Valtosen sitaatin kahden ensimmäisen säkeistön lähde on Hessen runo Abschied, joka julkaistiin ensimmäisen kerran Velhagen u. Klasings Monatsheftessä vuonna 1908. 1911 se oli mukana Hessen runokokoelmassa Unterwegs. Suomeksi runoa ei vaikuta käännetyn. Hessen Huilunsoittaja-suomennosvalikoiman sisältöä analysoinut Aarre Heino huomauttaakin, että sen painotus on selvästi Hessen myöhäisessä runotuotannossa (Huilunsoittaja – Hessen runoja suomalaisille, teoksessa Myytit ja runon arki).Suomenkielisen sitaatin ensimmäinen säkeistö jättää pois ja sekoittaa säkeitä niin, että lopputulos on hiukan absurdi. Hessen runossa malvoilla ei soiteta – ne vain seisovat kuihtuneina puutarhapolun varrella ("Verblühte Malven stehen / den Gartenweg entlang")....
Ainakin seuraavista löytyy suomennoksia:
Han på korset han allena, Ruotsin kirkon (suomenkielinen) virsikirja numero 141 (suomennos Pekka Kivekäs)
Jesus för världen, Ruotsin kirkon (suomenkielinen) virsikirja numero 45 (suomennos Niilo Rauhala)
Böjd under korset, useita suomennoksia, evankelisen herätysliikkeen nykyinen Siionin kannel numero 41 ja Adventtikirkon Seurakunta laulaa numero 155 (suomennos Emanuel Tamminen, uudistanut Lauri Thurén, http://sley.fi/sk41%20 ), Suomen lähetysseuran Hengellisiä lauluja ja virsiä numero 41 sekä vapaakirkkojen Hengellinen laulukirja numero 101 (suomentaja ?), lestadiolaisen herätysliikkeen (osan) Siionin matkalaulut numero 49 (Emanuel Tamminen, uudistanut Tapio Vähäkangas), aikaisempi Siionin kannel...
Maapoliisit olivat nimismiehen alaisina toimineita poliisikonstaapeleja, joiden tehtävänä oli yleisen poliisitoimen ja järjestyksenpidon käytännöllinen toteuttaminen maaseudulla.
Maalaispoliisin perustamiseen johtanut reformityö alkoi komiteanmietinnöllä vuonna 1884 (6/1884, Komitean mietinnöt maapoliisin asiassa). Senaatti ehdotti vuoden 1888 valtiopäiville kunnallislautakunnan johtaman kunnallisen poliisiorganisaation perustamista. Esitys ei kuitenkaan saanut säätyjen tukea. Vuonna 1889 keisari määräsi senaatin suorittamaan valmisteluja maalaispoliisireformin toteuttamiseksi hallinnollista tietä ilman säätyjen myötävaikutusta. Uudistus sai keisarillisen vahvistuksen helmikuussa 1891 (Keisarillisen Majesteetin armollinen asetus...
La vieille dame indigne -elokuvan pohjana oleva novelli Die unwürdige Greisin on ilmestynyt suomeksi Toveritar-lehden numerossa 4-5/1941 nimellä Mahdoton vanhus.
Violetta on mm. italian- ja venäjän kielissä käytetty muoto englantilaisesta Violet-nimestä, joka on lähtöisin ranskan kielestä ja tuli suosituksi 1800-luvun loppupuolella. Englanniksi Violet sananmukaisesti tarkoittaa orvokkia. Alunperin sana tulee latinan Viola-sanasta (orvokki, orvokinvärinen, violetti). Ranskassa käytetään myös muotoa Violette. Suomessa yleisin muoto Violetista lienee Viola.
Lähteet: Vilkuna: Etunimet (Otava, 4. uud. laitos, 2005)
http://www.behindthename.com/
Todellisiin tapahtumiin ja henkiöihin perustuvat fiktiiviset teokset ovat vanha ja yleinen ilmiö, ääritapauksissa puhutaan ns. avainromaaneista, kun kirjoittaja on jättänyt riittävästi tunnistamista helpottavia johtolankoja. Mikään laki ei kiellä tällaista fiktiota sinänsä ja jos henkilöhahmot eivät ole tarkalleen esikuviensa mukaisia, myöskään laissa kielletty herjaus tai toisen kunnian loukkaus ei välttämättä realisoidu. Fiktiivisillä henkilöillä kun ei ole intimiteettisuojaa.
Jos kuitenkin haluaa olla varma, ettei jälkipuheita ja mahdollisia haasteita tule, kannattaa tietenkin kirjoittaa niin, ettei tekstiä voida tulkita todellisen ihmisen kunniaa loukkaavaksi. Tässä liikutaan harmaalla alueella, mutta nyrkkisääntönä voitaneen...
Hei,
Tämä taitaa olla skotlantilaisen historioitsijan ja kirjailijan Catherine Gavinin Linnoitus (The Fortress, 1964 ; suom. samana vuonna). Sijoittuu Krimin sodan aikaan 1800-luvun puoleen väliin ja kertoo amerikkalaisen upseerin ja suomalaisen naisen välisestä rakkaussuhteesta.
Hei,
Voisiko kysymäsi kappale olla Jorma Kyrön säveltämä ja Risto Nyqvistin sanoittama "Vuosien jälkeen". Yhdessä kohtaa kappaletta lauletaan ..." Siksi tänään sulle laulan, ennen kuin liian myöhäistä on. ". Laulu on valssi ja sitä esittää mm Eija Sinikka. Kappale on esimerkiksi Eija Sinikan CD:llä "Vuosien jälkeen: 40 vuotta musiikkitaipaleella", jota on lainattavissa myös Raahen kirjastossa.
Linkit: Voit tutustua lauluun netissä sivuilla lyrics.fi ja youtube.
Ohto Manninen on dokumentoinut teoksessaan Miten Suomi valloitetaan: Puna-armeijan operaatiosuunnitelmat 1939-1944 (Edita, 2008) keskeisimmät Stalinin johdolla Suomea ja Baltian maita vastaan laaditut hyökkäyssuunnitelmat.
Kyllä voi. Kontulan kirjastossa on aikuisten käytössä kaksi tunnin konetta sekä kaksi kahden tunnin konetta. Tulosteen hinta on 30 senttiä kappale. Ajan koneelle voitte varata osoitteessa https://varaus.lib.hel.fi/
Poika sanalla on useita etymologisia vastineita niin lähi- kuin etäsukukielissä kuten karjalan ja vatjan "poika", lyydin ja vepsän "poig" sekä viron "poeg". Alkuperäiseksi asuksi on rekonstruoitu "pojka". Ruotsin pojke on ilmeisesti lainaa suomesta.
Tyttö sanan vastineita ovat puolestaan esim. inkeroisten "tüttöi", karjalan "tyttö" sekä vatjan "tüttö".
Tarkemmat tiedot löytyvät teoksesta: Häkkinen Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. WSOY 2004.
Närhen sanotaan olevan kaikkiruokainen.
Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen sivuilla kerrotaan, että loukkaantuneille petolinnulle voi tarjota mm. koiranmakkaraa http://www.pply.fi/suojelu-ja-tutkimus/loukkaantuneet-linnut/
Ehdottaisin, että otat yhteyttä sinne, sähköpostiosoite pply@pply.fi .
Lisätietoa ruokinnasta:
Birdlifen sivuilla on tietoa eri lintulajeille sopivista ruuista
https://www.birdlife.fi/lintuharrastus/talviruokinta/mita-ruokaa-tarjol… .
https://yle.fi/uutiset/18-138592 .
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/08/25/mita-varikset-ja-harakat-syovat
Suomen luonto -lehdessä on kirjoitettu närhen ruokinnasta "Mitä syö: Kaikkiruokainen. Ruokinnalla syö mieluiten auringonkukansiemeniä, murskattua maapähkinää, rasvaa,...
Haikaratarinoita on kerrottu Suomessakin. "Lapsille ei esimerkiksi kerrottu sitäkään, että vauva kasvaa äidin vatsassa, kunnes äiti synnyttää sen. Sanottiin, että enkeli tai haikara tuo vauvan", kerrotaan Kaari Utrion, Kaarina Helakisan ja Maikki Harjanteen kirjassa Laps' Suomen.
Pirjo Hämäläinen-Forslundin Maammon marjat tunkeutuu syvemmälle suomalaiseen kansanperinteeseen ja täsmentää, että haikaratarinoita harrastettiin vain säätyläisperheissä. "Oscar Parlandille sanottiin haikaran tuoneen uuden veljen nokassaan ja pudottaneen tämän koriin äidin sängyn viereen. Kun Oscar kysyi, mistä haikara sitten lapsen otti, kerrottiin lumpeenkukkalammesta."
Rahvaankin tarinoissa nähdään yhteys haikaroiden vetiseen elementtiin: joet, järvet, lähteet...
Genissä hänen kohdallaan on merkitty death: ja sen jälkeen asuinpaikka eikä päivämäärää. Periaatteessa siis voisi päätellä, että hän on kuollut. Tuossa sivussa oikealla on mahdollisuus ottaa yhteyttä profiilin ylläpitäjään. Sitä kautta voisit saada enemmän tietoa.
Svensk Damtidning on kirjoittanut kuningasparin vierailusta Skotlantiin vuonna 2021. Silloin vapaaherra ainakin on vielä ollut elossa.
Hakemalla nimellä löytyy mrkoll-nimisestä ruotsalaisesta palvelusta samanniminen herra, jonka mainitaan muuttaneen Tukholmaan vuonna 2022. Tämä henkilö näyttäisi olevan syntynyt samana päivänä ja vuonna kuin tuo Genin henkilö. Mrkoll kertoo hakevansa tiedot valtion rekisteristä ja samainen osoite löytyy myös Eniro.se:stä. Vaikuttaisi siis,...
Kyseinen teksti löytyy ainakin Ähtäriin pystytetystä Hugo Simbergin muistomerkistä (uutisoitu mm. Ilkka-sanomalehdessä 12.6.2017). Muistomerkissä lukee täältä Tuonelaan - tog sig till Hades.
Kun mietitään tog sig till Hades -tekstin tarkoitusta niin edellä mainittu täältä Tuonelaan on hyvä vapaamuotoinen käännös: Vanhoissa jumaltarustoissa Hades viittaa jumalan lisäksi myös vainajien olinpaikkaan ja tuonpuoleiseen. Suomalaisessa mytologiassa vastaava paikka on Tuonela. Muistoteksti kuvannee siis vainajan päätymistä tuonpuoleiseen. En kuitenkaan valitettavasti onnistunut löytämään lähdettä muistotekstin alkuperästä tai siitä onko se miten yleinen.
Camilla Läckbergin Fjällbacka-sarjassa on samoja henkilöhahmoja, kirjailija Erica Falck ja poliisi Patrik Hedström, mutta jokaisessa kirjassa on oma, itsenäinen mysteeri selvitettävänä. Sarjan aloittaa romaani Jääprinsessa. Kirjoja voi siis lukea missä järjestyksessä vain, mutta paremmin niiden maailmaan pääsee sisälle lukemalla ne ilmestymisjärjestyksessä
Kyseessä on Ranya ElRamlyn (nyk. Paasonen) Auringon asema. Siinä kerrotaan suomalaisten ja egyptiläisten kulttuurieroista.
Lisätietoa kirjasta ja kirjailijasta osoitteessa:
http://www.otava.fi/kirjailijat/kotimaiset/paasonen_ranya/fi_FI/paasone…
Teoksesta Talvio, Tuukka: Suomen rahat (Gummerus, 1993) selviää, että vuodesta 1886 vuoteen 1897 asti ruplan arvo oli 4 silloista markkaa. Vuonna 1897 Venäjä siirtyi kultakantaan, jolloin ruplan arvoksi tuli 2,66 markkaa. Talvion kirja löytyy Kangasalan pääkirjastosta.
Tilastokeskuksen nettisivuilta löytyy Suomen markan rahanarvon kerroin vuosilta 1860-2001 linkistä http://www.stat.fi/til/khi/20...001.html. Sivuilta saa kertoimen, jolla saa laskettua esim. vuoden 1897 markan arvon vuoden 2007 euroina.
Karjalan kielen sanakirjan verkkoversio http://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi kertoo kriuna-sanan merkityksestä. Kriuna voi tarkoittaa kymmenen kopeekan vaskirahaa, jonka arvo myöhemmin laski kolmeen kopeekkaan. Kriuna voi merkitä...
Suomen ensimmäinen vesilaitos perustettiin Helsinkiin vuonna 1876. ”Kaksikymmentä vuotta myöhemmin jo noin 70 prosentissa Helsingin asunnoista oli vesijohto ja viemäri.” ( Siik, s. 13).
Vuonna 1900 kolmessa Suomen kaupungissa oli kunnallinen vesi- ja viemärilaitos (Helsinki, Viipuri, Tampere). Ennen 1. maailmansotaa perustettiin useita kunnallisia vesilaitoksia, esim. Lahteen 1910. Maaseudulla perustettiin yksityisiä vesiyhtymiä, myöhemmin vesiosuuskuntia. Kauppaloihin saatiin vesi- ja viemärilaitokset maailmansotien välissä tai vasta 2. maailmansodan jälkeen. (Katko: Hanaa!, s. 27, 29).
Yleisten vesihuoltolaitosten asiakkaina oleva väestö (%):
1970: vesijohto 57 %, viemäröinti 53 %
1992: vesijohto 84 %, viemäröinti 76 %
2012: vesijohto...
Tämän palvelun arkistossa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx on joitain nukkekotikirjoihin liittyviä vastauksia, mutta ei sieltä löytynyt tietoa siitä että Suomessa olisi jossain nukkekotikirjoihin erikoistunut kirjasto.
Näkyyhän noita olevan - paljonkin - mm. Lahden, Tampereen ja Oulun kirjastoissa, sen voi itse tarkistaa alla olevia linkkejä seuraamalla.
Tässä ensin linkki nukkekotiwikiin, jos haluat katsoa mitä kirjoja aiheesta on mainittu siellä:
http://nukkekoti.pbwiki.com/kirjat
Frank-monihaun Ammattikorkeakouluhaun tulos (linkki):
http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py?view=Ammattikorkeakouluk…
Maakuntakirjastohaun tulos täällä:
http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py?view=Maakuntakirjastot&a…...
