Markku Impiön säveltämään ja sanoittamaan "Illan tullen" -kappaleeseen ei löydy julkaistua nuottia. Laulu alkaa: "Illan tullen tahtoisin sut viedä oopperaan".
Tietoa kotimaisista nuoteista voi etsiä Violasta, joka on Suomen kansallisdiskografia ja nuottien kansallisbibliografia. Violan viitteet löytyvät Kansalliskirjaston hakupalvelusta.
Kansalliskirjaston hakupalvelu:
https://kansalliskirjasto.finna.fi
Tietoa Violasta:
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/viola-suomen-kansallisdisk…
Tarkoitatko vuoden 1996 Disneyn animaatioelokuvaa? Tämän elokuvan The bells of notre dame -kappale on Salon pääkirjaston musiikkiosastolla nuotissa nimeltä Disney solos for flute.
http://www.salo.fi/kirjasto/
Olet kohdistanut kysymyksen Helsinkiin, joten voit kokeilla Plussa-aineistohaun käyttöä. Osoite on http://www.libplussa.fi/
Valitse ensin kunnaksi Helsinki ja sitten kohta "hae teoksia ja julkaisuja joiden asiasana" ja kirjoita asiasanaksi tulospalkka. Viitteitä selaamalla joukosta löytyy myös muutama sovelluksiin liittyvä julkaisu. Voit katsoa myös saatavuustietoja.
Tässä muutamia artikkeliviitteitä:
Tulospalkkaus muuntuu hyvästä lupauksesta toimivaksi käytännöksi (Työelämä 2000, nro 1, sivu 8)
Tue tulosta ja tulevaisuutta (Fakta 1999, nro 6-7, sivu 17-20)
Tulospalkkio työn kannustimena (Siivoussektori 1995, nro 6, sivu 20-22)
Tulosjohtaminen muutosprosessina Kuopion yliopistollisen sairaalan siivousosastolla (Siivoussektori 1994, nro 3...
Ensimmäinen painettiin todennäköisesti vuonna 1543, toinen painos on noin vuosilta 1549-1551, kolmas painos on vuodelta 1559. Kirjasta ei ole säilynyt yhtään kokonaista kappaletta. Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria:
http://www.doria.fi/handle/10024/27243
Porvoon kaupungin virkamies kertoi, että mm Kulloonkylän läpi kulki koaksiaalikaapeli ja vahvistinasemia oli kopeissa tietyin välimatkoin. Kaapeli oli alun perin suomalaisille tehty mutta se jatkui itärajan yli. Tarkempia tietoja voisi asiasta antaa Telia.
Heikki Oja on kirjoittanut artikkelin kuumasta linjasta Tekniikan Waiheita-lehteen 2/17 https://journal.fi/tekniikanwaiheita/article/view/82327/41552
Siinä näkee myös hänen käyttämät lähteet.
Nykysuomen sanakirjan mukaan sana mellakka on substantiivi, jonka ensimmäinen merkitys on vakavanlaatuinen levottomuus, rauhattomuus, väkivaltaisuuksiin johtanut mielenosoitus, kahakointi, tappelu. Esimerkiksi: ravintolassa nousi mellakka, maassa puhjenneet mellakat kukistettiin verisesti. Äärimmäisyysainekset panivat toimeen mellakoita ja veritekoja. Nämä mellakat johtivat ilmikapinaan. – Yhdyssanoissa katu-, lakko-, neekeri-, ylioppilasmellakat.
Harvemmin sanan mellakka merkitys on metakka, melu, rähinä. Esimerkiksi pitää pahaa mellakkaa. Juopuneiden mellakka. Vastustajat nostivat asiasta aika mellakan.
Suomen sanojen alkuperä eli Etymologinen sanakirja kertoo mellakka-sanasta seuraavaa: (Lönnrot 1874; yl.) ’meteli / Tumult, Krawall’,...
Ikävä kyllä HelMet-haussa ei ole sellaista toimintoa, jonka avulla pystyisi hakemaan kaiken tietyntyyppisen tietyssä kirjastossa hyllyssä olevan aineiston. Niinpä siis Puistolan kirjaston hyllyssä tällä hetkellä olevia bestsellereitäkään ei valitettavasti pysty tietokannasta hakemaan.
On toki mahdollista hakea esimerkiksi kaikki Puistolan kirjaston kokoelmaan kuuluva kaunokirjallisuus (tai kaikki Puistolan kirjaston kokoelmaan kuuluva tiettyä aihepiiriä käsittelevä kirjallisuus jne.), mutta teosten tämänhetkinen saatavuus täytyy kuitenkin tarkastaa kunkin teoksen kohdalta erikseen.
Suomalaisia klassikkoja ovat ainakin Mika Waltarin teokset, joissa päähenkilö kirjoittaa muistiin kokemuksiaan, vaikkapa Sinuhe Egyptiläinen, Mikael Karvajalka, Mikael Hakim. Nobelkirjailijamme Frans Emil Sillanpään Ihmiselon ihanuus ja kurjuus on myös tällainen.
Tässä muutamia kirjailijoita, joiden tuotannosta voisi löytyä lisää ahmittavaa. Linkkien kautta löytyvät tiedot Kyyti-kirjastoista, joissa kirjoja on ja niiden esittelyjä:
- Jojo Moyes:https://kyyti.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=format%3A%220%2FBook%2F%22&filter%5B%5D=language%3A%22fin%22&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=moyes+jojo&type0%5B%5D=Author
- Jill Santopolo: https://kyyti.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=language%3A%22fin%22&filter%5B%5D=format%3A%220%2FBook%2F%22&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=santopolo+jill&type0%5B%5D=Author
- Virpi Hämeen-Anttila: https://kyyti.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=...
Rauno Myllylä on koonnut kirjaansa tietoa tiernapoikaperinteestä. Kirja sisältää myös koko tiernapoikanäytelmän, myös laulujen nuotinnokset. Kirjan mukaan Oulun tiernapojat lauloivat ensimmäisen kerran radiossa jo vuonna 1927. Suomen Yleisradio oli perustettu edellisenä vuonna. Yleisradion toimitusjohtaja, oululaissyntyinen Erkki Kivijärvi oli pyytänyt Aapo Similää järjestämään tiernapoikaesityksen radioon. Myös vuoden 1927 sanomalehtien radio-ohjelmatiedoissa tiernapoikaesitys mainitaan, esityksiä oli ainakin lauantaina 3.12. ja lauantaina 17.12. Esittäjien nimiä ohjelmatiedoissa ei mainita. Vuosittainen jouluaaton tiernapoikaperinne alkoi radiossa vuonna 1933, tosin joitakin välivuosia on ollut, mutta vuodesta 1950 alkaen...
Tämä onkin kiintoisa. Jatkosodan historia 1-6 -virallishistoriikkisarjan joukko-osastohakemisto ei tällaista tunnista, eli kovin historiallisesti merkittävä tai pitkäikäinen organisaatio kyseessä tuskin on.
Pentti Kopsan laatimassa Puolustusvoimain joukot 1941-1945 peitelukuina -luettelossa sen sijaan esiintyy vuodelle 1941 kirjattuna AlokasK/JR10. Tulevan JR10:n rungon muodosti keväällä 1941 10. prikaati.
Kansallisarkiston AARRE-arkistorekisteri tunnistaa useita mahdollisesti lyhenteeseen sopivia joukkoja, erilaisia alokaskomppanioita, alokaskouluja ja alokaskeskuksia. Tässä tapauksessa jäänee arvoitukseksi mihin joukkoon kirjurin merkintä tarkalleen viittaa, mutta voisi ajatella että kyseessä on ehkä jonkin välirauhan aikaisen...
Voit etsiä kirjallisuutta ko. asiasta Turun kaupunginkirjaston verkkokirjastosta http://www.turku.fi/kirjasto/ asiasanoilla valokuvat sekä tekijänoikeus. Löydät mm. seuraavat teokset: Valokuvaajan tekijänoikeusopas ja Mikko Hoikka: Oikeus omaan kuvaan.
Kuvasto, joka on visuaalisen alan taiteilijoiden tekijänoikeusyhdistys, opastaa sinua eteenpäin nettiosoitteessa http://www.kuvastory.fi/oikeus.htm
