kannattaa myös hyödyntää Kysy kirjastonhoitajalta –palvelun arkistoa https://www.kirjastot.fi/kysy/haku josta löydät vastaavaan kysymykseen annettuja muita vastauksia käyttämällä asiasanaa www-sivut tai verkkojulkaiseminen. Samoilla asiasanoilla voit etsiä aiheesta kirjallisuutta kirjastojen tietokannoista.
Kyseessä on varmaankin seuraava teos :
KOIVISTO, Erkki : Rov. E. Koiviston kokoelma A : 19 : Sukututkimuskokoelma Savukoski, Sodankylä, Pelkosenniemi n:ot 1-795. 1992. (Kopioitu Erkki Koiviston käsin kirjoittamista sukutauluista). Julkaisu on ainakin Sodankylän kirjastossa, josta se on saatavissa kaukolainana.
Makupalat.fi:n on koottu vapaasti luettavissa olevia lasten kuvakirjoja ja satukirjoja. Myös Sivupiirin täkyjen joukossa on e-kirjoina saatavilla olevia satukirjoja.
Makupalat.fi Sadut ja kuvakirjat
Kirjasammon Sivupiirin täkyjä
Turun kaupunginkirjaston Verkkokirjastosta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=t_form2&sesid=1047971917 voit aloittaa haun yhdistämällä kaksi asiasanaa, esim. "Suomi" ja "mielikuvat" tai "Suomi-kuva" ja "matkailu". Pelkkä Suomi-kuva -asiasanakin tuo mielenkiintoisia kirjoja, esim. Hannes Sihvon toimittaman Toisten Suomi: mitä meistä kerrotaan maailmalla (2. p. 2001), Philippe Quicheteaun Sunnuntaikirjeitä Suomesta (1999) ja Pohjois-Savon ammattikorkeakoulun julkaiseman Matka maaseudulle: näkökulmia maaseutumatkailun tutkimukseen (2001). Sven Hirnin ja Erkki Markkasen Tuhansien järvien maa: Suomen matkailun historia (1987) on perusteos alaltaan.
Valitettavasti Marcus Sedgwickistä ei löydy tietoa suomeksi. Vuonna 1968 syntyneen englantilaiskirjailijan esikoisteos ilmestyi vuonna 2000 ja voitti Branfoard Boase -palkinnon vuoden 2000 parhaana lastenkirjana. Tähän mennessä häneltä on suomennettu vain Mustat ratsastjat -teos. Englanniksi hänestä on tietoa netissä, esim. osoitteessa http://www.marcus-sedgwick.com/home.htm löytyy haastattelu, elämänkertatietoa ja tietoa kirjailijan teoksista. Elämänkertatietoa on myös osoitteessa http://www.fantasticfiction.co.uk/authors/Marcus_Sedgwick.htm#top
Google-haulla kirjailijasta tulee lukuisia viitteitä.
Leo Tolstoin kirjoja on suomennettu paljon ja tunnetuimmista on otettu useita painoksia. Seinäjoen kaupunginkirjastossa ovat ainakin seuraavat teokset, joita ei vielä ollut luettujen joukossa. Näytelmä "Pimeyden valta eli kun kynsi on kiinni, niin on koko lintu hukassa", 1908. Muut meillä olevat aikuisille suunnatut kaunokirjalliset teokset ovat: Jumalallista ja inhimillistä eli vielä kolme kuolemaa, Kaukasian vanki, 1904, Leo Tolstoin jälkeenjättämät kaunokirjalliset teokset I, II ja III, Missä rakkaus, siellä Jumalakin, 1905, Polikuska, 1957, Sevastopolin kertomukset, 1952, Valitut kertomukset 1-3, 1963. Lisäksi on lapsille ja nuorille tarkoitettuja Tolstoin kirjoja.
Lisää Tolstoin suomennettuja kirjoja löytyy Suomen...
Tarkoittanet sanahakukoneita kuten Google, Bing, Altavista ym. Hakukoneet eivät löydä kaikkea verkossa olevaa materiaalia, puhutaan ns. syvästä webista tai näkymättömästä webistä. Ongelmaksi voi myös tulla oikeiden hakusanojen valinta ja muotoilu. Toisinaan tuloksia tulee liikaa tai sitten ei löydy mitään.
Suuri osa syvän webin materiaalista onkin tietokantoja (Haasio, 2005).
Aihehakemistot taas ovat valmiiksi toimitettuja, ts. niihin on jo valikoitu keskeiset linkit. Voidaankin sanoa, että ne ovat luotettavampia kuin monet verkkosivustot.
Netissä on esimerkiksi Raahen tekniikan ja talouden yksikön kurssi Tiedonhaku Internetistä, josta voi katsoa lisää sana- ja aihehakemistojen eroista http://www.ratol.fi/opensource/tiedonhaku
Myös...
Markku Niskasen teoksesta Kallaveden sepittäjä: Aaro J. Jalkasen elämäkerta (2016) ilmenee, että Jalkanen vieraili Kuopiossa maanpakonsa jälkeen. Tarkemmin siinä ei kuitenkaan mainita pääsikö hän kiertämään vielä nimenomaan Puijonsarven nenän.
Pelkästään Louisa May Alcottista kertovaa elämäkertaa ei ole suomennettu, mutta hän on yhtenä kohdehenkilönä Sara Kokkosen kokoamassa kirjassa Kapina ja kaipuu : kultaiset tyttökirjaklassikot (Avain 2015). Tämä kirja löytynee useimmista kirjastoista ja sen saa tarvittaessa kaukolainaksi. HelMet-kokoelmassa on kaksi Louisa May Alcottista pelkästään kirjoitettua englanninkielistä teosta: John Matteson: Eden's outcast (http://luettelo.helmet.fi/record=b1966241~S9*fin) ja Martha Saxton: Louisa May Alcott: A Modern biography (http://luettelo.helmet.fi/record=b1498378~S9*fin). Molemmat voi kaukolainata.
Heikki Poroila
Eduskunnan kirjasto ei anna oikeudellista neuvontaa vaan ohjaa tiedonlähteille.
Tekijanoikeus.fi –sivustolla on tietoa tekijänoikeudesta ja linkkejä tekijänoikeusjärjestöjen sivuille
https://tekijanoikeus.fi/
Tekijänoikeuslaki
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=tekij%C3%A4noikeu%2A
Jos nationsonline.org-sivustolta löytyvä lista 46 Euroopan pääkaupungista pannaan sen ilmoittaman asukasluvun mukaiseen järjestykseen, Helsingin sijoitus on 23., eli Euroopassa on enemmän Helsinkiä pienempiä (23) kuin sitä suurempia pääkaupunkeja (22). Sijoilta 24-46 löytyvät Riika, Kööpenhamina, Vilna, Skopje, Tirana, Dublin, Lissabon, Bratislava, Tallinna, Ljubljana, Sarajevo, Podgorica, Bern, Reykjavik, Luxemburg, Nikosia, Monaco, Andorra la Vella, Nuuk, Valletta, Vaduz, San Marino ja Città del Vaticano.
https://www.nationsonline.org/oneworld/capitals_europe.htm
Tässä sinulle joitakin vaihtoehtoja:Lassila, Sirkka : Uusi käytöksen kultainen kirja - hyvät tavat, luonteva käytös (WSOY, 1997-2004)Saukkola, Mirva : Etiketti (WSOY,2014)Valonen, Helena ; Hyvä käytös : kaikki mitä tulee tietää (Auditorium, 2014)
Aihe on laaja ja kannattaa näiden tietojen lisäksi ottaa yhteyttä oman kirjaston tietopalveluun.
Kirjoja aiheesta:
Seppälä, Heikki. Vaikuttavat viestit: opas kehitysvammaisten mielenterveyden ja käyttäytymisen arviointiin. Helsinki: Kehitysvammaliitto, 1997. ISBN 951-580-210-5
Ojanen, Markku. Kehitysvammaisten psykososiaalisen toimintakyvyn arviointi: esittämis- ja tulkintaohjeet. Helsinki: Kehitysvammaliitto, 1996. ISBN 951-580-204-0
Ojanen, Markku. Mikä hätänä?: kehitysvammaisten psykososiaalisen toimintakyvyn ja emotionaalisten häiriöiden arviointimenetelmän kehittäminen. Helsinki: Kehitysvammaliitto, 1997. ISBN 951-580-223-7
Solmut auki: kehitysvammaisten mielenterveyspalvelut 2000-luvulla. Toim. Heikki Seppälä. Helsinki:...
Hei
Sukunimiä ääkkösillä voi englanniksi kirjoittaa kolmella eri tavalla:
Häkkönen ja Ylönen (eli säilyttää ääkköset)
Haekkonen ja Yloenen
Hakkonen ja Ylonen
Nämä ovat listattu suositustavan mukaisesti, eli ensisijaisesti nimi kirjoitetaan niin kuin se on suomeksikin. Jos se ei ole vaihtoehto, suositus on kirjoittaa ae ja oe.
Hei,
Juonikuvaus osuu lähes täysin yksiin australialaisen minisarjan Bangkok Hilton kanssa (1989, pääosissa mm. Nicole Kidman & Denholm Elliot. Kolmiosainen sarja esitettiin Suomessa muistaakseni aika tuoreeltaan 1990-luvun alussa.
