Leimaverolaki 665/1943 löytyy Finlexistä kokotekstinä http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1943/19430662
Lain mukaan oikeuden tuomiosta maksettiin leimaveroa 40 mk/sivu ja lisäleima 700 mk. Avioerohan tuli voimaan tuomioistuimen päätöksellä.
Hei Ylen Arkistosta,
meiltä löytyy Niko Oksasen kolmen radioesitelmän käsikirjoitukset, valitettavasti äänitteitä näistä ei ole tallessa, sillä tuohon aikaan nauhat olivat niin kalliita, että niitä käytettiin useaan kertaan.
Tässä kuitenkin hieman tietoa tallessa olevista käsikirjoituksista:
-"Opettajakunnan naisistuminen." Opett. Niko Oksanen haastattelee
kansakouluntarkastaja Jaakko Laurilaa ja Maisteri Sirkku Pesosta.
Käsikirjoitus.
ENSIESITYS: 19351210
-Meidän Mattiko apukouluun? Opettaja, vanhemmat ja lastensuojelumies
keskustelevat apukoulukysymyksestä. Käsikirjoitus.
ENSIESITYS: 19360914
-"Oppilaiden kotitehtävät". Isä, lapset ja koulumies keskustelevat.
Käsikirjoitus.
ENSIESITYS: 19361106
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen sivuilta löytyy luettelo omatoimikirjastoista. Varsinaisten omatoimikirjastojen lisäksi on kirjastoja, joita voi käyttää omatoimisesti varsinaisten aukioloaikojen ulkopuolella tai joilla on muuta aukioloaikojen ulkopuolista käyttöä. Monet kirjastoista ovat avoinna myös viikonloppuisin. Tieto aukioloista löytyy listan kirjaston nimeä klikkaamalla.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Omatoimikirjastot
Lielahden kirjastossa sekä Sampolan ja Hervannan kirjastojen tietotoreilla voi digitoida C-kasetteja joko CD-levyille tai mp3-tiedostoiksi.
https://www.tampere.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjastot/asiakaskoneet-ja-laitteet/digitointi-editointi.html
Netistä ei löytynyt kuvitusta kaikkiin kalojen loisiin ja osa kalojen anatomiastakin näytti aika lailla tuollaiselta narumopiölta.
Kenties kirjasta Suomen kalojen loiset olisi apua kuvan arvioinnissa. Keski-Finna.fi
Vaikka kreikka ja espanja ovat molemmat indoeurooppalaisia kieliä, eivät ne ole kielinä aivan lähisukulaisia. Tästä huolimatta kreikka ja espanja jakavat monia foneettisia piirteitä: ne esimerkiksi lausuvat konsonantit samankaltaisesti ja niiden intonaatiot muistuttavat toisiaan. Kielten ääntämisen samankaltaisuutta käydään läpi konkreettisten esimerkkien kautta esimerkiksi Langfocucsen videossa "Why Does Greek Sound Like Spanish?!".
Kannattaa tutustua ainakin seuraaviin julkaisuihin, josko näistä olisi apua sinulle: Luottokanta 31.12.1992: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202301318655Luottokanta 1993: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202301318656Pankit 1992, pankkikohtaisesti: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202301319664Pankit 1993, pankkikohtaisesti: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202301319665Nykyisellään tilastoja pankkien markkinaosuuksista, luotonannosta ja talletuksista tuotetaan Suomen Pankin Rahalaitosten tase -tilastossa (https://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/tilastotiedotteet/rahalaitosten…). Historiallisia tilastoja voi tiedustella osoitteesta: tilastopalaute@bof.fi.
Kirjassa Sopulisilppuri:mediakritiikin näkökulmia on Esa Sirkkusen artikkeli Yksi uutinen - monta puntaria s. 61-82. Näistä kirjoista voisi löytyä lisää valittavaksi:Anu Mustonen: Mediapsykologia; Ignacio Ramonet: Median tyrannia. Lisäksi Tiedotustutkimus-lehden numerossa 1993:2, s.46-58 on Veikko Pietilän kirja-arvostelussa esitelty kulttuurilähtöisen uutisutkimuksen lähtökohtia.
Niin & näin-lehden numerossa 2000:4 Erkki Karvosen artikkeli Kaupallisuus journalismietiikan uhkana.
Kappaleen sanoitusta tai nuotinnosta saksan kielellä ei näyttäisi olevan saatavissa. Käännöksen ovat finna-tietokannan mukaan tehneet Kirsti ja Sigurd Göttlicher. Kuoppamäen tulkintaa Blau und weiß -kappaleesta voi toki kuunnella vaikkapa YouTubelta ja yrittää kirjoittaa sanat talteen.
https://www.finna.fi/Record/fikka.5124978?sid=4201237842
Internetin tiedonhakumenetelmistä on viime vuosina julkaistu ainakin seuraavat teokset:
Alaterä, A.: Tiedonhaun perusteet- osa lukutaitoa, 2002;
Haasio, A.: Internet-tiedonhaun opas, 2003;
Haasio, A.: Internet-tiedonhaun teho-opas, 2007;
Haasio, A.:Tiedon lähteillä 1-2, 2006;
Haasio, A.: Nuorten nettiopas 2007.
Tiedonhakijan opas (toim. Kai Halttunen)2001;
Yli-Luoma,P.:Ohjeita opinnäytetyön tekemiseen , 2001.
Kaikkia em. teoksia on saatavilla monista pääkaupunkiseudun kirjastoista.
Pääkirjaston vastaanoton asiakaspalvelun puhelinnumero on 02-2620624. Lisää Turun kaupunginkirjaston yhteystietoja saat kirjaston sivuilta osoitteesta http://www.turku.fi/Public/Default.aspx?nodeid=2775&culture=fi-FI&conte…
Sarjan toinen tuotantokausi näkyy tosiaan jo poistetun kirjastojen kokoelmista. Tiedustelin asiaa hankinta- ja luettelointiosastoltamme, eikä sarjaa ikävä kyllä enää ole myöskään tilattavissa kirjastoihin.
Katsoin myös maakuntakirjastojen tietokantoja, eikä sarjan toista tuotantokautta niistäkään näyttäisi löytyvän. Pieni mahdollisuus on, että sitä vielä olisi jossakin kunnankirjastossa, joten jos haluat, voit tehdä omaan kirjastoosi kaukolainapyynnön. Epäilen kyllä pahasti, että sitä ei pystytä täyttämään. Pahoittelen!
Turun kaupunginkirjaston tietokannassa asiasana "Paimionjoki" tuo 7 viitettä, mutta ne eivät liity kalastukseen. Kannattaa kuitenkin tarkistaa. Asiasanat "kalastus" ja "varsinais-suomi" yhdessä tuovat esiin muun muassa kaksi lehteä: "Kalahaavi" sekä "Tuulisolmu", joihin varmaan on hyvä perehtyä.
Näitä asiasanoja voi käyttää myös yliopistojen yhteistietokanta Lindassa, kansallisbibliografia Fennicassa ja Arto-artikkelitietokannassa, joita kaikkia voi käyttää esim. Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston käsikirjastossa.
Lindasta löytyy hakusanalla Paimionjoki seuraava teos: Katajamäki, Arto: Paimionjoen alajuoksun kalaston ja ravuston inventointi ja kehittäminen / Arto Katajamäki, Eeva Nuotio ; [julk.] Lounais-Suomen kalastusalue [ja] Paimion...
Suomen yleisten kirjastojen tilastot vuodelta 2014 eivät vielä ole valmistuneet, joten nyt ovat käytettävissä vuoden 2013 tilastot.
Vuonna 2013 eniten lainoja asukaslukuun suhteutettuna oli Ranualla: 26,6 lainausta/asukasluku.
Koko maan keskiarvo samana vuonna oli 17,2 lainausta/asukasluku.
Lähde: Suomen yleisten kirjastojen tilastot http://tilastot.kirjastot.fi
Fazerin historiikki löytyy ihan omana kirjanaan, samoin Ekbergin
kahvilasta löytyy tietoa ainakin Bo Lönnqvistin kirjassa Leivos. Molemmat yritykset ovat niin vanhoja, että Helsingin muistakin historioista löytyy niistä tietoa.
Fazer-yhtiöiden www-sivuilla kerrotaan lyhyesti myös yrityksen ja sen tuotteiden historiasta osoitteessa http://www.fazer.fi/ , Ekbergin kahvilan sivuilla on myös historiikkia http://www.cafeekberg.fi/ .
pääkirjaston kokoelmista löytyvät seuraavat teokset, jotka kertovat alueen perhekodeista:
Kuka minusta nyt huolehtii? : sijaishuollon yksiköiden esittelyä / toim. Virpi Markkanen. 1999.
Takaisin kotiin : Kuttulan perheyhteisöstä / Tuula Björkman, Kari Björkman. 1987.
Kotkan kirjastosta löytyy: Ammattiin perhekodissa / Nina Hillebrand. 2011.
Lehtiartikkeleja aiheesta näyttäisi kyllä myös löytyvän.
Hbl och VN finns på PressReader. Du kann läsa dem om du har Helmet-kortet och pin-koden.
Ta först adressen PressReader.com | Catalog
Klicka på Sign in (övre högra hörnet)
I menyn som öppnas väljer du Library Group.
I Select Library menyn väljer du Helmet Libraries:
I fältet Library card number matar du in bibliotekskortets nummer och din PIN-kod.
Klicka på förstoringsglaset och skriv Hufvudstadsbladet (inte Hbl) eller Västra Nyland (inte VN)
Valitettavasti meiltä yleisistä kirjastoista en löytänyt Seuran vuosikertoja tuolta vuodelta. Helsingin Pasilan kirjaston varastossakaan ei ollut Seuroja varastoituina kuin vuodesta 1979 eteenpäin. En löytänyt myöskään Finna.fi:sta viitetietoa siitä, missä lehdessä artikkeli voisi olla. Myöskään Maanpuolustuslaitoksen kirjastosta ei löytynyt viitetietoa artikkelista. Kansalliskirjastossa on aikakauslehtikokoelma, johon on koottu Suomessa julkaistut aikakauslehdet 1800-luvun alusta nykypäivään, joten Kansalliskirjastosta vuosikerran pitäisi löytyä.
Toinen vaihtoehto on ottaa yhteyttä Otava Mediaan ja tiedustella, onko heillä arkistomateriaalia Seura-lehdessä julkaistuista artikkeleista, asiakaspalvelu@otavamedia....
