Kuvan hämähäkki näyttää kovasti Seeprahyppijältä, tästä löytyy paljonkin sivustoja ja kuvahaulla kuvia.
Lajia esiintyy ainakin Etelä-Suomessa:
Seeprahyppijä eli kiviseeprahypykki (Salticus scenicus) on hyppyhämähäkkien (Salticidae) heimoon kuuluva laji. Se on saanut nimensä mustavalkoraidallisesta väristään ja tavasta hypätä vihollisen kimppuun. Maailmalla seeprahyppijät ovat melko yleinen laji. Suomessa niitä voi löytää lähes koko maassa, mutta se on yleisempi eteläosissa. Se eksyy sisätiloihin, mutta elää yleensä kallioilla ja kivikossa, kivimuureilla.
Näistä aika söpön näköisistä ja hyödyllisistä hyppyhämähäkeistä on mainio kirja: Sami Karjalainen: Suomen hyppyhämähäkit- katso silmiin ja ihastu! Kannattaa...
Kirjoja voi tarjota antikvariaattiin tai lahjoittaa kirjastolle. Se, otetaanko ne kirjaston kokoelmiin vai laitetaanko poistokirjamyyntiin, jää kirjaston päätettäväksi. Päätökseen vaikuttaa esimerkiksi se, onko ko. teoksia kokoelmassa ennestään ja menevätkö ne vielä lainaksi ja kirjojen kunto.
Runo voisi olla Kari Aronpuron Partiolaulu kokoelmasta Moskovan ikävä (1973). Runo on julkaistu myös kokoelmassa Selvää jälkeä: runoja 1964-1987. Kuvaus sopii runoon muuten hyvin, paitsi että siinä nuotio sytytetään kahdella tikulla. Runo alkaa näin: Kerran partiolainen, aina partiolainen ja muistamasi kohta "sytytin nuotion kahdella tikulla, viestitin vilkulla lipulla". Runon tunnistanut kirjastolainen muisti myös, että runossa nuotio olisi sytytetty yhdellä tikulla, kunnes tarkisti asian kirjasta.
HelMet-kirjastojen käyttösäännöistä:
"Päiväkoti, koulu, muu laitos tai yhteisö saa kirjastokortin vuodeksi kerrallaan täysi-ikäisen vastuuhenkilön kirjallisella suostumuksella. Vastuuhenkilö on vastuussa aineistosta, joka on lainattu laitoksen tai yhteisön kirjastokortilla."
Yrityksellä täytyy siis olla vastuuhenkilö, joka vastaa kortilla lainatusta aineistosta, mahdollisesti tulevista myöhästymismaksuista tai aineiston katoamisista. Kortti on voimassa vuoden, jonka jälkeen yhteisön tai yrityksen tiedot tarkistetaan ja voimassaoloaikaa jatketaan vuodella.
Yrityskortin saadakseen vastuuhenkilön on käytävä kirjastossa. Henkilöllisyystodistus täytyy olla mukana.
Olisikohan tässä kyseessä keltavuokko (http://fi.wikipedia.org/wiki/Keltavuokko), joka kukkii juuri nyt ja on erilaisissa puistoissa kohtalaisen yleinen? Keltavuokon terälehdet ovat samanlaiset kuin valkovuokolla, mutta lehdet eivät kyllä ole samanmalliset kuin sinivuokolla.
Sadeviitan riisuminen on sadetakkia helpompaa. Vedenpitävä takki, joka ei ole varsinainen sadetakki, esimerkiksi Gore-Tex-pintainen, voisi myös olla vaihtoehto sadetakille.
Jos on saanut kävelykepin lainaksi, kannattanee kysyä apuvälinelainaamosta lisävinkkejä.
Helsingin kaupunginkirjastossa ei peritä myöhästymismaksua alle 15-vuotiaan kortilla lainatusta aineistosta. Poikkeuksena kuitenkin videot ja cd-romit. Tarkempia ohjeita näet Kirjastopalvelun oppaasta osoitteessa http://www.lib.hel.fi/virkku/
Katso kohta MAKSUT http://pandora.lib.hel.fi:6080/hs/solution/h23/q110.htm
Kysyin tätä graafikkokollegalta. Hän vastasi, että tämä voi johtua monesta syystä, siitä mitä kuvankäsittelyohjelmassa on tehnyt ja ohjelman ominaisuuksista. Jokin vikatilanne hänen mukaansa on kyseessä ja oli sitä mieltä, että arvauksesi voi olla aivan oikea. Varmin tapa saada vastaus tähän kysymykseen on varmaankin kysyä tuolta Pixlr:istä.
Sukunimi Helkamaa lienee samaa perua kuin muut Helka-alkuiset sukunimet. Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos Sukunimet (Otava, 2000) kertoo, että Helkala saattaa pohjautua skandinaaviseen naisennimeen Helga tai merkitykseen, jonka pohjana ovat helatorstain tai helluntain aikoihin poltetut helkatulet. Pohjimmiltaan molemmat ovat peräisin muinaisista skandinaavisista kielistä.
Oskar Merikannon oopperan ”Pohjan neiti” (joskus myös ”Pohjan neito”, teosluettelossa ”Pohjan neiti, OM206”) synnystä ja esityksistä löytyy tietoa, mutta löytämissäni lähteissä ei mainita muita säveltäjiä teokselle. Merikanto osallistui tällä sävellyksellään vuonna 1898 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran järjestämään ensimmäisen suomenkielisen oopperan sävellyskilpailuun. Oopperan libreton kirjoitti Antti Rytkönen. Se perustuu Lorenz Nikolai Achtén Kalevala-aiheiseen ruotsinkieliseen tekstiin. Kilpailuun ei tullut muita osallistujia, ja palkintolautakunta päätti 16.03.1899 antaa pääpalkinnon ”Pohjan neidin” säveltäjälle Oskar Merikannolle. Lausunnossaan palkintolautakunta toteaa sävellyksestä mm. näin: ”Sopivissa paikoin on suomalaisia...
Hei,
Oletkin ilmeisesti saanut jo vastauksen Helsingin kaupunginarkistolta. Tässä kuitenkin varmuuden vuoksi saamani vastaus:
Helsingin opettajayhdistyksen kesävirkistystoimikunta koordinoi ja hoiti 1960 -luvulla Helsingin kaupungin kesäsiirtolatoimintaa. Helsingin kaupunginarkistossa säilytetään yhdistyksen arkistoa. Ainakaan heidän 1960- luvun toimintakertomuksissa ei ollut mitään mainintaa Karjalohjan kesäsiirtolasta
Hevosaiheisia aikuisten romaaneja ovat ainakin:
Sinimaaria Kangas: Sielunhevonen
Essi Paju: Koskenniskan naapurissa ja Koskenniskan naisia
Nora Roberts: Nainen kuin tulta
Kyselykierros kollegoiden keskuudessa ei valitettavasti tuottanut tulosta, näillä tiedoilla kukaan ei tunnistanut etsimääsi runoa. Tunnistaisikohan joku palvelumme seuraajista?
Tällä kertaa hakutuloksista ei saatu luotettavaa vastausta. Asiaa on myös tiedusteltu kollegoilta kautta Suomen mutta kukaan ei valitettavasti muistanut tällaista kirjaa.
Kansanrunouden Istervosta (jonka nimestä esiintyy myös useita muita muunnelmia, mm. Histervo ja Istero) löytyy niukasti tietoa. Finna.fi-hakupalvelusta löytyy hakusanalla "Istervo" Kaarle Krohnin tämänniminen artikkeli Kotiseutu-lehdestä vuodelta 1912. Artikkeli löytyy Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista Kotiseudun numerosta 1912: 9 (15.09.1912). Krohnin artikkelissa puolestaan mainitaan J. W. Juveliuksen väitöskirjatutkimus "Länsi-Suomen käärmeen loitsut" (1906), joka on varattavissa Turun pääkirjaston varastokokoelmasta. Tuoreempaa tutkimusta en valitettavasti hahmosta löytänyt, vaikka käytin Finna.fi:ssä hakusanoina myös nimen monia muunnelmia. Juvelius, J.W. (1909): Länsi-Suomen käärmeen loitsut | Vaski-kirjastot ...
Helsingin kaupunginkirjastoon on tilattu yksi amerikansuomalaisten sanomalehti, The Finnish Update, joka oli aikaisemmin nimeltään mainitsemasi Amerikan uutiset. Lehti on tilattu Rikhardinkadun kirjastoon, ja sitä säilytetään kuluva ja sitä edellinen vuosi, joten sielläkään ei ole 1990-luvun lehtiä. Lehdellä on verkkosivut, internetosoite on http://www.finnishupdate.com/ Helsingin yliopiston kirjaston sivuilta löytyy amerikansuomalaisten sanomalehtien mikrofilmiluettelo, mutta se käsittää vain vuodet 1876-1970.
Muiden kuin Arthur Conan Doylen kirjoittamia, Sherlock Holmesista kertovia kirjoja ovat ainakin Laurie R. Kingin Oikeuden talo ja Tracy Mackin nuortenkirja Nuorallatanssijoiden tapaus.
