Valitettavasti kirjastoilla ei ole ainakaan vielä striimauspalvelua, jonka kautta voisi katsoa suomenkielisiä/suomalaisia sarjoja. Sen sijaan joidenkin kirjastojen asiakkaat voivat katsoa Kirjastokinon elokuvatarjontaa, johon kuuluu kotimaisiakin elokuvia, myös ulkomailla. Voit tarkistaa täältä, minkä kirjastojen asiakkaille kyseinen palvelu on tarjolla: https://www.kirjastokino.fi/fi/faq;jsessionid=DC436671A16D7294F50BAAD30…
Yle Areenassa on kotimaisia sarjoja, joita voi katsoa maksutta myös ulkomailla. Lisätietoa täällä: https://ohjeet.areena.yle.fi/hc/fi/articles/360014591554-Areenan-k%C3%A…
Kiitos hankintaehdotuksestasi. Pyrimme ainakin siihen, että koko Galloway-sarja olisi luettavana suomeksi ja edelleen suomentamattomat osat englanniksi. Voit jättää hankintaehdotuksia oheisesta linkistä: https://outi.finna.fi/Content/hankintaehdotus
Kirjastolle tulee kymmeniä hankintaehdotuksia viikottain ja kaikkia emme voi toteuttaa. Mikäli kokonaista sarjaa ei saada hankittua täydellisenä, voidaan usein hankkia ainakin uudempia osia. Voimme myös tilata asiakkaillemme kirjoja muualta Suomen kirjastoista kaukolainaksi. https://www.ouka.fi/oulu/kirjasto/kaukolainaus
Elonet-tietokannan mukaan Toivo Särkän ohjaamassa elokuvassa ”Katarina kaunis leski” (1950) on musiikkina kansanlaulu ”Kehrää kehrää tyttösein / Kehruuvalssi”, jota Eeva-Kaarina Volanen hyräilee ja Jorma Nortimo laulaa. Lisäksi elokuvassa soi kaksi Heikki Aaltoilan elokuvaa varten säveltämää ”Salonkitanssia”, joista toinen esitetään cembalolla ja toinen jousiyhtyeellä.
Lähde:
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) kotimaisen elokuvan suoratoistopalvelu ja elokuvatietokanta Elonet:
https://elonet.finna.fi/
Katarina kaunis leski -elokuvan kuvailu Elonetissä:
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_122604
Voisikohan kyseessä olla Terhi Rannelan nuortenkirja Taivaan tuuliin (2007).
Voit lukea kuvauksen kirjasta esimerkiksi hakupalvelu Finna.fi:stä tai kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammosta.
Teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla.
https://finna.fi/Record/anders.632341?sid=3143198355
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_48974
https://www.helmet.fi/fi-FI
Tietoa eduskunnasta saa parhaiten sivulta https://www.eduskunta.fi/FI/Sivut/default.aspx . Eduskunnan verkkosivustolla on myös EU-vaaleista tietoa https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/eduskunnan_tehtavat/euasiat/Sivut/EU-vaalit-2024.aspx
Rome2Rio-sivuston mukaan paras vaihtoehto olisi juuri tuo Ateenasta junalla Lianokladiin, jossa vaihto taksiin loppumatkaksi. Sivusto ehdottaa myös muita vaihtoehtoisia matkustustapoja.Ateena - Thermopylae-Lamia-350-09-Kreikka
Teokseen Kuusijuhla : luokassa esitettäviä näytelmiä (Luokanopettajaliitto ry, 1981) sisältyy Tapani Hyvösen kirjoittama joulunäytelmä Karhukopla ryöstää joulupukin. Näytelmä on teoksen sivuilla18-23.https://finna.fi/Record/helle.467742?sid=5185564106Näyttää siltä, että oman kirjastoalueesi kokoelmissa tätä kirjaa ei ole, mutta voit tilata sen kaukolainaan oman kirjastosi kautta muualta Suomesta.
Kyllä. Mene osoitteeseen http://www.helmet.fi/ ja valitse Sanahaku. Kirjoita hakukenttään (tai kopioi ja liimaa tästä) seuraava litania: 1770-luku or 1780-luku or 1790-luku or 1800-1809 or 1810-luku
Valitse Aineistovalikosta cd-levyt sekä Kirjastovalikosta Kirjasto Omena ja klikka painiketta Hae.
Helsingin, Kuopion, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistojen anatomian yksiköt ottavat vastaan ruumiin lahjoituskirjoja. Tietoa aiheesta:
http://www.uef.fi/documents/1081098/1081139/ruumiinluovutustestamentti…
Kuopion yliopisto saa joka vuosi 30-40 testamenttausta. Voimassaolevia testamentteja on noin 800. Opetuskäyttöön otetaan Kuopiossa vuosittain vain kuusi, ja Tampereella kymmenkunta ruumista. Nämä tiedot löytyvät Suomen kuvalehden artikkelista:
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/talous/lahjoitetaan-ruumis-tiet…
Julkisia, kaikkia viittä yliopistoa koskevia tilastoja ei ilmeisestikään ole.
Grimmin veljesten satuja on suomennettu paljon ja kirjoista on useita painoksia eri vuosilta. Ja niitä on myös eri satukokoelmissa. Siksi on vaikeaa etsiä juuri 1980-luvun alussa ilmestynyttä painosta. Satu Kaksitoista tanssivaa prinsessaa on mukana satukirjassa Satujen maailma vuodelta 1984. Kuvittaja on Caroline Sharpe. Sadut ovat kyllä aika lyhyitä versioita, mutta kuvitusta on paljon. Myös kirjassa Perinteisiä satuja kyseinen satu on mukana. Kansi on kyllä punataustainen.
Vanhasta jo 1950-luvulla ilmestyneestä sinikantisesta Grimmin satuja -kirjasta on tehty useita painoksia, myös 1980-luvulla. Siinä on kiehtova kuvitus, kuvittaja Arthur Rackman. Mutta siinä ei esiinny mainitsemaasi satua.
Kolme muistojen kapsäkkiä on valmiina ja on niitä enemmänkin tulossa. Eli nämä kolme ovat ihan normaalisti lainattavissa. Ne ovat: vanhan tawaran kapsäkki, "kun minä olin pieni" -kapsäkki sekä pula-ajan kapsäkki. Löytyvät ihan Kyydistä hakemalla. Jos tarvitset tarkempaa tietoa sisällöistä ota yhteyttä kirjastonhoitaja Raija Hasuun puh.0206155786 tai raija.hasu@kouvola.fi
Kirja on käännetty ja Ruotsissa kirja ilmestyy Bonniersin kustantamana 29. tammikuuta. Kirjaa on tilattu jo useisiin kirjastoihin, joten uskoisin sen ilmestyvän kevään aikana myös teidän lähikirjastoonne.
Helmet-kirjastoissa voit aloittaa lainaushistoriasi tallentamisen juuri niin kuin olet tehnyt. Aloittamisen jälkeen omiin tietoihisi tallentuvat ne lainat, jotka olet tehnyt sen jälkeen. Eli historiaan ei voi lisätä mitään itse. Voit halutessasi poistaa historiasta lainoja tai lopettaa sen käytön. Lisää ohjeita Helmetin sivuilta:
https://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
Kyseisessä Hakkapeliitta-lehden pikku-uutisessa viitataan norjalaisen everstin Ole Getzin kesällä 1940 julkaisemaan muistelmateokseen "Fra krigen i Nord-Trondelag 1940". Norjankielisessä teoksessa norjalaisdivisioonaa komentanut eversti tuo todella esiin tietyt ongelmat liittyen yhteistyöhön brittiläis-ranskalaisten joukkojen kanssa.
Esille tuodaan niin johtamiseen liittyviä epäselvyyksiä, kuin myös liittoutuneiden avustusosaston perääntyessään tekemiä viestiyhteyksien katkaisemisia. Kirjoittajan mukaan brittiläis-ranskalainen osasto vetäytyi Keski-Norjasta täysin yllättäen jättäen norjalaiset oman onnensa nojaan ilman kunnollista huoltoa. Tämä johti norjalaisten antautumiseen saksalaisille toukokuun alussa 1940.
Kyseisissä epäselvissä ja...
Eurooppatiedotuksen sivuilla kerrotaan, että uuden maan liittyminen Euroopan Unioniin on pitkä ja monivaiheinen prosessi. Jäsenyyttä voi hakea jokainen Euroopan valtio, joka noudattaa vapauden, demokratian, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen sekä oikeusvaltion periaatteita ja jolla on vakaat hallintoelimet, toimiva markkinatalous ja kyky suoriutua jäsenyyden mukanaan tuomista velvoitteista.
Jäsenyysneuvotteluiden lähtökohtana on, että hakijamaan on hyväksyttävä ja toimeenpantava EU-lainsäädäntö kokonaisuudessaan. Jäsen sitoutuu noudattamaan EU:n lainsäädäntöä ja sääntöjä, jotka perustuvat EU:n perussopimuksiin ja EU:n tuomioistuimen oikeuskäytäntöön. Neuvottelut aloitetaan vertailemalla hakijamaan ja EU:n lainsäädäntöä ja...
Kansallisbibliografian mukaan liiketaloustieteen professori Martti Saario oli suorittanut Helsingin yliopistossa alemman oikeustutkinnon sekä Kauppakorkeakoulussa ekonomin, kauppatieteiden kandidaatin ja kauppatieteiden lisensiaatin tutkinnot:
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/7356
Vaski-kirjastoista löytyy venäjänkielisiä kaunokirjallisuuden lukemistoja. Nämä ovat lyhennettyjä ja yksinkertaistettuja versioita täyspitkistä romaaneista, ja ne on tarkoitettu kielen opiskelun tueksi.
Löydät venäjänkieliset lukemistot Vaski-verkkokirjastosta hakusanalla "lukemistot" ja haun tehtyäsi rajaamalla kieleksi "venäjä" sivun oikeasta sivupalkista.
Voit myös lisätä hakukenttään hakusanoiksi teoksen tai kirjailijan nimen.
Vaski-verkkokirjasto: https://vaski.finna.fi/
Kyseessä on Christian Nybyn ohjaama 'Se' toisesta maailmasta (The Thing from Another World) vuodelta 1951. Elokuva nähtiin ensimmäisen kerran Suomen televisiossa MTV1:llä vuonna 1972.Lähteet:’Se’ toisesta maailmasta – WikipediaThe Thing from Another World | Taide- ja kulttuurivirasto | Elonet
Mustialan Maamiesopiston puistoon sijoitetun muistopatsaan ovat suunnitelleet Urho Heinänen ja Vila Martin. He ovat suunnitelleet myös oppilaiden sankarihaudalle Tammelan kalmistoon pystytetyn patsaan. Molemmat paljastettiin Tammelan vapautumisen vuosipäivänä 27. huhtikuuta 1923.
Lähteet:
Antero Tuomisto, Suomalaiset sotamuistomerkit
V. Tuorlahti, Mustiala 1840-1940 : 100 vuotta maatalousopetusta
