Kyseinen kirja kuuluu norjalaisen Ellinor Rafaelsenin kirjoittamaan Katja-sarjaan. Sarjan romaanit voidaan määrittää kuuluvaksi useisiinkin kaunokirjallisuuden lajeihin esim. sarjakirjat, tyttökirjat, nuortenkirjallisuus, matkakirjallisuus, seikkailukirjallisuus, ehkä myös salapoliisikirjallisuus ( Katjaa on jossain yhteydessä nimitetty "norjalaiseksi Neiti Etsiväksi"). http://fi.wikipedia.org/wiki/Ellinor_Rafaelsen
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun aiemmat Ellinor Rafaelsenia koskevat vastaukset voi hakea palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Etsi arkistosta-kohtaan kirjoitetaan rafaelsen ellinor ja klikataan vihreää hae-nappia.
Pauli Komsin teoksessa Omistamisen taito: perheyritykset kansakunnan rakentajina (2002) on artikkeli Berneristä ” Bernerillä on yrittäjyyteen liittynyt myös uranuurtajan rooli: kauppaa aina sillistä shampooseen ” (s.36-40). Artikkelissa mainitaan, että ”1950-luvun lopun omaperäisiä uutuuksia olivat mm. XZ-hiustenhoitoöljy…” (s. 38). Bernerin kotisivulla kerrotaan lyhyesti historiaa http://www.xz.fi/historia/
Tarkempia tietoja kannattaa kysyä Berneritlä, ohessa palautelomake http://www.xz.fi/ota-yhteyttae/
Hei,
Finto.fi, suomalainen sanasto- ja ontologiapalvelusta löytyy laajemmaksi hakutermiksi:
"etsivä sosiaalityö" ja siihen yhdistettynä vanhukset / ikääntyneet / vanhuus
"outreach work" ja siihen yhdistettynä aged /older people
Suosittelen aineistohakua seuraavista tietokannoista:
melinda.kansalliskirjasto.fi
finna.fi
monihaku.kirjastot.fi
Oulun pääkirjaston maakuntakokoelmassa on LP-levynä vuonna 1983 julkaistu levy Juorulaulu, Jäsenetumatka. Sitä ei valitettavasti saa kotilainaan. Muutamalla muulla levyllä on myös hänen säveltämiään kappaleita. Alla linkki tietoihin levyistä hakupalvelu Finnan kautta:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=%22Sepp%C3%A4l%C3%A4+Martti%22&type0%5B%5D=Author&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FSound%2F%22
Ensimmäisenä mieleeni tulee tämä Ralph Denyer: Suuri kitarakirja, joka sama kirja löytyy myös englanniksi Ralph Denyer: The guitar handbook. Valitettavasti kirjaa ei ole nyt hyllyssä tässä kirjastossa, joten en pääse sitä selaamaan ja tuota englanninkielistä on muutenkin vain yksi kappale Tikkurilan musiikkivarastossa, mutta molemmat ovat kyllä varattavissa. Kun kyseessä on sama kirja ja sen suomennos, niin niistä pitäisi löytyä vastaavasti samat termit englanniksi ja suomennettuina. Kirjan sisällöstä kerrotaan näin:
”Monipuolisin suomen kielellä ilmestynyt kitaran, kitaransoiton ja huollon käsikirja. Runsaasti kuvitettu teos on jaettu seuraaviin jaksoihin: Kitaransoiton uudistajat - Akustiset kitarat - Sähkökitarat - Kitaraa soittamaan (...
Marklundin Annika Bengtzon -kirjoista on tehty elokuvia, mutta näistä kahdesta kirjasta ei. Tarkistin asian sekä imdb.com -sivustolta että ruotsinkielisen Wikipedian artikkelit (Asyl ja Gömda).
(Katsottu 7.11.2023)
Näiden tietojen perusteella on valitettavasti melko hankalaa löytää etsimääsi teosta, varsinkin jos ajankohdasta ei ole tarkempaa tietoa.Voit kokeilla hakuja itse eri hakusanoilla finna.fi -palvelusta https://finna.fi/Esimerkiksi tällä haulla, löytyy vaihtoehtoja, joita voit selata. Tulos on nyt järjestetty vanhimmasta uusimpaan.
Painettua tietoa kesyrotasta:
SALO, Outi Pauliina: Kesyrotat. WSOY, 1992.
(Saatavana Oulun kaupunginkirjaston pääkirjaston aikuisten lainausosastolta)
Lehtiartikkeleita:
HELMINEN, Pia: Kesyrotta on seurallinen lemmikki. Animalia (2000) nro 1 s. 13
TENGVALL, Helena: ik! Rotta. Animalia (1997) nro 1 s. 20
Internet-osoitteita kesyrotasta:
http://personal.inet.fi/yhdistys/skey
http://www.co.jyu.fi/osjhinfo/kesyrotta.html
http://sinuhe.jypoly.fi/~niskmirj.98.t/hoito.htm
http://www.sey.fi/rotta.html
http://www.nicehouse.fi/lemmikit/jyrsijat/rotta.htm
Teoksesta 21 Nobel-kirjailijaa: Björnstjerne Björnsonista Ivo Andriciin (toim. Jarl Hellemann, 1962) löytyy Kiplingin novelli Kaksoset (s.17-28), joka voisi nimensä puolesta olla etsimänne Gemini-novelli. Novellin on kääntänyt Jouko Linturi ja se alkaa sananlaskulla
Suuri on Valkoisen Miehen oikeus - suurempi valheen mahti - Alkuasukkaiden sananlasku.
Ja novelli jatkuu:
"Tällaista on teidän englantilaisten oikeus, Köyhäin varjelu...
On todellakin olemassa Anja Sepän Novellihakemisto: uutelosta katkotahtiseen proosaan (1990), josta löytyy paljon viittauksia Kiplinginkin novellisuomennoksiin.
Kirja löytyy Linda-tietokannasta osoitteesta http://finna.fi Tietokanta ei ole vapaasti selailtavissa netissä, vaan sinne pääsee Helsingin kaupunginkirjaston ja Helsingin yliopiston koneilta. Lähin kirjasto, mistä se löytyy on Teknillisen korkeakoulun kirjastosta Espoosta.
Kuopion kaupunginkirjastoon on mahdollista kaukolainata aineistoa, jota ei ole kirjaston omissa kokoelmissa. Yliopiston kirjaston kokoelmat eivät vaikuta asiaan. Kyseisestä kirjasta voi siis jättää kaukopalvelupyynnön joko suoraan kirjastoon tai kirjaston kotisivuilta löytyvällä lomakkeella. Myös kaukopalveluhinnasto löytyy lomakesivulta. http://www.kuopio.fi/kirjasto/MAAKUNTA/kauko.htm
Laulun sanat ovat Juha Vainion käsialaa ja löytyvät kirjasta Juha Vainio: Sellaista elämä on, v. 1993. Kirja löytyy pääkirjaston aikuisten lainausosastolta.
Multimedian käytöstä opetuksessa voit etsiä aineistoa sekä kirja- että artikkelitietokannoista yhdistämällä asiasanat multimedia ja
opetus. Luettelen tähän joitakin viitteitä esimerkiksi. Niitä on
haettu Aleksi- ja Arto-artikkelitietokannoista ja Linda- ja Fennica-tietokannoista. Hyviä artikkeleita näyttää löytyvän
erityisesti Ote:opetus & teknologia -lehdestä.
Artikkeleita: Repo, Tarja, Etäkamu täytti oppijoiden toiveita (Ote 1999; 2, s.11-17),
Wiio, Osmo A., Multimediaa, hypertekstiä ja muuta
mystiikkaa: millä menetelmällä sanoma kouluissa perille (Kanava,1998; 1, s. 29-33), Ahonen, Maija-Liisa, Opettajat mukaan multimedian tekoon (Opettaja, 1999; 4, s.28-29), Reeves, Thomas C.,Internet & multimedia: kognitiiviset työkalut 2000-...
Marjatta Kurenniemen satujen kokoelmassa Pilvipaimen on sekä nukkekoti- että keijuaiheisia satuja. Vanha nukkekoti -nimisessä sadussa tulee kuitenkin vieraita eikä murtovarkaita. Keiju, tyttö tai prinsessa on useammassakin tarinassa, mutta puvusta on puhetta vain rouva Lehtisen yhteydessä. Hän on mahdollisesti jonkinlainen kevään kasvikeiju. Hän ei poistu ikkunasta vaan ovesta. Kirja on julkaistu ensimmäisen kerran jo 1970-luvulla, ja sen tarinat muissa kokoelmissa jo aikaisemmin, joten se on ollut jo 1990-luvulla luettavissa.
Kyseisiin tuntomerkkeihin sopii ainakin vuonna 2005 valmistunut elokuva "Päivä ilman sotaa" (Joyeux Noël), jonka aiheena on ensimmäisen maailmansodan aikana vuonna 1914 pidetty yhden päivän jouluaselepo.
Elokuvan tiedot Elonetissä.
Elokuvan tiedot IMDB-tietokannassa.
Kyseisen tapauksen pohjalta tehtyjä elokuvia, näytelmiä ja lauluja on listattu vuosikymmenien varrelta myös englanninkielisen Wikipedian artikkelissa.
Kylän suurimmasta kypärästä lauletaan Toivo Kärjen säveltämässä ja Juha Vainion sanoittamassa laulussa "Tulta päin". Hj. Nortamon sanoittama "Palokundlaiste veis" tunnetaan myös nimellä "Rauman brankkori-marssi" tai "Rauma' prankkori marss'" (erilaisia kirjoitusasuja on useita).
Lauluja voit etsiä aiheen mukaan Yleisradion Fono-tietokannasta. Aihehaussa voit selata, millaisia asiasanoja Yleisradion tietokannassa käytetään. Palo-alkuisten asiasanojen joukossa on esim. palokunta, vapaapalokunta, palomies ja paloauto.
Kirjastoissa yksittäisiä lauluja ei asiasanoiteta aiheen mukaan, mutta kokonaiset julkaisut kyllä. Asiasanalla palokunnat Finnasta löytyy kuitenkin vain soittokuntien äänitteitä, joissa on instrumentaaliesityksiä, esim....
Seuraavissa teoksissa on saamelaisten asutushistoriaa, perinnöllisyystiedettä ja suomalaisten geenitutkimusta.
Pohjan poluilla : suomalaisten juuret nykytutkimuksen mukaan, 1999 (tässä esim. artikkeli Saamelaisten esiintyminen Suomessa varhaishistoriallisten lähteiden ja paikannimien valossa)
Etelä-Pohjanmaan historia 1-2 sisältää luvun Lappalaisten jälkiä Etelä-Pohjanmaalla
Karl Nickul: Saamelaiset kansana ja kansalaisina. 1970
Lappi. 4, Saamelaisten ja suomalaisten maa, 1989
Ennen, muinoin : miten menneisyyttämme tutkitaan, 2002 (tässä esim. artikkeli Saamelaisten juuret)
Kalevi Wiik: Suomalaisten juuret, 2004
Kalevi Wiik: Genetiikkaa sukututkijoille ja väestöjen juurtenetsijöille, 2009
Kalevi Wiik: Mistä suomalaiset...
Mors lilla Olle on suomenkieliseltä nimeltään Ollin marjamatka. Se löytyy teoksesta Suuri lastenlaulukirja / Toimittaneet Olli Heikkilä, Virpi Kari ; Nuottipiirrokset Maija Ödner.
