Tietoa runon kirjoittajasta ei valitettavasti ole löytynyt. Tiedustelin asiaa kirjastoammattilaisten valtakunnalliselta sähköpostilistalta, eikä kukaan tunnistanut runoa. Sitä ei löytynyt myöskään Googlella eikä runotietokannoista.
Toivottavasti joku tämän vastauksen lukijoista tunnistaa runon.
Varauksen saapumisnopeus riippuu monesta asiasta. Jos varaus tarttui hyllyssä olevaan aamulla, se lähtee saman päivän aikana liikkeelle. Jos varaus tarttui myöhemmin, se lähtee ehkä vasta seuraavana päivänä liikkeelle. Arkipäivinä varaus tulee useimmiten 2-3 vuorokauden sisällä varaushetkestä, mutta jos varauksen tekee perjantaina, siihen väliin tulee viikonloppu, jolloin mikään asia ei juuri edisty ja todennäköisesti vasta tiistaina tai keskiviikkona varauksen voi noutaa.
Jos varaus menee varausjonoon, riippuu oman varauksen toteutuminen kokonaan siitä, miten nopeasti jono edellä liikkuu. Sitä ei voi kukaan tietää tai ennustaa, mutta hyvin karkealla tasolla voi jotain päätellä siitä, montako nidettä on varaajilla käytettävissä ja kuinka...
Suomessa on noin 60 leppäkerttulajia. Yksi niistä on ahopirkko (Psyllobora vigintiduopunctata), jota kutsutaan myös nimellä 22-pistepirkko. Ahopirkolla on kirkaankeltaiset peitinsiivet ja se syö sekä toukkana että aikuisena sienirihmastoa lehtien pinnoilta.
Leppäkerttulajeista myös mm. kosteikkopirkko, ruutupirkko ja vainiopirkko ovat väritykseltään kellertäviä.
Lisätietoa:
Wikipedia
Suomen leppäkertut
Kirja on Allison Pearsonin romaani Kate Reddy - täydellä teholla yötä päivää, alanimekkeenä vielä 'Uraäidin päiväkirja'. Kirjan kannessa on harmaaseen jakkupukuun pukeutuneen kiireisen naisen hahmo kellotaulun keskellä.
Kysymäsi kirja näyttää olevan paikalla Enonkosken kirjastossa. Se on varmaankin paras lähde Laila Hirvisaaren lapsuuteen.
Laila Hirvisaarella ei ole omia kotisivuja ja hänen lapsuudestaan ja elämästään ei juurikaan kerrota Internetissä olevilla sivuilla. Hänestä on kuitenkin kirjoitettu lehtiartikkeleita. Voisit kysyä Enonkosken kirjastosta esim. Suomen kuvalehti 2003 ; 51-52, Anna 1998 ; 15-16, Et-lehti 1995 ; 10, Pellervo 1993 ; 19-20. Myös muista lehdistä löytyy Hirvisaaresta artikkeleita.
Katso myös tämän Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun aiemmat vastaukset arkistosta Laila Hietamies -hakusanalla.
Hei!
Uuden kirjastokortin saa Jyväskylän kaupunginkirjaston toimipisteistä kahdella eurolla. Alle 15-vuotias tarvitsee vanhemman suostumuksen. Tässä linkki kirjastokorttihakemukseen: http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/e…
Korttisi on nyt lainauskiellossa, ettei kukaan muu pääse lainaamaan sillä.
Terveisin
Leena Kruuti
Jyväskylän kaupunginkirjasto
Jos kysymyksellä tarkoitetaan, että millä perusteella hakutulokset järjestyvät listalle, niin vastauksena on että relevanssin mukaan. Hakukoneen algoritmin mielestä hakuehtoja parhaiten vastaavat tulokset ovat ensimmäisenä. Uusimmat teokset ovat valtaosin aivan listan kärjessä. Ja listanhan pystyy myös järjestämään tarkkaan vuosijärjestykseen, jos haluaa.
Jos kyseessä on Singerin ompelukone, jossa ei ole sarjanumeron edessä kirjainta, löytyy Singerin sarjanumeroluettelosta vain tieto, että mainitsemasi sarjanumeron omaava ompelukone on vuodelta 1873.
https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-…
Jos joku kirjain löytyykin sarjanumeron edestä, löytyvät tiedot täältä kirjaimen mukaan https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-…
Sibeliuksen lapsuusajasta Hämeenlinnassa kerrotaan mm. seuraavissa teoksissa, jotka löytyvät Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmista:Erik Tawaststjerna: Sibelius / 1 (Otava 1965)Erik Tawaststjerna: Sibelius (Otava 2003, 2015 2.p.)Markus Similä: Pienet suuret suomalaiset / millaisia he olivat lapsina ja nuorina? (Minerva 2009)
Kirkkourut toimivat paineilmalla. Uruissa on ilmaruuma, josta johtaa venttiilejä urkupillien alla oleviin äänikanavalaatikoihin. Kanavalaatikosta ilma pääsee pilleihin, jolloin soivat ne pillit, joiden rekisteri on ulosvedettynä.Ilma tulee palkeista. Aiemmin kaksi rataspaljetta täyttivät suuren haitaripalkeen, joka piti yllä tasaista ilman virtausta. Näitä palkeita käytettiin lihasvoimalla, joko käsin tai jaloin. 1800-luvulla niitä käytettiin erilaisilla vesi-, höyry- tai bensiinimoottoreilla. Nykyuruissa sähkökäyttöinen puhallin täyttää haitaripalkeen.Lähteet:Urut – WikipediaTEK: tekniikan tietokeskus. 8. WSOY, 1981. S. 67 - 70.A sketch of a pipe organ and its most important parts. | Download Scientific Diagram
Kysymyksen sitaatti ei ole Lewis Carrollin kirjasta, vaan Tim Burtonin sen pohjalta ohjaamasta elokuvasta. Siinä se on Liisan vastaus Hullun Hatuntekijän kysymykseen "Have I gone mad?" Sananvaihdon inspiraationa on luultavasti ollut Carrollin kirjassa teekutsuja edeltävä Liisan ja Irvikissan välinen keskustelu:
"But I don't want to go among mad people," Alice remarked.
"Oh, you ca'n't help that," said the Cat: "we're all mad here. I'm mad. You're mad."
"How do you know I'm mad?" said Alice.
"You must be," said the Cat, "or you wouldn't have come here."
Alice didn't think that proved it at all: however, she went on: "And how do you know that you're mad?"
Liisa Ihmemaassa (2010) - Quotes - IMDb
Burtonin elokuvaa ei valitettavasti ollut...
Kysyin asiaa Kotimaisten kielten keskuksen kielineuvonnasta, josta vastattiin seuraavasti: "Aivan kysymänne kaltaista sanontaa ei löydy Nykysuomen sanakirjan (1951-1961) laajasta alkuperäislipustosta, joten hirveän vanha se ei voine olla. Paljon tavallisempi ilmaus on esim. laittaa kovat piippuun. Kova-sanan käyttö tällaisissa yhteyksissä juontaa juurensa sotilasslangiin, jossa kova tarkoittaa oikeaa ja siten tappavaa patruunaa tai kranaattia harjoituskäyttöisten tällaisten vastakohtana. Kova ase on siis ase, jossa käytetään kovia ja kuolettavina tehokkaita panoksia."Kotimaisten kielten keskuksen kielineuvonta auttaa oikeinkirjoitusta, kielioppia, sanojen käyttöä ja merkitystä sekä lauseiden muotoilua koskevissa kysymyksissä....
Suomen murteiden sanakirjan mukaan (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus) sana hänni tarkoittaisi merilokkia (Kymi, Virolahti). Sillä on ollut myös muita merkityksiä paikkakunnasta riippuen, kuten lapsenpiika tai hoitaja (Luumäki). Meijän on kesäks saatava lapsenhänni. Sana on voinut tarkoittaa myös hännystelijää. On se koko hänni. Lapselle, joka on seurannut koko ajan isompaansa, on voitu sanoa: Niihä sie olet ku hänni ku kulet ain miun peräs mihi mie vaa mänen (Lavansaari).Hännikkeinen on tarkoittanut ohranjyvää, jossa on vihne kiinni (Kankaanpää). Hännikkä-sanaa on käytetty esim. seuraavasti: Tytöh hännikkä. Suveh hännikkä (Heinävesi). Sudesta on voitu sanoa: hännikkä, sitä nimeä mie vähän kammon (Kainulasjärvi).Sukunimet-teos (Pirjo...
FENNICAsta poimittu tieto:
HAKUTERMI: Hébert Anne
TEKIJÄ: Hébert, Anne
NIMEKE: Suuri rakkaus / Ransk. alkuteoksesta... suom. Matti Brotherus
JULKAISTU: Jyväskylä : Gummerus, 1971
ULKOASU: 212 s.
SARJA: (Arena-sarja)
ALKUTEOS: Kamouraska
MUU TEKIJÄ: Brotherus, Matti
Kristina Rotkirchin artikkeli "Professor Biörck och hans följe" on ilmestynyt vuonna 1966 Nya Argus -lehdessä. Lehden numero on 15 ja artikkeli alkaa sivulta 221.
Enid Blytonista löytyy tietoa esim. teoksesta Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenklassikoita. Lahden kirjastossa on myös lehtiartikkeleita Blytonista. Niitä saa lainaksi muutaman päivän laina-ajalla. Tietoa löytyy myös netistä osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Enid Blyton .
Rikhardinkadun kirjastossa laitamme joulumateriaalin esille
marraskuun loppupuoliskolla. Materiaaliahan voi tilata normaalisti ennenkin sitä. Lasten joululevyjä ja kirjoja kysellään jo nyt, samoin askartelukirjoja. Soittamallakin
kirjastoon asia selviää, joulumateriaali on yleensä lähistöllä varastossa yms.takahuoneessa.
Hei!
Jos kuulut ammattiliittoon, ota yhteys sinne. Liitosta neuvotaan miten asiassa voi edetä ja saat näin myös käytännön apua ja neuvoja valitusprosessiin.
Paikkakunnan työsuojelupiiriin voi ottaa myös yhteyttä jos katsoo tulleensa syrjityksi työhönottotilanteessa. Neuvoa voi kysyä myös kaupungin henkilöstölakimieheltä.
Kirjastoalan kelpoisuusvaatimuksista löytyy tietoa osoitteesta: http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi ja lisätietoa kirjastoalan pätevyysvaatimuksista löytyy aiemmasta tämän palstan vastauksesta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=bf171e89-d75…
