Vuonna 2010 Suomessa oli 312 pääkirjastoa ja 486 sivukirjastoa. Laitoskirjastoja eli kuntien kirjastopisteitä esimerkiksi sairaaloissa tai vanhainkodeissa oli 44 ja kirjastoautoja 154. Lisäksi toimi yksi kirjastovene.
Tiedot löytyvät Suomen yleisten kirjastojen tilastoista:
http://tilastot.kirjastot.fi/fi-fi/perustilastot.aspx?AreaKey=Y2010T1N1
Ville Hytönen-kuvitus Matti Pikkujämsä: Hipinäaasi, apinahiisi (Tammi)
ei löydy Inkeroisten kokoelmasta, mutta varaamalla sen saa kyllä muista toimipiteistä Inkeroisten kirjastoon.
Jukka Laajarinne-Timo Mänttäri : Isä vaihtaa vapaalle kirjoja (WSOY)löytyy läheisestä Myllykosken kirjastosta. Varaamalla senkin saa Inkeroisten kirjastoon. Lasten- ja nuorten aineiston varaaminen on ilmaista.
Ihmemaan haulla: "Oskar Reponen" ja "Reponen, Oskar" löytyi henkilötietoja osoitteesta http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19971229/vapa/971229va02.ht…. Osoitteessa http://www.juy.fi/~jtv/bib/ olevasta bibliografiasta Q-T löytyy luettelo Oskar Reposen dekkarituotannosta. Hänen kirjoistaan on tehty kirja-arvosteluja, mutta ne löytyvät kirjaston kautta. Myös kirjaston bibliografioista (teosluetteloista) löytyy henkilötietoja.
Muutkin ovat saaneet saman idean. Viruksen kaltaisia partikkeleita (VLP) kehitellään jo mm. rokotteisiin ja diagnostiikan tarpeisiin.
VLP ei sisällä virusten perintötekijöitä, mutta pystyy muuten samanlaiseen toimintaan kuin virukset. Aiheesta on julkaistu artikkeleita Duodecim lehdessä ja mm. Heidi Sundström on tehnyt VLP paketoinnista opinnäytetyön 2016.
https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2000/1/duo91270
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/119869/Sundstrom_Heidi.pdf?sequence=1&isAllowed=y
https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2000/1/duo91264
Varsinaista yleisesitystä Suomen kirjallisuudesta ei tunnu löytyvän ruotsiksi eikä englanniksi. Tässä pari linkkiä, joista voi olla apua:
https://www.kirjasampo.fi/fi/node/9971 En artikelserie om självständighetstidens finländska litteratur och dess upphovsmän sammanställd av Vasa stadsbibliotek
https://uppslagsverket.fi/sv/view-103684-Litteratur Uppslagsverket Finland
https://www.biblioteken.fi/litteratur/Svenskfinland
Seuraavat linkit ovat lukion verkko-oppimateriaalia, ne ovat yleisesityksiä, mutta suomeksi:
https://peda.net/porvoo-borg%C3%A5/oppilaitokset/linnajoen-koulu/ol2/%C3%A4idinkieli/t%C3%A4rkeet-hommat/k
https://users.edu.turku.fi/tomkinnu/kirjhist/kotimaisenkirjallisuudenvaiheita.htm ...
Singer Sewing Machine Serial Number Databasen mukaan Singer-ompelukone sarjanumerolla Y8693224 on valmistettu v.1933.
Lähde: https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-…
Rakennustietosäätiö ylläpitää kiinteistönhoitotiedostoa, joka on julkaistu ns. KH-kortteina. Näissä on ohjeistuksia kaikkeen kiinteistönhoitoon liittyvään. Tietoja KH-korteista saa osoitteesta http://www.rakennustieto.fi/KH/index.htm . KH-kortisto on asiakkaiden käytössä mm. Helsingin pääkirjastossa ja Itäkeskuksen kirjastossa.
Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry. on julkaissut internetissä asiakirjan, jossa selvitetään esimerkin avulla kiinteistönhoidon palvelutuotteita ja vastuurajoja (http://www.rakli.fi/Hkirja/osac.pdf ).
Ympäristöministeriön Asunto- ja rakennusosaston julkaisemassa Suomen rakentamismääräyskokoelmassa on Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje, määräykset ja ohjeet 2000 (http://www.finlex.fi/pdf/normit/6022-A4...
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-tietokannasta http://www.helmet.fi löytyvät seuraavat teokset:
Hertzberg, Rafael: Helsinki herra Hertzbergin silmin : kertomus 1880-luvun Helsingin elämästä.
Helsinki : Helsinki-seura, 2004.
Itä-Helsingin vaiheita ja nähtävyyksiä.
[Helsinki] : Itä-Helsingin kulttuuriseura, 2000.
Vanha kirkko 150 vuotta.
Helsinki : Vanhan kirkon seurakunta, 1976.
Ruuth, Martti: Helsingin Suurkirkko satavuotias : 1852-1952.
Helsingissä : Helsingin evankelis-luterilaiset seurakunnat, 1952.
Hultin, Herman: Vanha kirkko satavuotisena : 1826-1926 : muistojulkaisu.
Helsinki : [s.n.], 1926.
Helsingin yliopiston kirjaston Helka-tietokannasta http://www.helsinki.fi/helka/ löytyivät lisäksi nämä teokset:
Helenius, Helena...
Hei! Ainakaan kustantajan nettisivulla ei ollut tietoa mahdollisesta jatko-osasta Koiratytöt-sarjaan. Uusin osa no 7 eli Jesse hoivakoira on ilmoitettu ilmestyväksi heinäkuussa.
Kirjasto 10:ssä ei ole lastenosastoa eikä sen kokoelmiin kuulu lasten musiikkia tai elokuvia.
Tarkemmin kirjasto 10:n aineistosta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjasto10/aineisto/.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa on Margarethe Hauschka-Stavenhagenin teos Taideterapia
Vastaavanlaisia teoksia voi etsiä asiasanoilla taideterapia ja Steinerpedagogiikka tai antroposofia Vaski-tietokannasta
http://borzoi.kirja.turku.fi
Näitä ovat mm. Nelly Jurveliuksen Taide parantaa 1993,
Marja Dahlströmin Muodosta minuuteen: piirtäminen voimanlähteenä ja terapiassa 1999, Eve-Lis Dammin Maalaaminen erityislasten kanssa 2009, Johdanto antroposofiseen lääketieteeseen 1995.
James Pattersonin tuotannosta on kysytty myös Kysy.fi-vastauspalstalla. Kustantaja vastasi näin silloin esitettyyn
kysymykseen.
Kiitän yhteydentotostasi koskien James Pattersonin tuotantoa. WSOY ei ole näillä näkymin suomentamassa lisää James Pattersonin tuotantoa. Hänen kirjansa ovat huippusuosittuja USA:ssa ja ovat nousseet Euroopassa bestsellereiksi lähinnä vain Britanniassa. Suomen myyntitilastot ovat olleet kovin vaatimattomia. Patterson on edelleen tavattoman tuottelias kirjailija ja julkaiseekin avustajineen yhä useita kirjoja vuodessa.
Eli menekki ei Suomessa ole riittävä.
Lana Turnerin omaelämäkerta Lana : the lady, the legend, the truth (New English Library, 1983) näyttäisi kuuluvan Suomessa ainoastaan Kuopion Varastokirjaston kokoelmiin. Voitte tilata sen sieltä kaukolainaan oman lähikirjastonne kautta.
Kaukopalvelu on maksullista. Lisätietoa kaukopalvelusta löydätte oman kirjastonne sivuilta.
https://finna.fi/Record/vaari.886007
Emme valitettavasti tunnistaneet etsimääsi kirjaa. Voit kokeilla vielä etsiä Kirjasammon kautta esimerkiksi hakusanalla 'maanjäristykset':
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/maanj%C3%A4ristykset
Näillä sanoilla alkaa Maaria Leinosen kirjoittama runo, joka ilmestyi alun perin hänen vuonna 1984 julkaistussa kokoelmassaan Kuinka kaukaa tähän hetkeen. Kirjan sisällysluettelossa runo on nimetty sen alkusanojen mukaan: Minä en sinulle laula.
Musiikin käytöstä netissä ja somessa löytyy tietoa tekijänoikeusjärjestö Teoston sivulta:
https://www.teosto.fi/tapahtuman-striimaus-luvat-musiikin-striimaukseen
Tietoa luvista löytyy myös Suomen musiikintekijät -etujärjestön sivulta:
https://musiikintekijat.fi/neuvonta/ohjeita-live-streamaukseen
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista kirjaa. Myöskään tietokannoista ei ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tämän kirjan? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Alkon myymälät ovat olleet auki lauantaisin vuodesta jo 1969, jolloin alkoholilakia muutettiin. Kesälauantaisin ne olivat kuitenkin kiinni vuodesta 1978 alkaen. Kesäsulku kesti vuosittain lokakuun alkupuolelle saakka. Lauantaiaukiolot vuoden ympäri aloitettiin uudelleen 1990-luvun alussa. Näistä ajoista on kuitenkin jo yli 30 vuotta. Edellisen kerran Alkon aukioloaikoihin tuli muutoksia vuonna 2018, jolloin uusi lainsäädäntö salli esimerkiksi pääsiäislauantain aukiolon. Kaikki nämä vuosiluvut ovat kuitenkin melko kaukana arvoimastasi 20 vuodesta. LähteetMartti Häikiö: Alkon historia : valtion alkoholiliike kieltolain kumoamisesta Euroopan unionin kilpailupolitiikkaan 1932-2006 https://finna.fi/Record/3amk.57708?sid=4985701813Helsingin...
