Valitettavasti tiedustelemaanne kirjaa Salman Akhtar: Three faces of mourning: melancholia, manic defense and moving ei löydy pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista.
Kirja ei ole myöskään saatavissa muista Suomen yleisistä kirjastoista eikä yliopistokirjastoista.
Helmet-kirjastoille voi tehdä hankintaehdotuksen: Sähköinen lomake löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi / Info /Hankintaehdotus.
Kirjaa haettiin seuraavista tietokanoista http://helmet.fi , http://www.helka.fi , http://monihaku.kirjastot.fi sekä yliopistokirjastojen yhteistietokannasta (Linda).
monihaku.kirjastot.fi/
HelMet-haussa ja omiin tietoihin kirjautumisessa on ajoittaisia häiriöitä. Jos et pääse kirjautumaan omiin tietoihisi, käytä perinteistä aineistohakua osoitteessa luettelo.helmet.fi. HelMet-haun käyttö on kasvanut. Lisäämme palvelun kapasiteettia. Pahoittelemme häiriöitä.
Kun kysyjä ei kerro, mistä teoksesta on kyse, asiassa kannattaa lähestyä Kansalliskirjastoa siten, että mainitsee myös kyseisen väitöskirjan tekijän ja nimen, mielellään myös julkaisuvuoden. Kansalliskirjastossa on suhteellisen paljon Ruotsin vallan aikaisia väitöskirjoja ja jos etsittyä ei ole, kirjastossa todennäköisesti pystytään selvittämään, missä Ruotsin kirjastossa se on ja onko siitä saatavana esimerkiksi digitoitua versiota. Kansalliskirjaston neuvonta palvelee puhelinnumerolla 02941 23196 ja sähköpostilla kk-palvelu@helsinki.fi.
Heikki Poroila
Ian Whybrow kirjoittaa lastenkirjoja, joita hän on kirjoittanut yli 60. Niitä on käännetty 21 kielelle ja julkaistu 24 maassa. Hänen kirjansa ovat tunnettuja huumoristaan. Hän on kirjoittanut niin lasten kuvakirjoja kuin romaaneja, novelleja ja runoja. Ennen kirjalijaksi tuloaan Whybrow toimi opettajana.
Lisää tietoa Ian Whybrowinsta löytyy esim. seuraavista linkeistä (ovat tosin englanniksi):
http://www.pfd.co.uk/clients/whybrowi/c-chi.html
http://www.penguin.co.uk/nf/Author/AuthorPage/0,,0_1000036471,00.html
Etsimme aiheeseen liittyviä artikkeleita ja tutkimuksia artikkeliviitetietokannoista sekä yliopistojen aineistotietokannoista. Artikkeleiden ja tutkimusten asiasanojen ja otsikoiden perusteella juuri tästä aiheesta ei ole tehty tutkimuksia.
Arto-artikkeeliviitetietokannasta löytyy 'äitiyshuolto'-asiasanalla useita artikkeleita. Samoin 'äitiysneuvola'-sanalla löytyy lähes yhtä paljon materiaalia.
Valtiotieteen tohtori Sirpa Wrede on kirjoittanut ja julkaissut paljon suomalaiseen äitiyshuoltoon liittyviä artikkeleita sekä tutkimuksia. Yksi hyvä lähde saattaisi olla Wreden kirjoittama tutkimus "Decentering care for mothers : the politics of midwifery and the design of Finnish maternity services" (Åbo Akademi University Press, 2001).
"...
Koska teet sukututkimusta kannattaa aloittaa osoitteesta http://www.genealogia.fi/ . Sieltä löytyy mm. seurakuntien kirkonkirjat. Lähikirjastosi henkilökunta osaa varmasti auttaa sinua.
Kirjastossa voit käydä netissä ja esim. osoitteessa http://finna.fi löytyy 70 viitettä kun käytät asiasanaa Juupajoki. Samoja viitteitä löytyy myös Linnea tietokannoista.
Esim. kirjasta Muistoja muurahaisten polun varrelta : elämää Juupajoen kulttuurimaisemissa / toimittanut Maritta Jokiniemi-Talvisto Julkaistu: [Juupajoki] : Juupajoen kunta, 1999 voisi olla hyötyä sinulle.
HelMet-haun tarkennetulla haulla espanjankielinen kaunokirjallisuus löytyy seuraavasti. Hakulaatikkoon kirjoitetaan "kaunokirjallisuus", aineiston voi rajata aikuisten kokoelmaan ja kaunokirjoihin. Lopuksi valitaan kieleksi espanja. Tulosta voi vielä rajata esimerkiksi julkaisuvuoden tai tapahtumapaikan rajoittimella.
Haun voi toki tehdä myös perushaulla aloittamalla niin, että kirjoittaa hakulaatikkoon "kaunokirjallisuus" ja rajoittamalla tuloslistaa sivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kommunismista inspiraationsa saaneita aforismeja löytyy usealtakin kotimaiselta kirjoittajalta, mutta kysymyksessä esitettyä mietettä ei valitettavasti seulaani jäänyt. Tutkailin ehdotettuja Paasilinnaa, Parosta ja Haavikkoa, mutta myös Matti Kurjensaarta, Arvo Saloa, Jouko Tyyriä, Oiva Paloheimoa ja lukuisia muita, unohtamatta mainiota antologiaa Suomalaisen aforismiviisauden kultainen kirja, mutta eipä vain tärpännyt. Ehkäpä aktiivisten lukijoidemme joukosta löytyisi joku, joka tämän ajatelman tunnistaa...
Oletan että tarkoitatte Suomen yleisten kirjastojen lukumäärää? Niitä oli v. 2016 tilastotietojen mukaan 720 kpl, mikä lisäksi vielä 137 kirjastoautoa ja 24 laitoskirjastoa (esim. sairaalakirjastot). Tablettitietokoneita asiakaskäyttöön on palveluihinsa listannut kaikkiaan 82 kirjastoa.
Lähteet:
http://tilastot.kirjastot.fi/
https://hakemisto.kirjastot.fi/services/hardware/taulutietokone
Sopulit seikkailevat useammassakin lastenkirjassa. Voisikohan etsimäsi äänikirja olla Jukka Parkkisen kirjoittama Sammaltunturin sopulivuosi (WSOY, 1996). Kirjan tarinoiden päähenkilö on sopuli Takku Mustaturkki. Lapin luonnossa tapahtumien mukana pyörii koko joukko muitakin hahmoja. Pääkaupunkiseudun helmet-kirjastoissa näyttäisi äänikirjaa vielä olevan kokoelmissa yksi kappale Pasilan kirjavarastossa.
Lähdelinkin blogissa kerrotaan Sammaltunturin sopulivuosi -kirjasta ja kahdesta muusta sopuliaiheisesta lastenkirjasta. Voit tutkia niiden kuvailuja, jos niistä löytyisi jotain tuttua.
http://tutetiti.blogspot.com/2005/12/posassa-sopuli-30.html
Sivulla 184 Spenglerin Västerlandets undergång, del 1, luvussa 2 on lause åNaturen står vid sidan av tiden, med utsträckningens egenskap men utan riktning.
Lorun historiasta ei löytynyt tietoa.Hokemasta "Ota kiinni mandariini" ja sen tulkinnasta löytyy tietoa tämän palvelun sivulta https://www.kirjastot.fi/kysy/miten-hokema-ota-kiinni-mandariini?langua…
Lapsenpäästäjän saaga -nimellä ei löytynyt, mutta kyse lienee Paarmuskan eli pirttiämmin saagasta. Saaga kertoo kätilöstä ja mm. hänen muutaman maailmaan auttamastaan lapsen kohtalosta. Saaga löytyy Oiva Arvolan teoksesta Neljän tuulen saagat (Kirjayhtymä 1985, ISBN 951-26-2761-2).
Koneiden ja laitteiden merkkikohtaiset huolto- ja ohjekirjat ovat sellaista aineistoa, jota kirjastojen kokoelmissa ei yleensä ole. Tarkistin varmuuden vuoksi maakuntakirjastojen lisäksi muutamasta ammattikorkeakoulun tekniikan alan kirjaston kokoelmasta ja yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta. Kannattaa kääntyä laitteen maahantuojan puoleen tai ottaa yhteyttä valmistajaan suoraan. Ingersoll-Randin kotisivu on osoitteessa: http://www.ingersoll-rand.com/ .
Leijonakuningas-elokuvasta on tehty kaksi versiota:
Alkuperäinen versio on vuodelta 1994. Vuonna 2019 samasta elokuvasta tehtiin uusintaversio.
Elokuvaversioiden soundtrackeissa on pieniä eroja, kuten myös niiden suomenkielisissä esittäjissä:
Vuoden 1994 soundtrack sekä suomalaiset äänet.
Vuoden 2019 soundtrack sekä suomalaiset äänet.
Voisiko tämä selittää kuulemasi ja muistamasi erot?
Hei
Syyspäiväntasauksessa koko maapallolla päivän pituus on sama.
Tässä suora lainaus Pedanetin oppimateriaalit sivuilta:
"Kevätpäiväntasauksen (20. tai 21.3) ja syyspäiväntasauksen (22. tai 23.9.) aikoina Aurinko paistaa päiväntasaajalle. Silloin yö ja päivä ovat yhtä pitkät kaikkialla maapallolla."
https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/aal/ny22/6-lk/emaantieto-72/emaantieto_a3/luku_3
Kaarinan Helakisan runo Annaa ajatellessa kokoelmasta Posetiivi (1976) on luettavissa myös muun muassa teoksista Pikku Pegasos (toim. Kaarina Helakisa,1980) ja Annan ja Matiaksen laulut : Kaarina Helakisan lastenrunot vuosilta 1966-88 (1988) sekä antologiasta Tämän runon haluaisin kuulla 2.
Lahden kaupunginkirjastossa on Philip McGraw'n kirjat Pidä huolta itsestäsi, Pelasta parisuhteesi ja Painonpudotushaaste. Kaikista on muutama varaus, mutta kirjoja on useita kappaleita. Jos haluat kirjan kaukolainaksi, ota yhteyttä Sysmän kirjastoon. Kirjojen saatavuutta Lahden kaupunginkirjastossa voit katsoa osoitteessa: www.lastukirjastot.fi/lahti.
Sinun kannattaa ottaa yhteys omaan kirjastoosi. Salasanan uusiminen vaatii yleensä henkilökohtaisen käynnin kirjastossa, eikä sitä anneta puhelimitse tietoturvallisuussyistä. Asiakastunnus on yleensä kirjastokortin numero.
Kustaa Vilkunan kirjassa ”Etunimet” (Otava, 2005) samaistaan nimi ”Jasper”, johon myös ”Jasperi” liittyy, etunimiin ”Jesper” ja ”Kasper”. Jesperin ja Kasperin nimipäivä on ruotsinkielisen almanakan mukaan 20.10., joten silloin voisi hyvin Jasperi-niminenkin juhlia nimipäiväänsä. Osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 löytyvä nimipalvelu kertoo, että Jasperi-nimeä on annettu viime vuosikymmeninä lapsille.
Pentti Lempiäisen ”Nimipäivättömien nimikirja” (WSOY, 1989), että Eevertti-nimisten nimipäivä on 9.9., jolloin sitä juhlivat myös Eevert ja Eevert.
