Kysymänne kirja löytyi Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmista ja on tulossa Lammille nimellänne varattuna. Saatte saapumisilmoituksen tekstiviestinä, kun kirja on noudettavissa.
Expeditionssekreterare on 1800-luvulla ollut korkea-arvoisen valtionhallinnon virkamiehen ammattinimike, "toimitussihteeri".
Kirkkoniemen vanhalle hautausmaalle on haudattu Abraham Fabritius (Juvan kappalaisen Abraham Fabritiuksen poika, 1786-1873). Abraham Fabritius nuorempi toimi virkamiehenä Ruotsissa, kuninkaan kanslian sota-asiaintoimituskunnassa vuosina 1812-1842, joista 1. toimitussihteerinä vuodesta 1833 alkaen. Ruotsalaisessa hallintohierarkiassa (ennen vuotta 1878) toimitussihteeri oli ylin virkamies heti kansliapäällikön jälkeen.
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=11932
http://www.genealogia.fi/vsk/28/28_133.htm
Kristiina Vuoren Näkijän tytär, Kaari Utrion Sunneva ja Philippa Gregoryn Valkoinen kuningatar saattaisivat sopia kuvaukseesi. Helmet-hausta
Kysymykseen keskiaikaan sijoittuvista romaaneista on myös vastattu kattavasti vuonna 2010:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-keskiaikaan-sijoittuvia-fiktiivisia-…?
Tietoa kirjastojen rahoituksesta löydät opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta: https://okm.fi/kirjastojen-rahoitusKunnat vastaavat yleisten kirjastopalvelujen järjestämisestä ja rahoittavat kirjastopalvelut omasta budjetistaan, mutta tämän lisäksi kirjastopalvelua rahoitetaan myös valtion toimesta erinäisillä tuilla, joista kerrotaan linkkaamallani OKM:n sivustolla.Nykyisen hallituksen varmastikin eniten pinnalla ollut leikkaus julkisten kirjastojen rahoitukseen on koskenut "vähälevikkisen laatukirjallisuuden ostotukea", jota myönnettiin vuosivälillä 1985-2023, mutta joka lopetettiin nykyisen hallituksen toimesta. Tästä leikkauksesta voi lukea esimerkiksi Oskari Onnisen kirjoittamasta Suomen Kuvalehden artikkelista: https://...
Kollegani Anja Korkala Sellon ja Tapiolan kirjastoista tiesi että kyse on sanasta moping eli murjottava. Myrtle sanoo elokuvassa Ronille että miksi tämä tietäisikään hänestä ” Who would ever talk about ugly, miserable, moping, moaning Myrtle.” eli ”Kuka puhuisikaan rumasta, surkeasta, murjottavasta/mököttävästä, voihkivasta/valittavasta Myrtlestä?"
Yrjö Hosiaisluoman kirjoittamassa hakuteoksessa Kirjallisuuden sanakirja (WSOY, 2003)
määritellään onomatopoeettisuus sanalliseksi ilmaisuksi, joilla jäljitellään luonnonääniä, äännemaalailuksi. Onomatopoeettisuutta on myös kuvaus, jossa sanojen äännelaatu tuo mieleen tietyn ilmiön kuulokuvan. (s. 658)
Tämän määritelmän täyttää mielestäni Kirsi Kunnaksen runo Kattilat ja perunat (mm. teoksessa Kunnas, Kirsi: Tiitiäisen satupuu. WSOY. 6. p. 1972, s. 21; tai Internet: http://www.brindin.com/pokunkat.htm ). Tämä runo on kirjoitettu lapsille, mutta se riemastuttaa aikuistakin. Muutenkin Kunnas runoissaan jäljittelee paljon eläinten yms. ääniä ja leikittelee äänteillä. Suosittelen!
Kirjastonhoitajilta on aikaisemminkin kysytty 1960-luvusta kertovia kirjoja. Vastauksena on kelpo lista niin faktaa kuin fiktiota, tosin paljon myös suomalaiseen 1960-lukuun liittyvää kirjallisuutta. Kannattaa silti tarkistaa, josko listoilta löytyisi juuri sinua erityisesti kiinnostavia kirjoja.
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=69937206-c50…
Tässä vielä lisää historiallista faktaa hipeistä, samoin kuin hippiliikkeeseen 60-luvun kuluessa sulautuneesta beat-ideologiasta:
- Bromell, Nick: Tomorrow never knows: rock and psychedelics in the 1960s. University of Chicago Press, 2000. (kirja 1960-luvun populaarimusiikin suhteesta psykedeliakulttuuriin)
- Guthrie, Hammond: AsEverWas: memoirs of a beat survivor. SAF...
Perjantaina oli kirjastoissa poikkeavat aukioloajat, koska oli Pyhäinpäivänaatto. Kirjastot olivat auki kuten lauantaisin.
Lauttasaaren kirjastokin oli näinollen sulkenut ovensa aikaisemmin kuin tavallisena perjantaina.
Ovessa olisi pitänyt olla aukioloaikatiedote.
kts. kirjaston erityisaukioloajat
Kysymys tuli hämeenlinnalaisille osoitetusta tervehdyksestä huolimatta Helsinkiin, joten tässä vastaus helteisestä Helsingistä.
Voit tehdä Hämeenlinnan kirjasta kaukolainatilauksen. Se tehdään aina oman kunnan kirjastoon. Tilauksen voit tehdä missä tahansa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteessä tai netin kautta osoitteessa http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp.
Kaukolainan hinta on 4 euroa. Lisäaikaa lainalle pyydetään niin ikään oman kunnan kirjaston kautta, kirjan mukana saamastasi kaukopalvelukuitista löytyvät yhteystiedot.
Kirja on mahdollista lainata vain sille kortille, jolle kirja on varattu. Mutta jos esim. perheenjäsen tulee tiskiin ja haluaa lainata kirjan eri perheenjäsenen kortille, hänen pitäisi näyttää ko. varausta koskeva saapumisilmoitus-viesti, jolloin varauksen lainaaminen onnistuu vain asiakaspalvelutiskillä. Ei siis pitäisi olla mahdollista, että varaus joutuu vääriin käsiin.
Katkelma on Lauri Pohjanpään runosta Kun olen kuollut... Se löytyy ainakin kokoelmista Kaipuu ylitse ajan : Valitut runot 1910-1954 sekä Valitut runot.
Suomen murteiden sanakirja kertoo kammat-sanaa murteellisesti käytettävän mm. "vastauksena toisen esittämään: ”kammat se tuuppii”, ”kammat ollaan” tms. = samoin, samat sanat; tasoissa tms." Muitakin merkityksiä sanalla on, mm. monille tutummassa ilmauksessa ”pistää (panna, lyödä) kammat (kampoja)” = panna vastaan, hanttiin; voittaa jku jssak". Sanakirja on myös netissä käytettävissä:
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kammat&sms_id=SMS_dfcd27ede377bf6f02a13862153fd590
Alkuperää tai etymologiaa sanan erilaisille käytöille ei löytynyt.
Kyseiset VHS-kasetit on poistettu kokoelmasta. Niissä oli melko suuret lainausluvut, joten laatu oli ehkä kärsinyt tai ehkä ne olivat menneet epäkuntoon.
Kirjasto ei enää hanki VHS-kasetteja. Kaikki elokuvat hankitaan nykyään dvd:nä. Poistettu elokuva voidaan hankkia uudestaan kirjaston kokoelmaan vain dvd:nä.
Espoon kaupunginkirjastolle voi esittää hankintatoivomuksia tämän linkin kautta: https://www.webropol.com/P.aspx?id=162676&cid=25286451
Dityrambi (< kreik.) on lennokas tai innoittunut ylistyslaulu, alk. Dionysoksen kunniaksi esitetty kuoron tanssilaulu. Antiikin kirjallisuuden dityrambirunoilijoita olivat esim. Arion, Pindaros, Simonides ja Bakkhylides
Bakkhylideksen ja Pindaroksen tekstejä englanniksi löytyy verkosta: http://www.perseus.tufts.edu (->classics)
Päivö Oksalan teoksessa "Kreikkalaisia kirjailijakuvia" on katkelma Pindaroksen dityrambista (fragm.76):
"Hohtava ja orvokkiseppeleinen Ateena,
laulun tyyssija, Hellaan paaluvarustus,
Sinä jumalien kuulu kaupunki!"
Samassa teoksessa on myös Bakkhylideen enkomionin alkuosa (dityrambi 20B,1-17):
"Hoi lyyrani! Herkeä vahtimasta seinää,
Kaiuta helkkyvät seitsenkielisoinnut!
Tänne käteen! Runotarten kultahöyhen...
Kruunuhaan keskikoulun historiaan liittyen on tehty ainakin seuraavat teokset:
Mertanen, Raili: "Helsingin III suomalainen tyttökoulu ja Kruunuhaan keskikoulu vuosina 1929-1971". 1988. Pro gradu -työ, Suomen ja Skandinavian historia, Helsingin yliopisto.
Ohvo, Vieno: "Kruununhaan yläaste 1905-1995". Helsinki 1995.
Juha Kuisman kirja Tupenrapinat : idiomeja ajan uumenista selvittää "pitää jöötä" -sanonnan taustaa seuraavasti:"Se, joka käskee ja komentaa, pitää jöötä. Taustalla on ruotsinkielen göra-verbi käskymuotoineen. Kun suomalainen talonpoika tai sotilas joutui verotöinä esimerkiksi linnoja ja linnoituksia rakentamaan, töitä johti yleensä ruotsinkielinen ylempi esimies, jonka puheessa toistui työtehtävien osoituksia annettaessa käsielein vahvistettu jöö-muoto. Gö det så här! Du skall göra..."
Raamatussa Mooseksen kirjan yhdeksännen luvun 18 jae kuuluu; "Ja Nooan pojat, jotka lähtivät arkista, olivat Seem, Haam ja Jaafet. Ja Haam oli Kanaanin isä." Nooa oli siis Kanaanin isoisä.9 LUKU. 9 - Raamattu 1933/-38 (KR38) - raamattu.fiNooa – Wikipedia
Joissakin ”Hiljaa virtaa Donin” suomenkielisissä laitoksissa on tosiaan maininta, että käännös on tehty ”tekijän korjaaman vuonna 1953 ilmestyneen painoksen mukaan”.
”Hiljaa virtaa Donin” venäjänkielinen laitos vuodelta 1991 sisältää artikkelin jossa esitellään romaanin julkaisuhistoriaa. Vuoden 1953 laitosta kuvataan erittäin kriittisesti. Artikkelin mukaan laitoksen tekstiä ei ole muokannut tekijä, vaan toimittaja, joka halusi siistiä Šolohovin kieltä: ”Laitoksen toimittaja, muuan K. Potapov, ”Pravdassa” työskentelevä lehtimies, otti tehtäväkseen kääntää Šolohovin romaanin tekstin ”kirjakielelle”. Hän teki romaaniin joitakin satoja korjauksia ja kirjoitti kokonaisia jaksoja uudelleen omaan tapaansa. Laitos jäi synkäksi muistomerkiksi...
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastojen myöhästymismaksu 0,20 €/vrk/aikuisten aineisto on vuodesta 2004 alkaen pysynyt saman suuruisena. V. 2009 asetettiin työryhmä pohtimaan käyttösääntöjä ja mahdollisia maksuntarkistuksia ja työn pohjaksi tehtiin käyttäjäkysely koskien mm. myöhästymismaksun suuruutta. Maksu koettiin hyvinkin kohtuulliseksi. Valtakunnallisessa vertailussa se edustaa keskimääräistä suuruusluokkaa. Ennen euroaikaan siirtymistä tuo maksu oli 0,50 mk, euroihin siirtymisen jälkeen 0,10 € aina v:een 2004.
Maksun tarkoituksena on saada aineisto kiertoon toisten käytettäväksi. Myöhästymisaksun välttäminen on helppoa: verkkokirjastossa uusiminen on mahdollista useimmille asiakkaista, ja ellei tätä mahdollisuutta ole, käy uusiminen...
