Kirjaston äänikirjoja ei ole mahdollista ladata verkon kautta omalle koneelle, mutta esimerkiksi Adlibris-verkkokirjakuppa ja Elisa kirja myyvät äänikirjoja myös ladattavassa muodossa.
Korttiin liitettävän PIN-koodin saat mistä tahansa Lahden kaupunginkirjaston toimipisteestä. Mukaan tarvitset kuvallisen henkilöllisyystodistuksen.
Yksi nykykirjallisuudelle tyypillinen piirre on hajanaisuus. Tyylilajejakin on monia. Humppa ja rock eivät taida enää riittää: muita tyylilajeja voisivat olla esimerkiksi blues, punk, jazz, disko, heavy metal ja ooppera, jos musiikkitermejä haluaa käyttää.
Hyviä, mielenkiintoisia ja ei aivan helposti luokiteltavia suomalaisia nykykirjailijoita, ovat omasta mielestäni esimerkiksi Sofi Oksanen, Rosa Liksom, Juha Hurme, Johanna Sinisalo, Pajtim Statovci, Laura Lindstedt, Mikko Rimminen ja Ranya Paasonen. Humppaa he eivät minusta edusta, eivät ehkä rock-osastoakaan, mutta kirjoittavat jokainen omalla, kiinnostavalla tavallaan.
Alla linkkejä muutamille sivuille, joilla suomalaista nykykirjallisuutta myös käsitellään:
http://blogit.image.fi/...
Kaikki yleiset kirjastot käyttävät Suomessa Microsoftin ohjelmia, koska muita vaihtoehtoja ei käytännössä ole ollut viime aikoihin asti. Asiakastyöasemilla voidaan tarjota vain yleisimpiä ohjelmia ja sama on aika pitkälle pätenyt myös henkilökunnan työasemiin. Kirjakaapelissa on kokeiluluonteisesti ollut Linux-asiakastyöasemia jo vuodesta 1994 lähtien ja parhaillaan siitä kehitetään uutta versiota. Kirjastojen www-palvelinten käyttöjärjestelmänä on pääasiassa Linux. Helsingin kaupunginkirjaston keskeisin tietojärjestelmä eli kirjastojärjestelmä ei ole Microsoftin tekemä ja esim. kirjaston postijärjestelmänä on Tiimi. Myöskään hallinnon tietojärjestelmät eivät perustu Microsoftin tuotteille. Sen sijaan Kirjastot.fi-palveluissa käytetään...
Kehitysvammaliitto tuntee parhaiten vammaisten oikeudet. Sähköpostiosoite sinne on kvl (ät) kvl.fi.
Kehitysvammaisia ihmisiä ja heidän palvelujensa järjestämistä koskevia keskeisimpiä lakeja on koottu tälle verkkosivulle: https://verneri.net/yleis/lait
Alla on teoksia, jotka käsittelevät jakelua eri kanteilta. Toivottavasti löydät niistä omaan tilanteeseesi sopivan kirjan. Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Eepos-kirjastojen verkkokirjastosta tai Seinäjoen ammattikorkeakoulun kirjaston verkkokirjastosta. (Kaikkia kirjoja ei ollut molemmissa kirjastoissa)
Tekijä: Hokkanen, Simo
Nimeke: Johdatus logistiseen ajatteluun
Painos: 7. uud. p.
Kustantamo/Vuosi: Kangasniemi : Sho Business Development, 2014 (Jyväskylä : Jyväskylän yliopistopaino)
Laajuus: 464 sivua : kuvitettu ; 25 cm ; nide
Asiasana: logistiikka ohjausjärjestelmät ; materiaalitalous yritykset ; materiaalivirrat ; kuljetus ; hankinta ; jakelu ; tavaraliikenne ; tuotannonohjaus ; huolinta ;...
Termiä klassinen kuva-analyysi tai klassinen analyysi (classical analysis, classical image analysis) käytetään muun muassa kemian, sähkötekniikan, biolääketieteen ja tietojenkäsittelytieteen aloilla. Kemiassa klassinen analyysi tarkoittaa sellaista analyysia, jossa toimitaan kemiallisten reaktioiden varassa ilman teknisiä apuvälineitä. Klassinen kuva-analyysi tietojenkäsittelytieteessä puolestaan liittyy kuvan elementtien, kuten värien, kerrosten ja pikselimäärien sekä mahdollisten hyperlinkkien määrittelyyn. Sitä sovelletaan etenkin koneoppimista ja konenäköä koskevassa tutkimuksessa.
Mitä kuva-analyyseihin tekstinymmärtämisen tai taiteentulkinnan suhteen tulee, klassisella analyysilla viitattaneen perinteisiin kuva-analyysin...
Runon kirjoittaja näyttäisi olevan Kari Mäkinen, nykyinen evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispa, eikä Hannu Salama. Kyseinen runo löytyy Mäkisen kokoelmasta ”Hämärässä kypsyy aamu” (Kirjapaja, 1986) sivulta 76. Se on julkaistu myös antologiassa ”Runo puhuu toivosta” (Kirjapaja, 1988). Sen sijaan Salaman kokoelmasta ”Punajuova” (Otava, 1985) kyseistä runoa ei ainakaan pikaisella silmäilyllä löytynyt, joten tekijä tuntuisi olevan melkoisen varmasti Mäkinen.
Jos kirjassa ei ole varausjonoa, ja se on hyllyssä toisessa kirjastossa, kirja lähtee matkalle samana päivänä kuin varaus on tehty (pois lukien viikonloput ja sellaiset päivät, jolloin kirjasto on suljettu). Kirjan matka kirjastosta toiseen vie yleensä kahdesta kolmeen vuorokautta.
Kannattaa ottaa yhteyttä suoraan kirjastoon, jos kirja ei tule perille ja tila näyttää jämähtäneen tuohon matkalla-tilaan.
Taikuri David Seth Kotkinin taiteilijanimi David Copperfield tulee tosiaankin Dickensin samannimisestä kirjasta koska hän pitää nimen soinista.
https://en.wikipedia.org/wiki/David_Copperfield_(illusionist)
Oikeaa kirjaa voisi yrittää haarukoida esimerkiksi Kansalliskirjaston Finna-palvelusta. Tällainen esimerkkihaku näyttää välillä 1945-1999 julkaistut kirjat, joiden asiasanana on jatkosota, kielenä suomi ja genrenä tietokirjallisuus. Kirjoja löytyy näillä hakuehdoilla useita satoja. Koska kuvauksen perusteella kyseessä voisi olla jonkin joukko-osaston historiikki, kätevin tapa paikantaa oikea teos olisi tarkistaa isoisän kantakortista missä joukko-osastoissa hän palveli jatkosodan aikana, ja käyttää niiden nimiä hakusanoina.
Dick Francis on julkaissut 1960-80-luvuilla jännityskirjoja, joista ainakin seuraavat sijoittuvat kilparatsastuksen maailmaan: Henkivartija, Kiristäjät, Murha auttaa vedonlyönnissä, Savua silmille, Tappava heijastus, Varma kuin kuolema, Vasama.Jojo Moyesin Kuinka painovoimaa uhmataan -romaanissa ollaan kouluratsastuksen parissa. Sinimaaria Kankaan Sielunhevonen on ratsastusmaailmaan sijoittuva nuoren naisen kasvukertomus. Hevosaiheista romanttista viihdekirjallisuutta tarjoavat mm. Nora Robertsin Hehkuvasieluinen nainen, Essi Pajun Koskenniska-sarja ja Nicholas Evansin Hevoskuiskaaja. Veera Niemisen Kottikärrykaruselli on terävän humoristinen kertomus hevosista ja hevosihmisistä.Hevosaiheisia muistelmia ja elämäkertoja ovat esim. Mark...
En ole varma, mitä tarkoitat kysymykselläsi. Saat Helmet-kirjastokortin, kun ilmoitat osoitteesi ja esität kirjaston hyväksymän voimassa olevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite. Jos sinulla ei ole suomalaista henkilötunnusta, kirjastokorttisi on voimassa vuoden kerrallaan. Jos haluat kysyä asiasta tarkemmin, ota yhteys johonkin Helmet-kirjastoon.Myös muiden paikkakuntien kirjastoihin saat kortin, jos sinulla on osoite Suomessa.Helmet-kirjastojen käyttösäännöt:https://helmet.finna.fi/Content/kayttosaannot
Suomen kielen kehityksestä on kirjoitettu monia kirjoja. Hyviä lähteitä ovat mm. Kaisa Häkkisen Agricolasta nykykieleen ja Laila Lehikoisen Kirjasuomen kehitys. Voit kysellä niitä lähikirjastostasi. Aiheesta löytyy myös perusteellinen esitys internetin kautta. Joensuun yliopiston Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksella tehty esitys löytyy osoitteesta http://www.internetix.fi/opinnot/opintojaksot/8kieletkirjallisuus/aidin…
Puitesopimuksista on hankala löytää kirjallisuutta. Jos lähtee siitä, että kyse on yritystoiminnan sopimuksista, voisi ehkä tarkistaa seuraavan artikkelin:
Jouko Lantto: Sopimus on tahdonilmaisu. Yrittäjä 2003:3
Kirjoja:
Ennakoiva sopiminen : liiketoimien suunnittelu, toteuttaminen ja riskien hallinta / toim. Soile Pohjonen ym. WSOY lakitieto 2002. (löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista)
Maija Lehtinen: Sopimusopas : pk-yritysten yhteishankkeisiin. TEKES 2001. (löytyy Vantaan Tikkurilan kirjastosta)
Kannattaa ottaa yhteyttä Kauppakorkeakoulun kirjastoon (http://helecon.hkkk.fi/kirjasto ; puhelinnumeronsa ei tunnu löytyvän Internet-sivulta, numero puhelinluettelosssa 43138425), jossa alan aineistoa on varmaankin parhaiten, esim. lehdet ovat...
Hei!
Finnasta löytyy Reima Pietilän diplomityö vuodelta 1953. Tutkimuksen nimi on Rakennustaiteen koulu. Näyttäisi siis siltä, että työ on julkaistu alunperin suomeksi.
Alla linkki tietueeseen:
https://www.finna.fi/Record/aaltodoc.123456789_63537?sid=3091116057
Tähtitorninmäki on saanut nimensä vuonna 1834 valmistuneen Helsingin yliopiston observatorion kolmesta tähtitornista. Kaivopuiston tähtitorni valmistui myöhemmin, vuonna 1926. Lähteet:https://www.stadissa.fi/paikat/544/tahtitorninmakihttps://www.ursa.fi/palvelut/tahtitornit/kaivopuiston-tahtitorni.htmlhttps://www.helsinki.fi/fi/tiedemuseo-liekki/meista/museon-historia
Näistä voisit aloittaa: Isä ja tyttö: Riikka Alaharjan teos Tom Tom Tom (1998), Monika Fagerholmin Diiva (1998) - Lähiölapsi: Korhonen, Riku: Kahden ja yhden yön tarinoita (2003. Latvala, Riitta: Tytöt (2001). Lisää aiheista löytyy kotimaista kaunokirjallisuutta esim. Sanojen aika -kirjallisuushakemistosta http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=14&lang=FI. Myös Lapin kirjaston sivulta http://lapinkirjasto.fi kohdasta Aineistohaku voit hakea esim. sanoilla isät, tytöt, luokka 84.2 ja kirja. Tai sanoilla lähiöt, luokka 84.2, kirja. Täältä löytyy ulkomaistakin kaunokirjallisuutta.
