Hei,
näyttäisi siltä, että Suomen kirjastoissa librettoa ei ole saatavana englanninkielisenä. Englanniksi libreton on kääntänyt Edward Agate ja painettuna se löytyy ainakin nuottina Cris du Monde/Der Welten Schrei/The Cries of the World. Poeme de Rene Bizet / English version by Edward Agate (tämä linkki British Libraryn kokoelmaan).
Arthur Honeggerin tuotannosta http://arthur-honegger.net-15.fr/en/lyrical-music/
Valitettavasti varauspäivä ei näy enää Helmet omissa tiedoissa eikä Taskukirjastossa.
Varauspäivän näkee kuitenkin virkailijoiden järjestelmästä. Voit tarkistaa sen kirjastokortilla lähikirjastosi tiskiltä asiakaspalveluaikaan.
Eri maiden tilastoviranomaisilta ja kansainvälisiltä organisaatioilta saa parhaiten erilaisia tilastoja kuten Ison Britannian osalta Office for National Statistics -tilastoviranomaiselta. Eurostatilta saa ennen Brexitiä vertailukelpoisesti Euroopan tilastoja ml. Iso-Britannia. Kansainvälistä tilastotietoa löytyy myös Tilastokeskukselta, jonka kautta mm. OECD:ltä löytyy UK:n kansantalouden aikasarjoja.
Kyseessä on Eeva Kilven nimeämätön runo kokoelmasta Animalia (1987, s. 27). Runo alkaa lauseella Se olen minä täällä taas. Runo sisältyy myös teokseen Eeva Kilpi: Perhonen ylittää tien : kootut runot 1972-2000.
Helmet.fi-verkkokirjastosta ei löydy Kuntsari-nimistä lehteä, joten pääkaupunkiseudun kirjastoihin ei tule paperisena kyseistä lehteä. Sen sijaan Helmet-kirjaston digitaalisessa Epress-palvelussa on Kunnallislehti (Paimio-Sauvo-Kaarina), jota on mahdollista käydä lukemassa kirjastossa joko kirjaston lehtitabletilla tai asiakaskoneilla, tai omalla laitteella kirjaston langattomassa verkossa.Lähde:Helmet.fi. https://helmet.finna.fi/
Lappeenrannan maakuntakirjaston sivuilla on esitelty eteläkarjalaisia kirjailijoita. Tässä linkki Laila Hietamiestä, nyk. Hirvisaarea koskevaan tekstiin http://www.lappeenranta.fi/?deptid=12960 .
Lisätietoja saat esim. kirjasta Salme Saure: Laila Hietamies läheltä, 1998.
Tampereen kaupunginkirjaston aineistotietokanta on verkossa osoitteessa http://kirjasto.tampere.fi:8000/ ja voit hakea sieltä käyttämällä selaushakua ja valitsemalla hakutavaksi asiasanahaku. Kirjoita viereiseen kenttään hakusanaksi verkostotalous ja saat vastaukseksi kirjallisuusviitteitä kysymästäsi aiheesta. Myös internetistä löytyy jonkin verran tietoa aiheestasi. Käytä esim. Google-hakupalvelua http://www.google.com ja kirjoita hakukenttään sanat verkostotalous aluekehitys ja muutamia hyviä linkkiviitteitä tulee esiin. Kannattaa kokeilla myös muita verkon hakupalveluita ja tietokantoja. Näistä saat lisätietoa Tampereen kaupunginkirjastosta esim. informaatikon kautta.
Teoksessa Islamilainen kulttuuri (toimittaneet Heikki Palva ja Irmeli Perho, 3. p. 2005) on Heikki Palvan artikkeli "Arabialainen kirjallisuus vuodesta 1800" (s. 400-414). Kirja löytyy mm. Helmet-kirjastoista (http://www.helmet.fi/fi-FI).
Tämän artikkelin mukaan uusi, n. vuoden 1800 paikkeilla alkanut, arabialainen kirjallisuus on hakenut usein esikuvansa lännestä, muslimialueen ulkopuolelta. Ranska ja ranskalainen kirjallisuus nousivat tärkeään asemaan. Länsimaisia virtauksia toivat arabialaiseen kirjallisuuteen myös 1900-luvun alkupuolella Yhdysvaltoihin muuttaneet libanonilaiset ja syyrialaiset kirjailijat. Tämä kirjailijaryhmä tunnettiin nimellä Mahjar, ja siihen kuuluivat mm. kirjailijat Gibran Khalil Gibran ja Nasib Arida....
Suomen kansallisbibliografia Fennicasta ei löydy Miesnäytelmä leninkiä. Näytelmätekstiä ei siis ilmeisesti ole julkaistu.
Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry (http://www.sunklo.fi/content.php?&id=28&mid=5) ylläpitää laajaa näytelmäkirjastoa, josta suosittelisin kysymään seuraavaksi. Sähköposti: pirjo.kaukonen@sunklo.fi, puhelin: 09 135 6796. Toivottavasti he johdattavat julkaisemattomankin näytelmän jäljille!
Runoa analysoinut Lauri Honko on epäillyt karmalinnulla tarkoitetun paarmalintua. Paarmalintu-nimen on meillä saanut useampi kuin yksi lintulaji (mm. pajulintu), mutta eritoten sillä on viitattu sieppoihin. Kansanrunoutemme lintuja tutkineen Arto Järvisen "romanttisesta lintuperinnekirjasta" ei karmalinnulle valitettavasti selitystä löydy.
Lähteet:
Lauri Honko, Nopeuden mensuraaleja kansanrunossa. – Kalevalaseuran vuosikirja. 38
Kaisa Häkkinen, Linnun nimi
Matti Larjavaara, Linnun nimet kirjoissa. – Virittäjä 3/2004
Antero Järvinen, Linnut liitävi sanoja : romanttinen tietokirja suomalaisesta lintuperinteestä
Emme löytäneet runon alkuperää, ainoastaan tiedon Wisława Szymborskan runon Utopia (Wyspa, na której wszystko się wyjaśnia...), jonka suomennos sisältyy Parnasson numeroon 2/1998 (s. 144). Runon ovat suomentaneet Martti Puukko ja Jarkko Laine. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen?
Hasselin kirjoissa liikutaan lähes kaikilla Euroopan sotanäyttämöillä. Englantilaisen Wikipedian (http://en.wikipedia.org/wiki/Sven_Hassel) mukaan kirjailija kertoi aiemmin taistelleensa Suomen jatkosodassa ja saaneensa Mannerheim-ristinkin, mutta on myöhemmin poistanut elämäkertatiedoistaan tämän vaiheen. Valitettavasti ulottuvillani ei nyt ole kaikkia Hasselin kirjoja, mutta käytettävissä olevien tietojen mukaan (Veikko Junnilan selostus Arvostelevassa kirjaluettelossa 1982, s. 93) ainakin 'Sotaoikeudessa' (alkuteos 1978, suomennos 1981) ollaan Suomessa (vaikkakin Junnilan mukaan paikallistuntemus on kovin hatara).
Siirrymme tällä hetkellä (lokakuu 2015) HelMetissä vanhasta arvostelujärjestelmästä uuteen, eikä vanhoja arvosteluja ole vielä siirretty. Kaikkien arviointejen pitäisi kuitenkin siirtyä uuteen järjestelmään.
Uudessa järjestelmässä arvioinnit näkyvät kaikkien arvostelupalvelu Chilifreshiä käyttävien kirjastojen kesken.
Mikäli sinulla on lainaushistoria käytössä, voit tarkistaa lainaamasi teokset myös sieltä. Klikkaamalla teoksen nimi -otsikkoa saat lainasi aakkosjärjestykseen.
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy mm. seuraavat teokset:
Betonilattiat 2000 / [julkaisija: Suomen betoniyhdistys r.y.] 2000
Ahonen, Taisto: Lattiat. [julkaisija] Opetushallitus 1998
Maalaustyöt 3--Lattioiden pintakäsittely- ja päällystystyöt.1997
Betonilattiat 1997 / [julkaisija: Suomen betoniyhdistys r.y.] 1997
Lattianpäällysteet ja päällystystyöt. 1992
Betonilattiat--luokitus-, päällystettävyys-, suunnittelu- ja rakentamisohjeet 1989
Näidne kirjojen saatavuuden voit tarkistaa osoitteesta http://www.libplussa.fi
Netissä on myös paljon rakentamiseen ja kunnostamiseen liittyviä sivuja. Hämeenlinnan kaupunginkirjasto on koonnut linkkivalikoiman osoitteeseen http://www.htk.fi/kirjasto/asunto1.htm
Kertomakirjallisuutta koskien aihealue on hyvin laaja.
OUTI-kirjastojen verkkokirjastosta www.outikirjastot.fi oman elämäntarinan tarkasteluun liittyvää kaunokirjallisuutta löytyy esimerkiksi asiasanoilla: identiteetti etsintä. Seuraaviin voisi tutustua:
- Kilkku Elina: Täydellinen näytelmä
- Sendker, Jan-Philipp: Sydämenääntä ei voi unohtaa
- Haig, Matt: Kuinka aika pysäytetään
- Vanhatalo, Pauliina: Toinen elämä, muistiinpanoja
https://outi.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%…
Vanhemmuudesta kertomakirjallisuudessa:
- Sallinen-Pentikäinen Karoliina: #Vauvavuosi
- Riina Katajavuori: Lahjat
- Eve Hietamies: Yösyöttö sekä Tarhapäivä
- Hippo Taatila: Isipappablues. Muita löytyneitä OUTI-kirjastojen tietokannasta...
Pirkko Mannola on Miss Suomi 1958 ja hänen muistelmissaan "Elämäni kiertueet" on kuvaus hänen tiestään Suomen kauneimmaksi.
Tässä jotain faktoja :
-Pirkon veli keksi kaverinsa kanssa lähettää Pirkon kuvat kilpailuun saadakseen löytäpalkkion 25 000markkaa. Nähtävästi tämän summan sai voittajan kilpailuun ilmoittanut henkilö.
-Kuvat olivat Suomen Trikoon ottamia mallikuvia, joissa Pirkko esitteli jumppereita ja uimapukuja. Ohjelmapalvelu Oy valitsi näistä kuvista ne, jotka he kutsuivat kilpailuun.
-Kilpailuun osallistujalla piti olla arkipuku, iltapuku ja uimapuku. Pirkon uimapuku oli hänen oma uikkarinsa, moneen kertaa uitu.
Missikisojen ilmoittaumismenettely vaihteli eri vuosina. Aiheesta löytyy lisää tietoa mm. seuraavista...
On meillä. Aikuisten lukudiplomin kirjalistat löytyvät Keski-Finna-verkkokirjaston Kirjallisuus-sivulta, sivun alalaidasta. Tässä linkki: https://keski.finna.fi/Content/kirjallisuus. Paperisen lukudiplomilistan voi napata mukaan kirjastokäynnillä mistä tahansa kirjaston toimipisteestä.
Keski-kirjastojen lukuhaaste puolestaan löytyy tämän linkin takaa: https://keski.finna.fi/Content/lukuhaaste
Monimuotokoulutus on tosiaan tarkoitettu niille, joilla on jo työpaikka kirjastoalalla. Palkkauspäätökset tekee kukin kunta resurssiensa ja avointen työpaikkojensa puitteissa. Toinen vaihtoehto on suorittaa kirjastoalan tutkinto Turun tai Seinäjoen ammattikorkeakoulussa tai opiskella informaatiotutkimusta Tampereen tai Oulun yliopistossa.
Turun ammattikorkeakoulun avoimessa AMK:ssa voi suorittaa myös 60 opintopisteen kirjasto- ja tietopalvelualan korkeakouludiplomin, joka pätevöittää hakemaan useimpiin kirjastonhoitajan tehtäviin, jos on jo aiemmin suorittanut korkeakoulututkinnon. Lisätietoja koulutuksesta: https://www.turkuamk.fi/fi/tutkinnot-ja-opiskelu/avoin-amk/korkeakoulud…. Seuraava koulutus alkaa vuonna 2024.
Myös Tampereen,...
Onkohan kirja mahdollisesti Taimi Vanaseljan "Kun sydän pelkää, syöpälääkärin ajatuksia kärsimyksestä ja toivosta"?
Kirja on inkeriläisen kristityn lääkärin muistelmateos vuodelta 2000. Kustantaja: Päivä. Toimittanut Johanna Kulmala.
Teos Helmet-verkkokirjastossa: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1565532?lang=fin
