Hallinnon toimistotyöntekijöihin sovellettavista tulospalkkausmalleista ei sinänsä löytynyt viitteitä käytettävissä olevista tietokannoista. Seuraavissa julkishallinnon (kunnat, valtio) tulospalkkausta käsittelevissä julkaisuissa saattaa kylläkin olla myös tarkoittaamasi erityisalueen tietoa.
TOIMIHENKILÖIDEN tulospalkkaus. 1995
TURUNEN, Markus : Tulospalkkiot kannustinjärjestelmänä. 1996.
LAPPALAINEN, Leena : Tulospalkkauskokemukset valtiolla. 1993.
LEHTO, Eero : Tulosohjaus valtionhallinnossa.. 1992.
RAPORTTI sosiaaliviraston vuoden 1997 tulospalkkiokokeilusta. 1998.
KARPPINEN, Virpi : Tulospalkkiot organisaation kehittämisen välineenä. 1998.
KUULA, Arja : Tulosta, säästöä ja kannustusta : tutkimus kunnallisen sektorin tulospalkkioiden...
Kohta löytyy Kalevalasta runosta 15, 369 säkeestä alkaen, vuoden 1849 Kalevalassa teksti on muodossa
kusta luu luhoksi mennyt,
siihen luuta luikahuta,
kusta liikkunna lihoa,
siihen liittele lihoa,
sijallensa siunaele,
asemellensa aseta:
luu luuhun, liha liha'an,
jäsenet jäsenihinsä!"
Kalevalasta on monia eri versioita, ensimmäinen julkaisu oli vuonna 1835, mutta myöhemmin Kalevalasta on tehty lukuisia mm. kouluun työstettyjä lyhenneltyjä ja selkosanaisia versioita, http://neba.finlit.fi/kalevala/index.php?m=10&s=79&l=1
1835 Kalevalasta tuo tekstin kohta puuttuu vielä kokonaan (8. runo, säkeet 227-235). Tarkastin kohdan useista kouluille lyhennellyistä Kalevaloista, mutta en löytänyt tätä tekstimuotoa. En...
Tässä muutama löytämäni juttu aiheesta:
https://psycnet.apa.org/record/2007-06470-009
https://theconversation.com/the-psychology-of-roller-coasters-99166
Yksinkertaisimmin se tapahtuu tulemalla kirjastoon lukemaan lehtiä. Helsingin kaupunginkirjastossa kolme kuukautta, eli huhti-, touko- ja kesäkuun, Hesareita säilyttävät kirjastot ovat Kallion, Kannelmäen ja Pohjois-Haagan kirjastot. Vielä pidempään säilyttävät Maunulan kirjasto (kuluva ja 5 edellistä kuukautta), Rikhardinkadun kirjasto (kuluva ja 6 edellistä kuukautta) ja Pasilan kirjasto (pysyvästi).
Näin tarkkaan rajatusta aiheesta ei yleisten kirjastojen käytössä olevien tietokantojen avulla löydy suomeksi mitään. Lisätiedoissa ehdotit hakusanaksi RTO (Regenerative Thermal Oxidizer). Sekä lyhenne mutta etenkin koko fraasi onkin hyödyllinen sekä Internetin hakupalveluista että ulkomaisten lehtien kokotekstitietokannasta (=EBSCO,Internetin kautta käytössä ainakin Helsingin kaupunginkirjaston työasemilla) haettaessa. Lyhenne on sikäli ongelmallinen koska sitä käytetään muissakin yhteyksissä (esim. realtime operating / rannikkotykistön taisteluohjesääntö).
Erilaiset hakupalvelut löydät kätevimmin sivulta http://www.kirjastot.fi/ > tiedonhaku. Tee fraasihaku eli laita sanat lainausmerkkeihin, niin saatu tulos on tarkempi. Näin löydät...
Keskustelimme asiasta kollegoiden kesken ja eräs heistä muisteli että viitisentoista vuotta sitten keskustelupalstat olivat hyvin erilaisia kuin nykyään, monet olivat suljettuja ja vaativat erillisen rekisteröitymisen. Suurin osa sen aikaisista keskustelupalstoista on todennäköisesti myös lopettanut toimintansa tai sitten palveluntarjoajat ovat aikojen saatossa vaihdelleet. Näin ollen on melko epätodennäköistä, että viidentoista vuoden takaisia keskusteluja olisi kovinkaan hyvin säilynyt, saati että niihin pääsisi käsiksi. Tietysti jos serkkusi muistaa viisitoista vuotta takaperin seuraamiensa keskustelupalstojen suoria osoitteita, tai mikäli tiedät jonkin 15 vuotta sitten aloittaneen ja vielä voimassa olevan keskustelupalstan, niin ehkäpä...
Muuttuneita yhteystietoja voi ilmoittaa www.kyyti.fi-sivustomme kautta täältä: http://www.kyyti.fi/lomakkeet. Yhteystietojen päivitys onnistuu lisäksi paitsi kirjastokäynnin yhteydessä myös soittamalla mihin tahansa kirjastopisteeseemme tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen kirjasto@kouvola.fi.
Turun kaupunginkirjastosta löytyy teos Kåla, Tom :
Kinesioteippaus(2011). Kirjan saatavuus löytyy Vaskista http://www.turku.fi/vaski hakemalla vaikkapa kirjan nimellä.
E-kirjojen lainaaminen edellyttää voimassa olevaa kirjastokorttia ja siihen liitettyä pin-koodia. Kirjastokortin saamiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite.
http://ekirjasto.kirjastot.fi/ohjeet
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
Kirja ei valitettavasti ollut omassa kirjastossani hyllyssä, mutta soitin kirjastoon, jossa se oli paikalla. Kirjaa tutkiskellut työntekijä sanoi, että hän ei kovin hyvin osaa ruotsia ja hänen arvionsa oli, että hän pystyy sitä kyllä lukemaan, ettei teos vaikuta sietämättömän vaikealta, mutta ei hirvittävän helpoltakaan. Paras tapa on kokeilla, olisiko tuo sopivan tasoista tekstiä omalle kielitaidolle. Kirja ainakin vaikuttaa kiinnostavalta.
I am he that aches with love on yksi Walt Whitmanin runoista, joka ei sisälly mihinkään tähän mennessä suomennettuun Whitman-valikoimaan: Ruohonlehtiä (1954; suomentanut Viljo Laitinen), Ruohoa (1965; suomentanut Arvo Turtiainen) ja Valitut runot (2007; suomentanut Markus Jääskeläinen). Vaikka kirjojen nimien perusteella voisi niin ajatellakin, Laitisen ja Turtiaisen käännökset eivät sisällä Leaves of grassia kokonaisuudessaan, vaan ainoastaan poimintoja runoilijan lähes kuolemaansa saakka paranteleman alkuperäisen kokoelman lopullisen version runoista.
Tarkoittanet Julia Cameronin kehittämää luovuusharjoitusta, aamusivuja. Harjoituksessa kirjoitetaan aamuisin kolme sivua tajunnanvirtaa.
https://orivedenkulttuuri.fi/aamusivut-toimivat-seka-arjen-etta-kirjoit…
https://juliacameronlive.com/the-artists-way/
https://kukkalaakso.com/aamusivut/
Palvelussa on aiemmin vastattu hieman vastaavanlaiseen kysymykseen https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-harantappoase-on-saanut-nimensa
En löytänyt tietoa, miksi kirjan nimeksi tuli juuri Häräntappoase. Oliko se Härkösen vai ehkä kustantajan ehdotus.
Kirjassa Miten kirjani ovat syntyneet 5 (WSOY, 2012) Anna-Leena Härkönen kertoo kirjan synnystä. Hän oli viettänyt aikaa sukulaistensa kanssa Pohjanmaalla ja Vaasassa. Siellä hän alkoi kirjoittaa ylös nuorten sanontoja, koska halusi tallentaa nuorison kieltä. Sieltä tuli idea kirjaan, mutta kirjan nimeamistä ei tässä kirjoituksessa sivuta.
Kattavasti akvarellimaalauksia esitteleviä kirjoja on hieman huonosti saatavilla, tässä on kuitenkin joitain ehdotuksia:
Coombs, Katherine: British Watercolours 1750-1950
Paunila, Marjukka: Akvarellimaalaus (muutakin asiaa, mutta myös hyvin erilaisia vesivärimaalauksia eri taiteilijoilta ja eri aikoina)
Reynolds, Graham: Watercolours - A Concise History (pienehkö kirja ja melko huonot kuvat, mutta ajallisesti ja maantieteellisesti kattava)
Wilcox, Timothy: The Triumph of Watercolour - The Early Years of the Royal Watercolour Society 1805-55
Sylipainilla tarkoitetaan syliottein painimista. Sitä on kutsuttu myös ristipainiksi. Suolipaini ei ole erillinen laji, vaan yksi sylipaini-nimityksen alueellisista varianteista. Rinnuspainissa vastustajaa tartutaan rinnuksista kiinni. Vyöstäheitossa (myös vyöpaini ja housunkauluspaini) vastustajaa tartutaan housunkauluksesta tai vyöstä.
Lähteet:
Maximilian Stejskal, Folklig idrott
Nykysuomen sanakirja
Lähimpänä tätä hetkeä Helmenkalastajat esitetään Milanossa Italiassa 16.5.2025. Siitä seuraavat esitykset ovat Saksan Hofissa 21.6.-16.7.2025.Netistä löytyvä Operabase kerää maailman oopperatalojen produktiot ja sieltä niitä voi hakea esimerkiksi oopperan nimellä.
Matilda- nimisiä lauluja on paljon.
Saat ne esille HelMet tietokannasta http://www.helmet.fi, valitse ylhäältä musiikki, sen jälkeen hakuvalikosta nimi ja kirjoita ruutuun Matilda.
Voit myös hakea Matildan lauluja vapaassa käytössä olevasta Suomen kansallisdiskografiasta
http://finna.fi
Valitse hakutyypiksi Nimeke ja kirjoita siihen Matilda.
Lastenlauluista löytyi ainakin Matildan laulu ja Matilda-Gorilla,
aikuistenlauluista "Matilda, Matilda, Matilda, sä pois mun lanttini veit Venezuelaan.", "Tanssi Matilda" lisäksi löytyy joululaulu "Matildan uni"