Miehen sydän -monologi löytyy ainakin teoksista Kapinoitsija (1910) sekä runokokoelmasta Ilmari Kiannon kauneimmat runot (1964). Kumpaakaan näistä ei ole Keuruulla, mutta kirjan saa varattua sinne maksutta seutulainaksi muista Keski-kirjastoista.
Maailman suurin aavikko on Etelämanner eli Antarktis.Lähteet ja lisätietoaMTV Uutiset: Mikä maailman kaupunki sijoittuu kahteen maanosaan? 12 uskomatonta faktaa – jos tiesit nämä, olet aikamoinen maantietoguru https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/mika-maailman-kaupunki-sijoittuu-kahteen-maanosaan-12-uskomatonta-faktaa-jos-tiesit-nama-olet-aikamoinen-maantietoguru/7409130GeoJango: 5 Largest Deserts In The World https://geojango.com/blogs/explore-your-world/largest-deserts-in-the-wo…Wikipedia: Luettelo aavikoista pinta-alan mukaan https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_aavikoista_pinta-alan_mukaan
Runo, jonka viimeisistä säkeistä on kyse, on nimeltään Sataa. Se kuuluu sikermään Rakkauden maisema. Rakkauden maisema taas on osa kokoelmaa Vaeltanut (1956). Valitettavasti Kirsi Kunnasta on käännetty melko vähän ja ruotsiksi erittäin vähän. Tampereen kaupunginkirjaston sivuilta löytyy ”Pirkanmaalaista kaunokirjallisuutta”, jossa on Kunnaksen koko tuotanto sekä käännökset:
http://www.tampere.fi/kirjasto/pirkanmaankirjailijat/kunnas.htm. Siellä mainitaan teokset Böcker från Finland (1996) sekä Ny finsk lyrik (1960), joissa kummassakin on Kunnaksen runoja, mutta runoa Sataa ei valitettavasti näistä kirjoista löydy.
Pääkaupunkiseudun kirjastoista näyttäisi löytyvän jonkun verran kyseisten tekijöiden musiikkia nuotteina ja CD-levyinä.
Saatavuustiedot voit tarkistaa Helmet-aineistotietokannasta: http://www.helmet.fi/
Arvailuksi menee, koska en onnistunut löytämään suoraa vastinetta ilmaukselle "gem markers". Parilta sivustolta löytyi jotakin sinne päin, nimittäin jonkinlaiset kiillekynät: http://www.orientaltrading.com/american-crafts-glitter-gem-marker-set-a… ja toisaalta Gem-merkkiset värit, jotka näyttävät lähinnä väriliiduilta: https://www.google.fi/imgres?imgurl=https%3A%2F%2Fupload.wikimedia.org%…
Olisikohan kyseinen taiteilija tarkoittanut jonkinlaisia geelikyniä, joita kyllä on saatavilla monista paikoista, esim.:
http://www.suomalainen.com/webapp/wcs/stores/servlet/fi/skk/geelikyn%C3…
Riippuu varmaan paljon värityskirjoissa käytettävästä paperilaadusta, millaiset värit niihin parhaiten soveltuvat. Kovin huokoisesta paperista geeli- ja...
Muutamalle Oskar Nousiaisen suomentamaan Rakkauden ja kuoleman lauluja -kokoelmaan sisältyvälle runolle löytyy kyllä vaihtoehtoinen suomennos, mutta Unen maa ei näyttäisi kuuluvan tähän joukkoon.
Suomussalmen kirjastolla oli aikanaan kirjanmerkki, johon oli painettu pätkä Hannele Huovin runosta "Kohta osaan."
Kirjanmerkki on nähtävissä Kirjastomuseon sivulla, kuvaa klikkaamalla saa näkyviin kokonaan:
http://www.kirjastomuseo.fi/fi/index.php/items/show/6068
Runo kokonaisuudessaan löytyy esimerkiksi teoksesta Hiiri mittaa maailmaa / Hannele Huovi & Elina Varta, Tammi 2019.
Lanoliini- ja öljy estävät koiran ihoa kuivumasta. Ihon kuivumista estää kyllä sekin, että koiraa ei pestä liian usein, koska peseminen hävittää turkista ja ihosta sen luonnollista rasvaa. Tietoa esim. Suomen Kennelliiton sivuilta:
http://www.kennelliitto.fi/FI/Hankinta/Koiran+hoitaminen/
Kansalliskirjaston tutkimuspalveluista kerrottiin, että kansalliskokoelmasta löytyvät "Muistolehtiä Vaasasta"- sarjaan kuuluvat kaksi painatetta, jotka mainitsette viestissänne ja että muita sarjassa ei liene ilmestynytkään.
Toinen painatteista on nimeltään: Vaskiluodon radan rakentaja Herman Erik Gummerus. Kirj. O.A. (O.A. = O. Ansas).Julkaisu on mikrokuvatti filmikorteille, jotka ovat käytettävissä kirjaston lehtilukusalissa käsifilmistössä. Filmikortti löytyy hakusanalla Gummerus, Herman.
Tarvittaessa julkaisusta voi Kansalliskirjaston kaukopalvelun kautta tilata myös paperikopion.
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/palvelut/kaukopalve…
Olisikohan kyseessä Laila Kohosen kirja "Kellokiven arvoitus", joka on ilmestynyt helppolukuisessa Vihreä varis -sarjassa vuonna 1984. Siinä lapset kuulevat tarinan isonvihan aikana järveen upotetusta kirkonkellosta ja päättävät etsiä sen.
Kirja löytyy Pasilan kirjavarastosta:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1345570?lang=fin
Kirjasammon infopaketti Laila Kohosesta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au3e5d3436-979c-4e70-8c9f-d…
Kyseessä on varmaankin Lisa Jewellin romaani Sitten hän oli poissa (2019). Siinä 15-vuotias Ellie Mack katoaa ja hänen äitinsä Laurel jää elämään menneisyydessä. Yllättäen äiti alkaa seurustella hurmaavan Floydin kanssa ja tutustuu myös hänen lapsiinsa. Yksi heistä on Poppy, joka näyttää aivan Ellieltä.
Alison Limerickin Where love lives (Come on in)-kappaletta pidetään yleensä joko "Dance-musiikkina" tai "House-musiikkina". Kappaletta voisi kutsua myös 90-luvun discoksi. Mutta jos kappale pitää laittaa jonkun genre-nimityksen alle, niin silloin sitä voisi kutsua Danceksi tai Houseksi.
Kappaleesta julkaistiin kaksi versiota, joista ensimmäinen julkaistiin loppuvuodesta 1990 ja jälkimmäinen uudelleenmiksattu versio seuraavana vuonna. Tämä uudelleen miksattu versio sai nimeensä (Come on in)-lisäyksen ja on kolmisen minuuttia pitempi, kuin alkuperäinen versio. Varsinkin jälkimmäinen versio on selvästi suunnattu yökerhojen tanssilattioille ja miksauksessa on selvästi enemmän House-vaikutteita, kuin alkuperäisessä versiossa.
Kyllä. Varroapunkkia on tavattu Suomenkin mehiläistarhoilla 1980-luvulta alkaen. Suomalaiset mehiläistarhaajat ja Ruokavirasto tekevät aktiivisesti työtä varroapunkin torjumiseksi. Ahvenanmaa on ollut EU:n komission päätöksellä virallisesti vapaa varroapunkkitartunnoista. Heinäkuussa 2021 Ahvenanmaan koillisosassa sijaitsevassa Brändön kunnassa kuitenkin todettiin varroatartunta kahdella mehiläistarhalla. Ruokavirasto seurasi tilannetta.Lähteet:Meihiläistaudit - Suomen mehiläiskasvattajien liittoVarroapunkkiVarroapunkki Ahvenanmaalla
En löytänyt runoa mistään kokoelmasta. Se löytyy esim. nuottikokoelmasta Koulukuoro 9 : Kuusi laulua Lapsi- ja nuorisokuorolle, säv. Tapani Arvola. Lisäksi runo on sellaisissa lasten kootuissa runokirjoissa kuin Suomen lasten runotar, Otava 1994 ja Pikku Pegasos, Otava 1980. Kun Aale Tynni on tehnyt aapisia esim. Martti Haavion kanssa, olisikohan runo alun perin ilmestynyt jossain sellaisessa.
Kirjailija Anna-Leena Härkösestä löytyy Internetistä tietoa mm. kustannusyhtiö Otavan sivuilta http://www.otava.fi/, joilla esitellään kirjailijoita ja Keminmaan yläasteen koululehti Heroxista http://wwwforum.inet.fi/edu/keminmaa/harkonen.html. Aikakausartikkeleita voi hakea kirjastossa esim. Aleksi-tietokannasta. Tässä niistä uusimpia: Kasanen Tuula: Anna-Leena Härkönen (haastattelu) Anna 2000:13, s .31-34, Tanskala, Raija-Liisa: Anna-Leena Härkönen (haastattelu) Anna 1998: 35, s. 8-10, 135, Lindstedt, Risto: Anna-Leena Härkönen (kirjailijakuva) Suomen kuvalehti 1998:33, s. 50-53. Teoksessa Kotimaisia nykykertojia (1997) käsitellään kirjailijaa ja hänen teoksiaan. Esko Tuluston kirjassa Elämää Suomessa (1990) näyttää myös olevan Anna-...
Johan Ludvig Runebergin Sotilaspoika-runo (Soldatgossen) Vänrikki Stoolin tarinoiden toisesta osasta on luettavissa teoksen saksannoksesta.
Helmet-kirjastojen kokoelmissa teoksesta on saksannos Fähnrich Ståls Erzählungen (1910, saks. Wolrad Eigebrodt).
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://digital.zlb.de/viewer/image/34070939/93/
Oletan, että tarkoitat Tuija Lehtisen Laura-kirjoja.
Uusin kirjastomme järjestelmässä on Laura sydän syrjällään (v. 2003). Aikaisemmat ovat Laura ja Akun tehdas, Laura kielikurssilla, Laura ystäväni, Laura menopäällä, Rakas Laura ja Laura kultatukka. Saatavuustiedot löydät netistä osoitteesta www.helmet.fi., josta pääset selaamaan kaikkien pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmia.
