Tätä sitaattia tällaisenaan en löytänyt hakemalla enkä selaamalla Platonin Euthyfron-dialogista, The Internet Classics Archive | Euthyphro by Plato. Dialogi löytyy myös suomennettuna Platon Teokset. Ensimmäinen osa : Apologia ; Kriton ; Lakhes ; Hippias (lyhyempi dialogi) ; Ion ; Euthyfron ; Kharmides ; Lysis ; Protagoras.Tämä on ilmeisesti loppupäätelmä Euthyfronin dilemmassa. Dilemman kysymys on: Päättävätkö jumalat, mikä on hyvää, koska se on hyvää, vai onko se hyvää siksi että jumalat päättävät niin? Teksti on Platonin kirjoittamaa ja siinä keskustelevat Sokrates ja Euthyfron.LähteetVaasan yliopisto: Euthyfronin dilemma https://blogs.uwasa.fi/ajatusyhteys/2023/12/13/euthyfronin-dilemma/Wikipedia: Euthyphro dilemma https://en.wikipedia....
Vaasan kaupunginkirjastossa on teoksia, jotka käsittelevät aihetta. Kattavimmin aihetta tuntuu lähestyvän teos Monikasvoinen Suomi: venäläisten mielikuvia Suomesta ja suomalaisista (2009). Kirjassa käsitellään suomi-kuvaa sekä Neuvostoliiton että Venäjän ajalta. Kirja on tällähetkellä paikalla pääkirjaston yhteiskunta- ja talousosastolla (1 krs).
Meillä on myös suppeamman näkökulman aiheeseen omaavia teoksia esim. Kesäyön lumoa, venäläisiä matkakuvauksia 1800-luvun alun Suomesta ja Susiluoto: Pieni Karjalakirja. Tai laajemmin suomi-kuvaa pohtiva teos Lähteenkorva: Idän etuvartio? Suomi-kuva 1945-1981
Teksti on William Blaken kirjeestä Tri Truslerille ja se on ilmestynyt suomeksi Tuomas Anhavan kääntämänä kirjassa Blake, William : Taivaan ja helvetin avioliitto ja muuta proosaa, s. 84-85. Lähetän käännöksen sähköpostina. Kirje on päivätty em. kirjan mukaan 23. päivänä elokuuta 1799.
Töölön kirjastossa on soittohuone, jossa on digitaalinen piano (ajanvaraus https://varaamo.hel.fi/ tai 09 310 85725.
Vantaalla on piano asiakkaiden käytössäTikkurilan kirjastossa (ajanvaraus musiikkiosastolta, puh. 043 825 0963) ja Koivukylän kirjastossa (ajanvaraus puh. 043 8250961).
Espoossa Ison Omenan ja Sellon kirjastojen sivuilla kerrotaan, että niissä on piano asiakkaiden käytettävissä (soittohuoneen varaukset https://varaamo.espoo.fi/).
Tarkempia tietoja voit kysyä ko. kirjastoista.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
http://www.helmet.fi/fi-FI
Venäjänkielinen Yes-lehti on luettavissa Pääkirjastossa
Pasilassa lastenosastolla.Sitä ei lainata kotiin.
Osoite: Rautatieläisenkatu 8 00520 Helsinki.
Zdorovje-lehti tulee Malmin kirjastoon sekä Vuosaareen.
Malmilta löytyy lainattavana v. 2002, 2003, sekä 2004,
paitsi viimeistä numeroa, jota ei lainata.
Vuosaaren kirjastosta löytyy v. 2003 sekä 2004.
Numeroista voi tehdä varaukset ja ne voi noutaa mistä kirjastosta vain.Jos sinulla on jo kirjastokortti ja tunnusluku, varauksen voi tehdä osoiteessa http://www.helmet.fi/.Jos kirjastokorttia ei ole tarvitset kuvallisen henkilötodistuksen ja saat kortin lähimmästä kirjastosta.
Sinun kannattaa aina katsoa ajantasainen tieto suoraan HelMet-tietokannasta, koska tilannehan muuttuu koko ajan. Kirjoitat vain hakulaatikkoon kirjan nimen ja haet sillä kirjan tiedot esille.
Tällä hetkellä Kolmetoista kirousta on hyllyssä näissä kirjastoissa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target&suite=def&reserv…
Kolmetoista salaisuutta ei tällä hetkellä ole hyllyssä missään kirjastossa, vaan siitä on varausjonoa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skolmetoista%20salaisuutta__…
A-kirjain viittaa kenttäsairaalan A-osastoon. Kenttäsairaaloiden toiminnasta ja organisaatiosta jatkosodan aikana löytyy lisätietoa Mikko Tynin esitelmästä:
Tyni, Mikko: Kenttäsairaaloista ja sotakirurgiasta jatkosodassa : Esitelmä Suomen Sotahistoriallisen seuran luentokokouksessa 15.2.2017.
Rajajääkäripataljoona 4 sopisi sikäli, että se otti Wikipedia-artikkelin perusteella osaa Goran taisteluihin alkuvuodesta 1942. Linnoitusrakennuspataljoona 1 ei kuulosta oikealta, koska Jatkosodan historia -virallishistoriikin 6. osan joukko-osastohakemiston perusteella linnoitusrakennuspataljoonilla oli kolminumeroinen numerointi.
Kirjaston Finna-palvelusta kirjaa ei löytynyt tuolla nimellä. Mutta Wikipediassa https://fi.wikipedia.org/wiki/Dersu_Uzala kerrotaan näin "Dersu Uzala (ven. Дерсу́ Узала́) on venäläisen tutkimusmatkailijan Vladimir Arsenjevin vuonna 1923 julkaisema kirja, joka kertoo hänen matkoistaan Ussurin alueella Venäjällä. Kirjan päähenkilö on nanaimetsästäjä Dersu Uzala (1850–1908). Hän oli todellinen henkilö, joka ilmoitti ainakin Akira Kurosawan vuoden 1975 elokuvan perusteella kansallisuudekseen goldi. Uzala toimi Arsenjevin ryhmän oppaana vuosina 1902–1907.Myös kirjasta vuonna 1961 ja 1975 tehtyjen kahden elokuvan nimi on Dersu Uzala.Arsenjev, Vladimir 1946: Lumen ja palmujen ihmemaassa: Dersu Uzala, metsästäjä ja erakko. Suomentanut E....
Mahdollisuuksia on varmaan moniakin. Yksi voisi olla ainakin vuonna 2008 suomeksi ilmestynyt romaani Riadin tytöt. Kirja kirjoittaja on Rajaa Alsanea. Sampsa Peltonen käänsi sen suoraan arabiasta. Kirja kertoo saudiaravialaisten yläluokkaisten tyttöjen elämästä. Yleisradion sivulla ollut kuvaus kirjastaKirjasampo : Riadin tytöt
Ainakin Sakari Kuosmanen on tehnyt "rankemman" version Maan korvessa kulkevi lapsosen tie -kappaleesta. Se löytyy näiltä levyiltä:
Ihana elämä (EMI Finland, 2003)
Onnen lyhteitä : 32 kulkijan laulua (EMI Finland, 2001)
Jyviä & akanoita : 32 ikivihreätä laulua vuosien varrelta kahdella CD:llä (Polarvox, 1995)
Masters (Polarvox, 1991)
Hasselin kirjoissa liikutaan lähes kaikilla Euroopan sotanäyttämöillä. Englantilaisen Wikipedian (http://en.wikipedia.org/wiki/Sven_Hassel) mukaan kirjailija kertoi aiemmin taistelleensa Suomen jatkosodassa ja saaneensa Mannerheim-ristinkin, mutta on myöhemmin poistanut elämäkertatiedoistaan tämän vaiheen. Valitettavasti ulottuvillani ei nyt ole kaikkia Hasselin kirjoja, mutta käytettävissä olevien tietojen mukaan (Veikko Junnilan selostus Arvostelevassa kirjaluettelossa 1982, s. 93) ainakin 'Sotaoikeudessa' (alkuteos 1978, suomennos 1981) ollaan Suomessa (vaikkakin Junnilan mukaan paikallistuntemus on kovin hatara).
Listaan alle muutamia kirjoja/kirjasarjoja, joissa on samoja elementtejä kuin Gabaldonin Matkantekijä-sarjassa (romantiikkaa, historiallinen ajankohta, seikkailua/fantasiaa).Philippa Gregory: Ruusujen sota -sarjaAudrey Niffenegger: Aikamatkustajan vaimoJean M. Untinen-Auel: Maan lapset -sarjaKate Mosse: KryptaWinston Graham: Poldark-sarjaJude Deveraux: LegendaJyrki Vainonen: Swiftin ovellaJodi Taylor: Toinen toistaan surkeampia tapahtumia (St Maryn aikakirjat -sarjan ensimmäinen vuonna 2025 ilmestynyt osa)
Kannattaa ottaa yhteyttä Varsinais-Suomen elokuvakeskuksen yhteydessä toimivaan Elokuvakerhopalveluun. Elokuvakeskuksesta saa neuvoja ja palvelu mm. välittää elokuvia suomalaisille elokuvakerhoille ja järjestää koulutusta.
http://www.vselokuvakeskus.net/
Kuolema on varmaankin rakkauden ohella yksi kaunokirjallisuuden käsitellyimmistä teemoista. Yksi tunnetuimmista lienee William Shakespearen Romeo ja Julia. Jännityskirjallisuudessa kuolema taas on koko genreä yhdistävä tekijä. Se on myös sotakirjojen keskeinen teema. Osin fiktiivisiä, osin todellisuuteen perustuvia kertomuksia läheisen kuolemasta on myös julkaistu paljon. Tällaisia ovat esimerkiksi Hannu Mäkelän Äiti ja Anja Kaurasen Ihon aika. Oma sairaus ja lähestyvä kuolema ovat myös synnyttäneet runsaasti kaunokirjallisuutta. Tuberkuloosia sairastaneet runoilijat Saima Harmaja ja Edith Södergran ovat tuttuja suomalaisille. Myös lastenkirjallisuudessa kuolemaa on käsitelty. Tunnetuimpia lienee Astrid Lindgrenin Veljeni, Leijonamieli....
Olet varmaankin yrittänyt kirjautua ePressiin muualla kuin kirjastossa? Kuten ePressin ohjeissa sanotaan, palvelua voi käyttää kirjaston asiakaskoneilla tai langattomasti omilta tai kirjaston mobiililaitteilta kirjaston langattomassa verkossa. Se ei vaadi käyttäjätunnusta eikä salasanaa. Etäkäyttömahdollisuutta ePressissä ei siis ole.
Olisiko kyseessä seuraava kirja: Ottiell Jürissaar: Kevääntytöt. Kirja on suomennettu viron kielestä vuonna 1993 ja se löytyy Helsingin pääkirjastosta.
Uuden pinkoodin unohtuneen tilalle saa vain käymällä paikanpäällä kirjastossa. Muista ottaa mukaan kuvallinen henkilötodistus!
Lisätietoa Vaski-kirjastojen sivuilta osoitteesta https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana
Kirjastoista voi lainata liikuntavälineitä. Kuopion kaupunginkirjaston lainattavien liikuntävälineiden laina-aika on 28 vuorokautta, niitä ei voi varata eikä lainaa voi uusia. Liikuntavälineet tulee palauttaa takaisin siihen kirjastoon, mistä ne on lainattu esim. pääkirjastosta lainatut liikuntavälineet tulee palauttaa pääkirjastoon.
Verkkokirjasto Finnasta löytyy luettelo Kuopion kaupunginkirjaston lainattavista liikuntavälineistä ja niiden tämänhetkinen saatavuus kirjastoissa:
https://kuopio.finna.fi/List/435672
