Eve Hietamiehestä on tietoa kirjassa Kotimaisia nykykertojia 1-2. Myös Otavan internetsivuilla on kerrottu hänestä http://www.otava.fi/otava/kirjailijat/kotimaiset/hietamies_eve/fi_FI/hi…
Eve Hietamiehestä on kysytty tällä palstalla aikaisemminkin. Vastaukset löytyvät Kysy kirjastonhoitajalta –arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/arkisto.aspx hakusanalla hietamies eve.
Saat kirjastokortin ja tunnusluvun mistä tahansa Helmet-kirjastosta ilmoittamalla osoitteesi ja esittämällä kirjaston hyväksymän voimassaolevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Kirjastojen yhteystiedot näet HelMet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot.
Alle 15-vuotias saa kirjastokortin huoltajan tai toisen täysi-ikäisen vastuuhenkilön kirjallisella suostumuksella. Voit nopeuttaa uuden kirjastokortin saamista tuomalla kirjastoon valmiiksi täytetyn kirjastokorttihakemuksen. Hakemuslomake löytyy alla olevasta linkistä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Jos olet täyttänyt 15 vuotta, voit tallentaa tietojasi etukäteen kirjaston asiakasrekisteriin alla olevalla lomakkeella.
https://...
Suomen yleisten kirjastojen sähköpostiosoitteet löytyvät verkosta osoitteesta http://mainio.kirjastot.fi/. Tietokannasta voi hakea tietoja kirjaston nimellä. Hämeenlinnan kirjaston osoite on kirjasto.hml@mail.htk.fi.
Sinulla tulisi olla jonkun suomalaisen kirjaston kirjastokortti lainataksesi sähköistä e-aineistoa kirjastosta. Kirjastokortin hankkiminen edellyttää fyysistä käyntiä kirjastossa ja kuvallisen henkilöllisyystodistuksen esittämistä. Kirjastokorttia ei voi saada käyttöönsä etänä sähköisesti.
Tässä esimerkkinä pääkaunkiseuden Helmet-kirjaston käyttösääntöjä:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
Kuokkamaantien taakse Etelä-Nekalaan kaavoitettiin teollisuusalue vuonna 1939. Nekalan pelloilta varattiin silloin Vihiojan, rautatien sekä myöhempien Kuokkamaantien ja Jokipohjantien rajaama alue teollisuusyrityksille. Kaupunginhallitus hyväksyi alueelle Lempääläntien yli johtavan pistoraiteen rakentamisen kokouksessaan 24.8.1942 "rautatiehallituksen ehdotuksen mukaisena". Rata haarautuu viuhkamaisesti tonteille, ja kaiken kaikkiaan tälle vajaan neliökilometrin suuruiselle alueelle tuli rautatietä 3,5 kilometriä.
Pistoraidetta ratkaisevammin oli Nekalan ja Hatanpään väliseen kulkuyhteyteen vaikuttanut ratapiha-alueen laajennus, jota varten kaupunki luovutti vuonna 1926 etelään vievän radan molemmin puolin lähes 60...
Suomalainen almanakka ei tunne Miya-nimeä eikä kotimaisista etunimiä käsittelevistä kirjoistakaan löydy mainintaa nimestä. Nettihaulla Miya-nimen alkuperästä selviää, että se on lähtöisin Japanista ja tarkoittaa temppeliä tai pyhää paikkaa (mm. www.babynames.com, www.thinkbabynames.com). Nettilähteissä on myös viittaus nimeen Mia ja koska Miya on myös äänteellisesti lähellä Miaa tai Miiaa, sopinee Miyaa juhlia 30.4., jolloin nimipäiväänsä viettävät Mirja, Miia ja Mira. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta (www.vaestorekisterikeskus.fi) selviää, että rekisterissä on tällä hetkellä kuusi Miya-nimistä henkilöä, kaikki ovat syntyneet 1960-luvulla tai sen jälkeen.
Ainakin Vantaan kaupunginkirjastolla on tällainen palvelu. HelMa-palvelu tarjoaa kirjastopalveluita ulkomailla asuville suomalaisille perheille. Palveluun tarvitset voimassa olevan Helmet-kirjastokortin. Lisää tietoa palvelusta ja Helma-sopimuksesta löydät täältä:
http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;135;137;217;395;52241
On myös mahdollista tilata kirjoja Suomen kirjastoista kaukopalveluna. Lainat ovat kirjastojen välisiä, eli sinun kannattaa kysyä maksuista ym. tarkemmin lähikirjastostasi Portugalissa.
Kyseessä on Tammen kultaiset kirjat -sarjassa ilmestynyt Pikku Pelle Puputti / kertonut Patsy Scarry, kuvitus Richard Scarry, suomentanut Marjatta Kurenniemi.
Kirja on saatavissa kirjastojen lisäksi myös kirjakaupasta http://www.adlibris.com/fi/kirja/pikku-pelle-puputti-9789513034733
Pahoittelemme asiasta teille aiheutunutta vaivaa ja mielipahaa. Tietääksemme Helmet-järjestelmään ei ole tehty lauantaina 3.6.2017 huoltotöitä. Laitan palautteen joka tapauksessa eteenpäin Helmet-toimitukseen.
Kesälauantaisin Helsingissä onkin tänä vuonna auki vain viisi kirjastoa: Itäkeskuksen kirjasto, Kirjasto 10, Rikhardinkadun kirjasto, Suomenlinnan kirjasto ja Töölön kirjasto.
Hyvää kesää!
Hyvistä tavoista ja etiketistä on ilmestynyt paljonkin kirjallisuutta, mm.:
Juhlakirja: opas elämän suuriin hetkiin. Caratia 1998
Kansainvälinen etikettikirja. Fenix 1993
Keinonen, Mirja: Suomalainen ensivaikutelma: kansainvälistyjän tapakulttuuri. kansainvälisen kaupan koulutuskeskus 1999
Kotila, Tuija: Ravintolaetikettiopas. T. Kotila 1996
Lassila, Sirkka: Uusi käytöksen kultainen kirja. WS 1997
Malmberg, Raili: Hyväksi tavaksi: käytösopas arkeen ja juhlaan. O 1996
Valonen, Helena: Hyvät tavat, luonteva käytös. Maa- ja kotitalousnaisten keskus 1997
Wolff, Inge: Hyvän käytöksen kirja. G 1993
Lisää kirjallisuutta löydät esim. Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmatietokannasta,
osoitteesta http://www.tampere.fi/kirjasto/, kohdasta:aineisto....
Helmet-kirjastojen kokoelmiessa on islanniksi käännettyä suomalaista runoutta vain muutama nide. Edith Södergranin Landet som icke är -teos on luettavissa islanniksi (Landiđ sem ekki er til, 1992) samoin Hannu Mäkelän runouden valikoima Árin sýna enga miskunn (1993).
Claes Anderssonin runoutta ei ole käännetty islanniksi. Märta Tikkaselta on käännetty islanniksi Århundradets kärlekssaga, mutta islanninnosta (Ástarsaga aldarinnar, 1981) ei ole lainattavissa Helmet-kirjastoissa. Kirja kuuluu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kokoelmiin. SKS:n kirjastosta löytyy myös Bo Carpelanin, Lars Huldenin runoutta islanniksi. Teoksessa Veraldir (1993) on Solveig von Schoulzin, Gösta Ågernin ja Sirkka Turkan runojen...
Paula Konosen suomentamana kyseinen tekstikatkelma on seuraavanlainen: "Mitä te teette siellä luostarissa? kysyttiin kerran eräältä luostariveljeltä. Ja hän vastasi: Me lankeamme ja nousemme, lankeamme ja nousemme, lankeamme ja nousemme taas."
Oulun kaupunginkirjastossa on esim. seuraavat kirjat:
- Probert, Christina: Brides in Vogue since 1910, 1984
- Ginsburg, Madeleine: Thw wedding dress 1740-1970, 1981
- Thobin, Shelley: Marriage à la mode, 2003
Muita aiheeseen liittyvää aineistoa Oulun kaupunginkirjastossa voi katsoa aineistotietokanta Introsta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2 (asiasana hääpuvut).
Laaja teos suomalaisesta hääperinteestä on Heikinmäki, Maija-Liisa: Suomalaiset häätavat : suomalaiset avioliiton solmintaperinteet, 1981. Muita mahdollisia suomalaisesta hääperinteestä Terttu Kaivolan toimittama Kahden kauppa : juhlatietoa, kuvia ja kertomuksia suomalaisista häistä, 1995 ja Häät, toim. Irma Savolainen, Helsingin kaupunginmuseo, 2001.
Aiemmin...
Löytämäsi kirja "Messerschmitt Bf 110 Zerstörer aces of World War 2" on Kotkan kaupunginkirjastossa ja valitettavasti tällä hetkellä lainassa (eräp. 19.1.2009), joten siitä ei voi tarkistaa, onko siinä värikuvia. Amazon verkkokaupan sivulla on kirjan kuvittajan tietojen perässä linkki josta pääsee katsomaan kirjan takakannen. Siinä on ainakin värikuva koneesta.
Mahtaisivatkohan tässä olla kyseessä Semicin vuonna 1987 kustantaman Ihmemaa Oz -sarjan kirjat, joita ilmestyi kaikkiaan neljä: Dorothy kohtaa popsijat, Dorothyn uudet ystävät, Smaragdikaupunki lähenee ja Prinsessa Ozma. Kirjastoluokitusten perusteella nämä sarjakuva-albumin kokoiset, noin 30-sivuiset kirjat tosin eivät liene varsinaisia sarjakuvia, vaan enemmänkin kuvitettuja kertomuksia. Niitä näkemättä en kuitenkaan pysty arvioimaan, kuinka sarjakuvamaisia ne toteutukseltaan ovat.
PIKI-kirjastoista näitä ei valitettavasti enää ole saatavilla, mutta muualta Suomesta tähän sarjaan kuuluvia kirjoja vielä löytyy, eli kaukolainaamalla niitä on mahdollista saada luettavaksi Pirkanmaallekin.
Helsingin yliopiston kotisivun (www.helsinki.fi) hakemistosta löydät opiskelijarekisterin ja klikkammalla sieltä kohtaa 'opiskelijatietojen luovutus' pääset tutustumaan periaatteisiin, joiden mukaan tietojen luovutus tapahtuu.
Ylempi merkki on Wikipedian taulukoiden perusteella kirjain p, merkin yleisempää symbolimerkitystä ei tiedetä. Alempaa kuviota vastaavaa merkkiä en kyennyt taulukoista löytämään, vaikka sen perusrakenne viittaa h-kirjaimeen. Riimukirjoitusta on toisaalta harrastettu niin pitkän ajan ja eri puolilla, ettei Wikipedian listaus välttämättä ole täydellinen.
Heikki Poroila
Wikipedia vihjaa, että Wilhelm Meisterin oppivuodet -teosta edeltänyt Wilhelm Meisters theatralische Sendung löytyisi nimellä Wilhelm Meisterin teatterikutsumus ja että oppivuosia seurannut Wilhelm Meisters Wanderjahre olisi olemassa nimellä Wilhelm Meisterin vaellusvuodet. Tosiasiassa kyseisiä teoksia ei kuitenkaan ole käännetty, tai ainakaan niitä ei löydy yhdenkään suomalaisen kirjaston tietokannasta. Wikipedian maininnat lienevät artikkelin kirjoittajan omaa, lukijan avuksi tarkoitettua tulkintaa.
Ainoa Wilhelm Meisterin vaiheita suomeksi seuraava teos, Wilhelm Meisterin oppivuodet, ilmestyi Otavan kustantamana vuonna 1923. Kääntäjää ei teoksessa mainita.
Henkilö, johon viittaat, oli Iso-Britannian ulkoministeri Arthur Balfour. Hän välitti marraskuussa 1917 kirjeitse tiedon maan juutalaisyhteisön johtoon kuuluneelle Rothschildille tiedon britti-imperiumin tuesta juutalaisten kansallisen kodin perustamiselle Palestiinaan. Balfourin kirje on sittemmin tullut tunnetuksi nimellä Balfourin julistus. Aiheesta voi lukea lisää Suomen Lähi-idän instituutin verkkosivulla olevasta artikkelista, jonka on kirjoittanut Palestiinaan ja Libanoniin erikoistunut tutkijatohtori Tiina Järvi Tampereen yliopistosta: https://lahi-itanyt.fi/nyt/balfour-100-britannia-palestiina-ja-historiallinen-vastuu/ Suomen Evankelis-Luterilaisen kirkon verkkosivun mukaan Jeesus Nasaretilainen syntyi Palestiinassa,...
