1960-luvulla julkaistuja puutarhakirjoja löytyy jonkin verran. Hämeenlinnan pääkirjaston varastosta ovat lainattavissa mm. kirjat
Lokonen, Pentti: Kaunistamme kotipihaa (Kirjayhtymä, 1966)
Badermann, Elmar: Kaunis piha (Kirjayhtymä, 1969)
Sonesson, Nils: Suuri puutarhakirja 1 ja 2 (Otava, 1961-62)
Puutarhakasvien nimistö (Puutarhaliitto, 1967)
Lisäksi Hämeenlinnan pääkirjaston käsikirjaston varastosta löytyy Kaunis koti -aikakauslehden vuosikertoja 1960-luvulta. Ne sisältävät jonkin verran myös piha- ja puutarha-aiheisia artikkeleja. Käsikirjaston aineisto on käytettävissä kirjaston tiloissa,
se ei ole lainattavissa.
Asuinpaikkasi lähikuntien kirjastoista löytyvät lisäksi esimerkiksi kirjat
Rosenbröijer, Maj-Lis: Pihoja ja puutarhoja, 1968...
Pikalainoilla tarkoitettaneen tällä hetkellä pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastojen Bestseller-kokoelmaa, johon on valittu uutta ja suurimenekkistä aikuisten kirjallisuutta. Bestseller-tunnuksella merkittyjen kirjojen laina-aika on 7 vuorokautta, eikä niitä voi varata eikä uusia. Bestseller-kokoelman luominen käynnistyi kokeiluna joissakin kirjastossa v. 2006 ja laajennettiin sekä vakinaistettiin kaikkiin HelMet-kirjastoihin toukokuusta 2007 alkaen. Tätä aikaisemminkin Helsingin kirjastoilla oli mahdollisuus valintansa mukaan merkitä haluttuja kirjoja pikalainoiksi jo 1990-luvun alusta lähtien, jolloin laina-aika oli pääsääntöisesti 2 viikkoa.
Suosittujen musiikkiäänitteiden 7 vuorokauden laina-ajan merkitseminen keskitetysti käynnistyi v....
”Näkökulmia koulun ja työpaikan kiusaamissuhteisiin” on itse asiassa artikkeli, joka löytyy teoksesta ”Prologi: puheviestinnän vuosikirja 2006” (Prologos, 2006). Sitä ei löydy Hyvinkäältä, mutta sitä on ainakin Helsingin yliopiston Helka-kirjastoissa. Kirja on tosin sieltä tällä hetkellä lainassa. Jos haluat sen sieltä käydä varaamassa, tarvitset ensiksi Helka-kortin. Tarkempia tietoja löytyy osoitteesta https://finna.fi Itse tietokanta löytyy osoitteesta https://finna.fi.
”Jännitteet lääkärin ja potilaan välisessä viestintäsuhteessa” -teosta ei sitäkään ole Hyvinkäällä, mutta sitäkin on Helka-kirjastoissa. Sieltäkin kirja on lainassa, joten sen saisi vain varaamalla. Tosin Yliopiston päärakennuksen 3. kerroksen kirjastossa osoitteessa...
Voihan toki.
Tarkoitat ilmeisesti Book On Demand -kustantamon julkaisuja. Kirjoita HelMet-aineistohaun hakukenttään "books on demand" (lainausmerkeissä), niin saat 380 teosta luettaviksesi.
HelMet-kirjastoista löytyy yksi kappale etsimäänne Novita-lehden numeroa, mutta kyseinen numero on tällä hetkellä lainassa. Novita-lehti ilmestyi vuosina 1989-2001 nimellä Uudet käsityöt. Voitte tehdä lehdestä varauksen.
Kansalliskirjaston kokoelmista kyseinen lehden numero on tilattavissa lukusalikäyttöön.
http://www.helmet.fi/fi-FI
https://finna.fi
Nykysuomen sanakirja antaa TENKA-sanalle kaksi merkitystä.
1)puolen kopeekan raha
2)vanha tilan suuruuden mitta eli veroluku Pohjois-Karjalassa, 1/32 vanhaa manttaalia
Se, voiko ruotsin kielen ajatella olevan tärkeä pohjoismaisen yhteenkuuluvuuden kannalta, on pitkälti kieli- ja kulttuuripoliittinen keskustelunaihe, josta voi olla montaa mieltä. Yksiselitteistä vastausta siihen ei luultavasti ole.
Pohjoismaiden neuvosto itse vaalii ruotsin (ja muiden pohjoismaisten kielten) ymmärrystä, koska näkee sen edesauttavan ja lujittavan yhteenkuuluvuutta. Tällaista kieliyhteistyötä halutaan ylläpitää erilaisilla sopimuksilla. Pohjoismaista kielipoliittista julistusta lukemalla voi tutustua tarkemmin siihen, mitä asioita kielen ja yhteenkuuluvuuden välisestä merkityksestä esitetään. Julistus löytyy...
Finna-hakupalvelun kautta löytyy joitakin historiallisia ilmakuvia, kun hakukenttään kirjoittaa sanat Sortavala ja ilmakuvat:
Sortavala ilmakuvat | Hakutulokset | Finna.fi
Kuvat ovat ladattavissa, mutta aineiston käyttöoikeudet vaihtelevat kuvakohtaisesti.
Hakupalvelu | Arkistot, kirjastot, museot | Finna.fi
Etsimäsi kirja on
TEKIJÄ Lindgren, Astrid
TEOS Pekka Peukaloinen / Astrid Lindgren ; [kuvittanut Eva Billow] ; [suomentanut Laila Järvinen]
PAINOS 3. painos - 4. painos 2000
Julkaisutiedot Porvoo : WSOY, 1996
ULKOASU 129 sivua : kuvitettu
Hei! Kalasataman kirjastoon on mahdollista ohjata varauksia avaamispäivästä 15.1.2024 alkaen, eli valitettavasti sitä ei voi tätä ennen valita varausten noutopaikaksi.
Fennica-tietokannasta ei löytynyt Hawkingilta muita suomennettuja teoksia kuin mainittu Ajan lyhyt historia. Englanninkielisenä sen sijaan näyttää ilmestyneen vuonna 2001 teos nimeltä The universe in a nutshell (Bantam Press, London, 2001, 216 s., kuv., sid., ISBN 0-593-04815-6), joka kuuluu myös Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmiin. Sen ajantasaisen saatavuuden voit tarkastaa tietokannasta ( http://www.helmet.fi/ ).
Lisäksi Global books in print -tietokannasta löytyy tieto, että tämän vuoden marraskuussa olisi ilmestymässä teos nimeltä On the Shoulders of Giants: the Great Works of Physics and Astronomy (Publisher: Running Press, ISBN 0-7624-1348-4)
Kappale löytyy molempien esittämänä:
Susanna Haaviston levyltä 20 suosikkia: Kanssasi on niin hyvä olla. CD on tällä hetkellä lainassa, eräpäivä 2.5.06.
Vesa-Matti Loirin levyltä Lauluja rakastamisen vaikeudesta.
CD on Keltinmäen sivukirjastossa ja tällä hetkellä hyllyssä.
Batman käyttää taistelussa apuna monenlaisia kalliita erikoisvälineitä, jotka on tehty vain Batmania varten. Batman on oikeasti miljardööri, vähän niinkuin Roope Ankka!
Batmanista kerrotaan myös, että hän urheilee ahkerasti ja pitää itsensä tosi hyvässä kunnossa, mikä on tärkeää taisteluissa.
Lisää voit lukea vaikka täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Batman
Hei! Tässä hiukan erityyppisiä kirjavinkkejä, joita voit lähteä kokeilemaan. Jos tässä on kovin paljon sellaisia kirjoja, joita olet jo lukenut tai jotka eivät muuten kiinnosta, niin aina kannattaa kysyä uudelleen, sillä joku toinen saattaa keksiä ehdottaa vielä jotain muuta. Fantasiaa:Alston: Amari-sarjaAndri Snær Magnason: Aika-arkkuBlake: Magisterium-sarjaDunmore: Ingo-sarjaErlandsson: Taru Silmäterästä -sarjaHarrison: 13 lahjaa (+ jatko-osat 13 kirousta ja 13 salaisuutta)Klingenberg: Tasangon tyttäretSillanpää: Ouroboros : sateenkaarikäärmeStephens: Kirja aikojen alusta -sarja (Smaragdiatlas, Tulikronikka, Kohtalon kirja)Stewner: Alea Aquarius -sarjaTaylor: Aaveranta-sarja (Malamanteri, Gargantis, Kammovarjo, Festergrimm,...
On olemassa moniosainen kirjasarja Suomen rintamamiehet täydennysosineen. Sarja on jaettu divisioonittain, eli pitäisi tietää mihin divisioonaan kyseiset henkilöt ovat kuuluneet, jotta voisi etsiä heistä tietoja. Lisäksi on olemassa kirja Isojoki sodan ja rauhan vuosina: talvisodan ja jatkosodan matrikkeli, mutta ikävä kyllä sitä ei ole Vaasan kaupunginkirjastossa.
Lähetätkö kirjastokorttisi numeron, niin uusin lainasi. Helmet-kirjastojen lainathan voi uusia kolmesti, jollei niihin ole varauksia.
Lainat voi uusia myös Helmet-sivuston kautta sivuston yläreunassa olevan Kirjaudu-linkin kautta. Tarvitset kortin numeron lisäksi myös nelinumeroisen tunnuslukusi:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Osoitteessa http://finlex.edita.fi on Valtion säädöstietopankki, joka on ilmainen palvelu. Se sisältää lait (pääsääntöisesti vuodesta 1987), mutta hieman hankalassa muodossa.
Yritän selittää asian esimerkin avulla. Oletetaan, että tarvitset kirjanpitolain. Avaa Säädöstietopankki ja edelleen linkki "Lainsäädäntö". Ruudulle tulee sivu, jolla on hakulomake. Kirjoita hakulomakkeeseen "kirjanpitolaki" ja käynnistä haku. (Tietopankin opasteista saat lisää ohjeita haun tekemiseen.)
Saat tulokseksi listan, jossa on lueteltu nykyinen kirjanpitolaki ja sen edeltäjät. Jokaisen lain nimen edessä on pieni kortiston kuva. Näpäytä uusimman eli voimassa olevan kirjanpitolain kohdalla olevaa kortiston kuvaa. Saat ruudulle lain VIITEKORTIN. Kortissa on...
Tilastokeskuksen marraskuussa 2018 julkistaman vuosille 2020-2070 laaditun väestöennusteen mukaan Suomen väkiluvun ennustetaan kääntyvän laskuun vuonna 2035.
Syntyneiden määrä jatkaa ennusteen mukaan laskuaan ja kuolleiden määrä nousee eliniän pidentymisestä huolimatta. Ennusteen mukaan nettomaahanmuutto ylläpitäisi väkiluvun kasvua vuoteen 2035 saakka, jolloin maamme väkiluku olisi 5,62 miljoonaa henkilöä. Tämän jälkeen väkiluku kääntyisi laskuun ja 2050-luvulla maamme väkiluku olisi ennusteen mukaan jo nykyistä pienempi. 2070-luvulle tultaessa suomalaisia olisi 5,37 miljoonaa.
https://www.stat.fi/til/vaenn/2018/vaenn_2018_2018-11-16_tie_001_fi.html
http://www.stat.fi/til/vaenn/2018/vaenn_2018_2018-11-16_tau_001_fi.html
