Kirjastot.fi-sivuston mediakasvatusosiosta löytyy sivu Tekijänoikeus ja kirjastopalvelut (http://mediakasvatus.kirjastot.fi/tekijanoikeus), jolla on mm. linkki luetteloon Tekijänoikeuteen liittyviä tiedonlähteitä ja järjestöjä. Luettelosta löytyvät esim. linkit opetus- ja kulttuuriministeriön tekijänoikeussivuille ja oikeudenhaltijajärjestöjen sivuille (esim. Gramexin, Kopioston, Teoston ja Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen sivuille). Näillä sivuilla kerrotaan tekijänoikeusasioista sekä musiikin kuluttajan että musiikin tekijän näkökulmasta.
Luettelossa mainitussa Heikki Poroilan kirjassa Tekijänoikeus ja kirjastot (2006) käsitellään tekijänoikeutta myös yleisellä tasolla, vaikka kirja on suunnattu erityisesti kirjastoille....
Lapsuus taskuun -kirjaa ei löydy pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista. Sen sijaan sitä löytyy Tampereelta.
Kirjan voi tilata Tampereelta johonkin Helmet-kirjastoon Kaukopalvelun kautta. Täältä voi täyttää kaukopalvelulomakkeen http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…. Kaukopalvelu on maksullista, 7 euroa / kirja.
Netistä löysin seuraavan linkin:
http://www.slideshare.net/mikve/autocad-opas
Helmet löytää oppaat 2006 ja 2010.
2006 opas varmaan sopii myös vuoden 2009 tuotteeseen.
E-äänikirjat ovat kuultavissa puhelimenne selainohjelmalla. Jos olette tulleet pois Kyyti.fi-sivulta teidän pitää kirjautua takaisin www.kyyti.fi sivulle kirjastokorttinne 286- alkuisella tunnuksella ja sen jälkeen täyttää salasana nelinumeroisella pin-koodillanne. Sen jälkeen lainaamanne e-äänikirja pitäisi löytyä.
Elena Ferranten Napoli-sarjan kolmatta osaa Ne jotka lähtevät ja ne jotka jäävät on kyllä Helmet-kirjastojen kokoelmissa sekä kirjana että äänikirjana. Viime viikon palvelinhäiriön jälkeen teosten saatavuustiedot eivät vielä näy ajantasaisesti Helmet-haussa. Teosten saatavuuden voi tarkistaa perinteisestä hausta luettelo.helmet.fi.
Teoksesta on paljon varauksia. Voitte tehdä varauksen kirjasta käydessänne kirjastossa tai soittamalla mihin tahansa Helmet-kirjastoon.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Pahoittelen Helmet-haun häiriöstä aiheutuvaa haittaa.
Hei,
valitettavasti en löytänyt signeeraukseen sopivaa maalaria.
Kuvataiteilijamatrikkelissa ei ollut alkukirjaimilla W.H. tai W.M. olevia taiteilijoita, joiden signeeraus olisi kuvan kaltainen. En löytänyt myöskään Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkeli -teoksesta vastaavaa signeerausta.
Onko sinulla tietoa, onko signeeraus kotimaisen taiteilijan? Tai onko teos liitettävissä johonkin suomalaiseen paikkakuntaan tai alueeseen? Tällöin voisi asiaa tiedustella ko. paikkakunnan/alueen taidemuseosta.
Lähde:
Kuvataiteilijamatrikkeli
Voit ehdottaa Kansalliskirjastolle digitoitavaksi teosta digitaalisten aineistojen etusivun ylälaidassa olevan vihreän palaute-painikkeen kautta. Kansalliskirjasto digitoi sen omiin kokoelmiin kuuluvia tai niihin luovutettavia aineistoja, jotka digitoinnin jälkeen tulevat käyttöön digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa.
Tekijänoikeussuojan alaisen aineiston käytöstä on aina tehtävä sopimukset ennen digitointia. Aiheesta löytyy lisää tietoa Kansalliskirjaston digitointipolitiikka -julkaisusta.
Lisätietoa: Kansalliskirjaston digitointi- ja säilytyspalvelut
Valitettavasti emme tunnistaneet kyseistä laulua. Toivottavasti joku kysymyksen lukija tunnistaa sen. Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kollega ehdotti tällaista teosta: Tage Söderström: Med segelbåt till Sibirien (Schildt, 2005).
Hesarin kuukausiliitteessä 7.7.2015 on juttu nuorten miesten retkestä: Munkkiniemeläispoikien Tukholman-purjehdus muuttui kauhumatkaksi Stalinin leireille Siperiaan.
Hei,Tässä asiassa kannattaa kääntyä asiantuntijoiden puoleen. Tietoa löytyy myös tältä Maa- ja metsätalousministeriön ylläpitämältä sivustolta: https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/toimenpiteet/hakkuutahteen-korjuu-uudistushakkuualoilta/toteutus.
Mikäli Sinulla mahdollisuss saapua kirjastoon, kirjasta "Ulkomaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita / toim. Niklas Bengtsson ja Tittamari Marttinen Kirjastopalvelu, Helsinki, 1997, 176 s." löydät hänestä hyvän esittelyn. JOs sen sijaan haluat pitäytyä verkkotiedossa, voit aloittaa seuraavista suomenkielisistä linkeistä:
http://www.roi-mlk.fi/koskenkyla/dahl2.htm
http://www.edu.espoo.fi/~matilda/kuuk984.htm
Osoitteessa http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/juttu.asp?id=20000128ku21&pvm=20…
on kirjallisuusarvostelu hänen kirjastaan.
Englanniksi tietoa löydät m. sivuilta:
http://www.roalddahlfans.com/
http://pages.prodigy.com/psykobrain1/roald_main.htm
sekä etsimällä osoitteesta http://www.britannica.com/
Kai Hyttisen v. 1972 levyttämä Dirlanda löytyy useana linkkinä Youtubesta ääniraitana, mutta saman ajan videokuvaa ei niissä ole - jos kappaleesta sellaista on koskaan kuvattukaan. Sen sijaan tämän käännöshitin esikuvan video löytyy kyllä.
Laulun perustana on alkujaan kreikkalainen kansansävelmä Darla Dirlada, josta lauluntekijä Dionysis Savvopoulos levytti oman versionsa 1969. Muissa Euroopan maissa huomattiin kappaleen hittipotentiaali ja useita versioita julkaistiin parin vuoden sisällä.
Hyttisen käännösversion sovitus seurailee 1971 "Loop di Love" -nimellä julkaistua englanninkielistä versiota, jonka levytti Juan Bastós. Hollantilaissyntyisen Bastóksen (oikealta nimeltään Rudolf Steitz) raspikurkkuinen tulkinta oli hitti useissa...
Riippuu laskutavasta. Velvollisuus suorittaa varusmiespalvelus päättyy sen vuoden lopussa, kun mies täyttää 30 vuotta. Esimerkiksi 1989 syntyneistä miehistä 66% on suorittanut varusmiespalveluksen loppuun asti.
Varusmiespalveluksen keskeyttäneiden vuosittainen osuus vaihtelee, mutta oli vuonna 2018 15,7%.
Lähteet:
Hakahuhta, Ari. Armeijan käymättömyydestä nousi haloo – Katso varusmiespalveluksen aloituksen erot maakunnittain: Kaakkois-Suomi paras, Pirkanmaa heikoin. Yleisradio 23.2.2020.
Malinen, Johanna. Monen armeija-aamut päättyvät kahden ensimmäisen viikon aikana – lue neljä faktaa varusmiespalveluksen keskeyttämisestä. Yleisradio 8.7.2019.
Fanny J. Crosbyn laulua He hideth my soul ei ole sanoitettu eikä näin ollen siis myöskään levytetty suomeksi.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/palvelut-organisaatioasiak…
https://fenno.musiikkiarkisto.fi/
Popedan Kersantti Karoliinan tekstin kirjoittanut Mika Sundqvist on jälkeenpäin kuvaillut oikeastaan vain sen syntyhistoriaa. Laulun tematiikkaa hän on kommentoinut vain hyvin yleisellä tasolla. Sanatarkkaa analyysia hän ei ole koskaan esittänyt.
"'Kersantti Karoliina' on sellainen tuhkimotarina, että muut biisit olivat jo valmiina. 'Karoliinan' pohja oli tehty, mutta siinä ei ollut kunnollista tekstiä. Oli vaan olemassa se lause: 'On mulla buutsit ja mä soitan kitaraa'. Mun mielestä se oli sävellyksenä helvetin hyvä poprock-biisi. Tuumasin, että tässä pitää olla kaupallinen teksti. Costello ilmoitti, että 'eiköhän anneta olla, onhan tässäkin jo biisejä tarpeeksi. Ei sitä biisiä välttämättä tarvita.' Sanoin, että tää on niin hyvä biisi,...
CD- romien sijainti kirjastossa selviää parhaiten kääntymällä k.o. kirjaston henkilökunnan puoleen ja tiedustelemalla asiaa heiltä. Esimerkiksi Paloheinän kirjastossa - jossa itse työskentelen - rompuista on kustakin erikseen tehty A4-kokoinen informaatiolehdykkä. Nämä A4-arkit on sitten sijoitettu kansioon, jonka saa selattavakseen pyytämällä sitä henkilökunnalta.
Käytännöt kuitenkin vaihtelevat kirjastokohtaisesti ja kun et ollut yksilöinyt kirjastoa, jonka CD-rom-sijoittelua ihmettelit en tämän kattavampaa
vastausta osaa antaa. Cd-romia Finnairista en tietokannastamme löytänyt.
Ainakin näistä teoksista löytyy kuvia 1920-30-luvun mainoksista:
- Helkama - sata vuotta mainontaa
- Honkanen, Arjen grafiikkaa
- Kauneutesi ei haihdu: Teka-Havi oy:n mainosoriginaaleja
- Honkanen, Vanha rakas Elanto : Elannon mainoksen historiaa vuosilta 1905-1978
- Mainosvalokuva 1920-2000 / [toimituskunta: Asko Mäkelä .. et al.]
- Heinonen, Konttinen, Nyt uutta Suomessa! : suomalaisen mainonnan historia
Alkuperäisiä mainoksia on 1920- ja 1930-luvun lehdissä. Helsingin kaupunginkirjaston Kirjavarastossa pääkirjastossa on näiden vuosikymmenten lehdistä esim. Kotiliesi, Suomen kuvalehti ja Seura. Lehtiä ei lainata, mutta kirjastossa niitä voi lukea tai ottaa niistä kopioita.
