Yksi nykykirjallisuudelle tyypillinen piirre on hajanaisuus. Tyylilajejakin on monia. Humppa ja rock eivät taida enää riittää: muita tyylilajeja voisivat olla esimerkiksi blues, punk, jazz, disko, heavy metal ja ooppera, jos musiikkitermejä haluaa käyttää.
Hyviä, mielenkiintoisia ja ei aivan helposti luokiteltavia suomalaisia nykykirjailijoita, ovat omasta mielestäni esimerkiksi Sofi Oksanen, Rosa Liksom, Juha Hurme, Johanna Sinisalo, Pajtim Statovci, Laura Lindstedt, Mikko Rimminen ja Ranya Paasonen. Humppaa he eivät minusta edusta, eivät ehkä rock-osastoakaan, mutta kirjoittavat jokainen omalla, kiinnostavalla tavallaan.
Alla linkkejä muutamille sivuille, joilla suomalaista nykykirjallisuutta myös käsitellään:
http://blogit.image.fi/...
Tavallisista kirjastoista käyntien ja lainausten perusteella pienin on Suomenlinnan kirjasto. Vuonna 2017 kävijöitä oli 20 815 ja lainauksia 19 075. Sakarinmäen lastenkirjasto, joka toimii koulussa, on vielä pienempi (käyntejä 4688 ja lainauksia 8430). Myllypuron mediakirjaston lainaus on pienempi kuin Suomenlinnan (18 270), mutta vastaavasti käyntejä on kertynyt 105 270.
Hei!
Nuotit kyseiseen kappaleeseen löytyvät muun muassa tästä:
tekijä: Janne Tulkki
teoksen nimi: Janne Tulkki
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1556752
Muita nuotteja, joista kappale löytyy, voit etsiä kirjoittamalla hakukenttään kappaleen nimen ja rajaamalla hakua valitsemalla aineistoksi nuotit.
Voit varata nuotin joko Helmet.fi:stä, tarvitset varaamiseen kirjastokortin numeron ja PIN-koodin. Voit myös soittaa tai käydä lähikirjastossasi.
Kyseessä on Kari Kuuvan säveltämä ja sanoittama Yksinäisten pysäkki (1986). Kappaleen ovat levyttäneet Kari Tapio ja Kari Kuuva.
https://fenno.musiikkiarkisto.fi/
Lasten satuhahmoja voi esim. hakea kirjastojen satuhakemistoista. Kallion kirjaston Satukortistosta, osoitteesta http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut , on hyvä aloittaa. Satukortistosta löytyy satujen sankareita ja linkkejä toisiin satuhakemistoihin.
Kirjastoista löytyy tietysti myös painettuja satuhakemistoja ja tekijähakemistoja. Esimerkiksi Satuhakemisto /
Korhonen, Maija ; Rinta-Tassi, Raili. Kirjastopalvelu 1995 löytyy monen kirjaston käsikirjastosta.
Kysymykseesi liittyvää aineistoa löytyi niukasti. Olisiko seuraavissa jotain:
- Lähdesmäki, Mari: Varusmiehen läheiset ihmissuhteet, niiden merkityksellisyys ja sopeutuminen armeijaelämään. Hki : Puolustuvoimien koulutuksen kehittämiskeskus, 1993.
- Sarkkola, Tuula: Varusmiehen sosiaalis-taloudelliset etuudet lomilla ja vapaa-aikana: Tampereen yliopiston Pro gradu -työ, 1995
- Heikkilä, Sanna: Miesten koulussa: tutkimus varusmiespalveluksesta miehisenä elämänmuutoskriisinä. Pro gradu -työ : Tampereen yliopisto, 1996.
Lehtiartikkeli:
- Lähdesmäki Mari: Ihmissuhteiden merkitys varusmiehen armeijaan sopeutumisessa. Sotilasaikakauslehti 2000:11, 61-62, 64
Mikko Pennasen Turun yliopistossa tekemässä tutkimuksessa: Komppania ja tulipatteri...
Jos kirjassa ei ole varausjonoa, ja se on hyllyssä toisessa kirjastossa, kirja lähtee matkalle samana päivänä kuin varaus on tehty (pois lukien viikonloput ja sellaiset päivät, jolloin kirjasto on suljettu). Kirjan matka kirjastosta toiseen vie yleensä kahdesta kolmeen vuorokautta.
Kannattaa ottaa yhteyttä suoraan kirjastoon, jos kirja ei tule perille ja tila näyttää jämähtäneen tuohon matkalla-tilaan.
Taikuri David Seth Kotkinin taiteilijanimi David Copperfield tulee tosiaankin Dickensin samannimisestä kirjasta koska hän pitää nimen soinista.
https://en.wikipedia.org/wiki/David_Copperfield_(illusionist)
Maanpuolustusvelvollisuuden käsitettä avataan hieman hallituksen esityksessä HE 139/2018 vp:
"Maanpuolustusvelvollisuus on yleinen velvollisuus, joka koskee kaikkia Suomen kansalaisia iästä ja sukupuolesta riippumatta. Perustuslaissa käsitettä ei ole tarkemmin määritelty, mutta sen esitöiden mukaan säännös kattaa aseellisen maanpuolustuksen lisäksi muutkin isänmaan puolustamisen ja siinä avustamisen tavat (HE 1/1998 vp, s. 181–182)."
Lainsäädännössä ei nähdäkseni tällä hetkellä ole keinoa saada vapautusta maanpuolustusvelvollisuudesta.
Oikea muoto vaikuttaisi olevan "kunnan Miinan poika". Joissakin nuoteissa se tosiaan näkyy lipsahtaneen muotoon "kunnon". Syynä voi olla, että se kuulostaa aivoille loogisemmalta ja helpommalta, ja laulua ylöskirjatessa jollekin on käynyt pieni erehdys.Lähteinä: Riistavesi-Seura - Suutarin emännän kehtolaulu & Suutarin emännän kehtolaulu
Kuvataideakatemian kirjastossa on taiteilija Endre Nemesistä kaksi kirjaa: Millroth, Endre Nemes ja Endre Nemes: retrospektiv utställning 1926-1972. Kummastakaan ei kysymääsi työtä ollut.
Taiteilija Endre on ilmeisesti asunut osan elämästään Ruotsissa, ja ruotsalaisissa kirjastoissa on paljon kirjoja hänestä. Ruotsin Libris-tietokannasta (http://websok.libris.kb.se/websearch/form?type=simple) saat luettelon kirjoista. Voit ottaa yhteyttä myös Ruotsin verkkotietopalveluun (Fråga biblioteket http://www.eref.se/se-admin/vrl_entry.asp?virtual_desk_id=43). Palvelusta voi kysyä myös suomen kielellä.
Kyllä kirja löytyy Helmet-kirjastoista eli pääkaupunkiseudun yhteisestä kokoelmasta. Tekijä on Nick Arnold ja Helsingin luokka 500.
http://www.helmet.fi/search*fin/?searchtype=i&searcharg=951-31-3447-4&s…
Voit tehdä varauksen kirjasta, jos sinulla on kirjastokortti ja siinä nelinumeroinen PIN-koodi eli tunnusluku.
Jos sinulla ei ole vielä kortissasi tunnuslukua, saat sen lähimmästä kirjastosta kunhan varaudut samalla todistamaan henkilöllisyytesi. Saat kirjan varattua myös lähimmästä kirjastostasi kääntymällä kirjaston henkilökunnan puoleen.
Taidehallin näyttelyjulkaisu Katarzyna Kozyra 19.8.-1.10.2000 on saatavissa Kuvataideakatemian avokokoelmista Yrjönkatu 18.
Voit tarkistaa saatavuustiedot osoitteesta http://arsca.csc.fi/
Artikkeleita Kozyrasta voit hakea kirjastojen päätteiltä Aleksi-artikkelitietokannasta osoitteessa http://www.btj.se/prodinfo/databas/aleksi/appl/start2f.html
(mm. Suomen kuvalehdessä 33 vuodelta 2000 on ollut artikkeli ko. taiteilijasta.ja Arto-artikkelitietokannasta osoitteessa http://yleiset.lib.helsinki.fi:8000/ josta saat ainakin yhden ruotsinkielisen viitteen: Folktidningen Ny tid 2000 : 36, s. 4
Myös Google-haku antaa viitteitä Kozyrasta - tosin pääasiassa enlanniksi, osoite on http://www-google.com
-voit myös vaihtaa hakukieleksi ruotsin,...
Kyseessä on Lauri Pohjanpään runo Veli kuolema kokoelmasta Metsän satuja (1924). Voit lukea runon myös esimerkikis teoksesta Lauri Pohjanpää: Kaipuu ylitse ajan : Valitut runot 1910 - 1954 (1984 ja 1989, s. 79).
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kysymyksestäsi ei käy ilmi haluatko tietoa sotilaiden moraalista koskien Suomen sotia, tai esim. II maailmansotaa tai yleisesti sodan ja sotilaiden moraalista. Ainut viite, joka löytyi käytettävissämme olevista tietokannoista sanoilla sotilaat ja moraali oli Olli Harisen kirjoittama artikkeli: Moraali, joukon kiinteys ja pienryhmät sotilassosiologian haasteena - erään taistelukuvauksen analyysi. Sotilasaikakauslehti, 1998, n:o 6-7, s.26-30.
Sanalla sotahistoria pääakaupunkiseudun kirjastojen Plussa-tietokannasta (http://www.libplussa.fi) tulee satoja viitteitä, jotka ovat etupäässä sodassa olleiden henkilöiden muistelmia. Kirjastoissa on käytössä Aleksi-viitetietokanta (tietoa lehtiartikkeleista), josta löytyy sanoilla sotahistoria, sota...
