Valitettavasti en osaa vastata kysymykseen. Pääkaupunkiseudun yhteisestä HelMet tietokannasta löytyy useampia John Donnen teoksia, löytyiskö niistä vastausta. Samoin yliopiston Melinda tietokannasta löytyy Donnen teoksia.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sdonne%20john__Orightresult_…
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b-0&con_lng=fin&local_…
Antologiassa 'Treasury of Finnish Love' on englanniksi kaksi Tommy Tabermannin runoa: 'Tämä on se kohta' ja 'Mene metsään'. Teos on lainattavissa joissakin Helmet-kirjastoissa:
http://www.helmet.fi/record=b1110327~S9*fin
Ranskaksi tai espanjaksi Tabermannia ei ole ilmeisesti käännetty.
Lähde:
Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokanta
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php
Onko tähän aiheeseen liittyvä standardi SFS-EN 519 Sinulle jo tuttu? Sen nimi on "Rakennesahatavara. Lajittelu. Koneellisesti´lujuuslajitellulle puutavaralle ja lajittelukoneille asetetut vaatimukset".
VTT on julkaissut Camilla Lindgrenin diplomityön Sahatavaran visuaalinen ja koneellinen lujuuslajittelu, 1997, ISBN 951-38-4529-X. VTT:n www-sivuilla on tietokanta organisaation piirissä tehdystä tutkimuksesta ja julkaisuista;
osoite on . Hakusana sahatavara tuotti aika paljon viitteitä, mutta em. kirjaa lukuunottamatta ei nähdäkseni mitään juuri tähän aiheeseen liittyvää. Kannattaa ehkä kuitenkin käydä selailemassa.
Lieneekö vuonna 1982 julkaistusta Sahatavaran lujuuslajitteluoppaasta mitään hyötyä? Sen tekijä on Risto Lipitsäinen....
Lappeenrannan maakuntakirjastossa on Äyräpäässä ilmestynyttä Keski-Vuoksi -lehteä mikrofilmeinä vuodet 1928-1939. Niitä voit kaukolainata oman kirjastosi kautta.
Periaatteessa kirjastot voivat ottaa vastaan mangaa lahjoituksina. Kirjojen täytyy luonnollisesti olla hyvässä kunnossa, jotta niitä voidaan lainata ja jotta ne kestävät käytössä.
Se, voidaanko lahjoituksia ottaa kokoelmiin, riippuu hyvin paljon kirjasta. Jos kirjaa on Helmet-kirjastoissa paljon ja sitä seisoo runsaasti hyllyssä, kirjaa ei luultavasti tarvita kokoelmiin. Jos taas se on hyvin lainassa tai sitä ei ole ollenkaan kokoelmissa, kirjalle voisi olla hyvinkin käyttöä. Hiukan suuntaa voi katsoa osoitteesta https://haku.helmet.fi kirjojen nimillä.
Tarkka arvio kirjan soveltuvuudesta kokoelmiimme täytyy kuitenkin tehdä tapauskohtaisesti, joten asiaa kannattaa kysellä suoraan kirjastosta, kun lahjoitus on ajankohtainen. Yleisesti...
Kirjastojen välisiin yhteyksiin perehtyminen kannattaa aloittaa osoitteesta http://www.kirjastot.fi ! Kirjastot.fi:n kirjastot-osuudesta löytyy eri kirjastosektorien (julkiset kirjastot, tieteelliset kirjastot, erikoiskirjastot) toimintatietoja ja erikoissivustojen osoitteita. Kirjastot.fi:n kirjastoala-kanava kertoo kirjastoalan toimintatavoista, yhteistyöstä sekä toimii myös kirjastojen välisen tiedottamisen ja keskustelun välineenä.
Eri kirjastoilla on erilaisia yhteydenpitojärjestelmiä. Pääkaupunkiseudun yleiset kirjastot toimivat yhteisessä aineistotietojärjestelmässä nimeltä Millennium, jota käyttävät siis Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen. Helsingin kaupungilla ja kaupunginkirjastolla on omat sisäiset tiedotusverkkonsa....
Tarkoittanet ohjelmasarjaa ”Iltavuoro”, jota TV2:n Ajanvietetoimitus teki 25 jaksoa vuosina 1967-1969. Sarjan ohjelmat olivat toivekonsertteja, joissa solistit esiintyivät eri työpaikoilla. Näistä konserttitallenteista vain yksi on säilynyt TV-arkistossa. Ritva-tietokannan mukaan säilynyt jakso on nimeltään ”Iltavuoro – toivekonsertti vaneritehtaassa”. Se on kuvattu Hämeenlinnassa. Sääksjärven jakelukeskuksessa marraskuussa 1967 kuvattu konsertti ei siis ole säilynyt. Siinä esiintyivät Irwin Goodman, Laila Halme ja Robin.
Lähteitä:
Rouva Ruutu vastaa Yleisradion sivulla 18.09.2008:
https://vintti.yle.fi/yle.fi/muistikuvaputki/muistikuvaputki/rouvaruutu/kotimainen-ohjelma-60-luvun-lopulta-iltavuoro.htm
Iltavuoro-ohjelman tiedot radio-...
Hei,
Vihdin pääkirjastosta sekä Kirkonkylän kirjastosta löytyy kysymäsi kirja. Voit tarkistaa kirjojen ja muun aineiston saatavuutta kirjaston tietokannasta internetistä osoitteessa http://vihti.verkkokirjasto.fi/
Saljut! 1 Opettajan materiaalia ei ole saatavana HelMet-kirjastoissa, vaikka se näkyykin nimekkeenä HelMet-aineistotietokannassa. Nide lienee jossain vaiheessa poistettu kadonneena tai huonokuntoisena rekisteristä, mutta nimeketiedot näkyvät edelleen. Myöskään pääkaupunkiseudun yliopistokirjastojen tai erikoiskirjastojen kokoelmiin kysymäsi teos ei kuulu.
Kyseistä opettajan materiaalia on kuitenkin saatavana kaukolainaamalla muualta Suomesta, sitä näyttää Frank-monihaun mukaan olevan saatavilla esimerkiksi Kuopiossa, Mikkelissä ja Varastokirjastossa sekä Turun yliopiston kirjastossa.
Kaukolainan hinta kotimaan sisällä on 4 euroa.
Kaukopalvelupyynnön voit tehdä käymällä kirjastossa tai täyttämällä lomakkeen internetissä osoitteessa
http://...
Kirjastoista löytyy useita Roomaa käsitteleviä matkaoppaita. Kirjojen tiedot ja saatavuustiedot löytyvät Helmet-aineistohausta osoitteesta http://www.helmet.fi
Haku kannattaa tehdä sanahaulla ja käyttää asiasanoja: rooma matkaoppaat. Jotta saadaan uudempia matkaoppaita Roomasta, kannattaa Julkaisuvuosi -kohtaan laittaa vaikka jälkeen: 2005. Jos haluaa, hakua voi rajata vielä aineistolla ja kielellä.
Suomenkielisiä uudempia Rooman matkaoppaita haetaessa, hakutuloksena tuli seuraavat teokset:
Ercoli, Olivia : Rooma (Helsinki : WSOY, 2007, 5. p.)
Tuomisto, Pekka : Kävelyretkiä antiikin Roomassa (Helsinki : Tammi, 2006 2. p. 2006)
Schultz, Patricia : Rooma (Helsinki : Tammi, 2006,
3. tark. p)
Hintzen-Bohlen, Brigitte : Rooma ([Königswinter] :...
Mustavalkoinen kopiointi onnistuu Turun pääkirjastossa katukerroksen Uutistorilla ja Kirjallisuus ja taiteet -osastolla sekä uudisrakennuksen toisessa kerroksessa, tieto-osastolla. Värikopiointi on mahdollista vain Uutistorilla. Kopiot maksavat 20 senttiä sivu.
Kirja on kirjoitettu enimmäkseen yleiskielellä, mutta repliikeissä käytetään murretta. Kirjan tapahtumat sijoittuvat Jämsänkoskelle, ja henkilöhahmot puhuvat aika lailla niin kuin Jämsän seudulla ja Keski-Suomessa puhutaan.
Lisätietoa Jämsän murteesta Kotuksen sivuilla: https://www.kotus.fi/aineistot/puhutun_kielen_aineistot/murreaanitteita/kauden_murre/murrenaytteet/jamsan_murrenayte/jamsan_murrepiirteita
Valitettavasti Alfred Tennysonin runoa Mariana (1830) ei ole suomennettu.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://finna.fi/
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
https://www.britannica.com/topic/Mariana-poem-by-Tennyson
Wilhelm Busch (1832-1908) oli saksalainen pilapiirtäjä, runoilija ja taidemaalari. Max ja Morits on hänen kuuluisin kuvakirjansa (ilm. saksaksi 1865, suomeksi ensimmäisen kerran 1918).
Wilhelm Buschista löytyy tietoa saksaksi useista kirjoista ja internetissä on lukuisia viitteitä.
Suomeksi löysin tietoa seuraavista kirjoista: Spectrum - ja Tiedon värikäs maailma - tietosanakirjoista; Henrikson: Suuri tarukirja (Max ja Moritz -kohdalta), Kaukoranta: Sarjakuvat, Kuivasmäki: Siiwollisuuden tuntoa ja ylewätä kauneuden mieltä ja Lappalainen: Suomalainen lasten- ja nuortenkirjallisuus.
Aleksis Kivestä on kirjoitettu runsaasti kirjoja ja myös verkosta löytyy tietoja hänen elämästään:
Kirjallisuutta:
Achté, Kalle, Syksystä jouluun : Aleksis Kivi psykiatrin silmin, Otava, 1982.
Meri, Veijo, Aleksis Stenvallin elämä, Otava 2002.
Rahikainen, Esko, Metsän poika : Aleksis Kiven elämä, Ajatus kirjat, 2004.
Tarkiainen, Viljo, Aleksis Kivi : elämä ja teokset, WSOY, 1984.
Linkkejä:
http://www.aleksiskivi-kansalliskirjailija.fi
http://www.finlit.fi/kivi
Irina Milanin esittämä Missä olit silloin on Ahmet Ertegunin (1923-2006) sävellys Dawn in Ankara. Valitettavasti Suomen kirjastoista ei kappaleesta löydy nuottia, eikä sitä näytä olevan saatavissa myöskään netin kautta.
Jorma Panulan säveltämän Keskiyöllä-kappaleen ainoa nuotti näyttää olevan Kansalliskirjaston musiikkiarkistossa. Nuotin tarkempia saatavuustietoja ei ole kuitenkaan mainittu Kansallisdiskografia Violassa, joten voisitte ottaa yhteyttä suoraan Kansalliskirjastoon.
https://finna.fi
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/asiointi/neuvonta
Jason Lewisin Dark Waters on suomennettu (Tummat vedet : lihasvoimin maailman ympäri), ja se on esimerkiksi Hämeenlinnan kirjaston kokoelmassa.Englanninkieliset jatko-osat (The seed buried deep ja To the brink) löytyvät Tapiolan kirjastosta. Voit saada ne sieltä lähimpään kirjastoosi kaukolainana. Kaukolainat ovat usein maksullisia, esimerkiksi Hämeenlinnassa yksi kaukolaina maksaa 8 euroa.Voit tehdä pyynnön Vanamo-verkkokirjaston lomakkeella tai sähköpostiviestillä.https://www.vanamokirjastot.fi/kaukolainat?culture=fi
Helsingin kaupunkiympäristön toimialan puistosivuston mukaan, ks. https://vihreatsylit.fi/katajanokan-historiaa/ Katajanokka on saari.
Katajanokan kanavaa suunniteltiin rakennettavaksi jo 1800 -luvun alussa, mutta suunnitelma toteutui vasta vuosina 1830-1840. Kanavan tarkoituksena oli yhdistää toisiinsa Pohjois- ja Etelä-Satama. Arkistojen, museoiden ja kirjastojen tietokanta Finnassa, www.finna.fi, on kanavasta useita hienoja valkokuvia.
Muutamia Katajanokasta kertovia kirjoja:
Narinkka 1989
Ollila, Kaija ja Toppari, Kirsti: Puhvelista Punatulkkuun
Halonen, Tero :Olofsborg : Katajanokan jugendlinnan vuosisata
Putkonen, Lauri: Katajanokka = Skatudden
Myllykylä, Turkka: Suomen kanavien historia
...
